Viron talous kasvaa nyt vauhdilla

Viron talouskehitys on vuonna 2021 ollut nousujohteista. Maan talouden kasvuvauhti oli keväällä Euroopan nopeimpia. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat matkailuala pois lukien jääneet useilla sektoreilla ennakoitua vähäisemmiksi. Kansallisen rahoituksen ja EU-tukien myötä maassa toteutetaan lähivuosina useita suurhankkeita, mikä tuo talouden näkymiin varmuutta ja avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.​​​​​​​ Palkkojen nousu on viime kuukausina kiihtynyt.

Viron BKT oli ennen koronakriisiä 28,1 mrd. €. Se kasvoi vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5.4 % suhteessa vuodentakaiseen. Vuodelle 2021 on ennustettu 5–8 % talouskasvua. Näin ollen Viro on ohittamassa vuoden 2019 BKT-tason koronakriisin pitkittymisestä huolimatta. Ennuste lähtee oletuksesta, ettei uusia liikkumiskieltoja määrätä ja epidemia saadaan täyteen hallintaan vuoden kuluessa.  

Virolle tärkeä matkailusektori on edelleen vaikeuksissa. Ulkomaisten turistien tuomat rahavirrat laskivat n. 65 %. vuonna 2020 edeltävästä vuodesta. 

Tavaravienti on kasvanut vuoden 2021 alkupuoliskolla. Tavaraviennin kasvu heijastuu myös palvelusektorille, etenkin kuljetus- ja logistiikkapalveluita tarjoavien yritysten tuloksiin. Viron tärkeimmät vientimaat ovat lähinaapureita. Suomen osuus Viron viennistä on 16 %, Ruotsin 13 % ja Latvian 10 %.  

Ulkomaisia investointeja Viroon tulee eniten Suomesta ja Ruotsista. Suomalaiset investoinnit ovat kohdistuneet valmistavaan teollisuuteen, vähittäiskauppaan ja palveluihin. 

Maan talousnäkymiä vahvistavat lähivuosien EU-tuet, EU:n rahoituskehyksistä sekä koronaan liittyvästä elvytyspaketista. Viron hallitus hyväksyi 17.6. suunnitelman EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) varojen käytöstä. Suunnitelmassa Viron potiksi elpymis- ja palautumistukivälineestä on arvioitu n. 983 miljoonaa euroa. Eniten varoja suunnataan vihreään siirtymään sekä digitalisaation edistämiseen, yhteensä n. 600 miljoonaa euroa. Vihreään siirtymään odotetaan lisäksi arviolta 340 milj. euroa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Varat kohdennetaan pääosin energiasektorille.

Lähivuosien suurhankkeissa paljon mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle

Lähivuosina Virossa aukeaa kilpailutusten kautta monenlaisia mahdollisuuksia useissa maan ilmastotavoitteita tukevissa infra- ja energia-alan suurhankkeissa. Suomalainen osaaminen tunnetaan Virossa ja sitä arvostetaan. Moni hankkeista ja suunnitelmista painottuu Viron itäosiin, missä sijaitsevat suuret palavankiven polttamiselle perustuvat energiantuotantolaitokset. Viron hallitus on linjannut, että palavankiven polttamisesta luovutaan vuoteen 2035 mennessä ja palavankiven energiakäytöstä ylipäätään viimeistään 2040.  

Siirtyminen muihin energiantuotantomuotoihin edellyttää mittavaa uuden tuotantokapasiteetin luomista. Osin palavankiven polttoa korvataan liuskeöljyn valmistuksella. Virossa tutkitaan mahdollisuuksia sille, että palavaakiveä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kestävien tuotteiden, kuten kierrätysmuovin valmistamisessa. 

Virossa on vireillä hanke uudenaikaisen moduuliydinvoimalan rakentamiseksi Itä-Vironmaan maakuntaan. Mikäli hanketta viedään eteenpäin, avautuu kartoitus- ja suunnitteluvaiheessa varmasti mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.  

Toinen myös energiasektoria koskettava merkittävä hanke on niin ikään Itä-Vironmaalle suunniteltava sellutehdas. Tehdashanketta vetää virolainen VKG Group. Kyseessä olisi n. 800 milj. euron investointi. Tehtaan kapasiteetti olisi vajaa puolet Suomen Äänekosken sellutehtaan kapasiteetista.  

Yhtenä keskeisenä energiasektorin uudistustoimenpiteistä Viroon on suunnitteilla useita maa- ja merituulivoimapuistoja. Hallituksen tavoitteena on keventää tuulivoimaloiden rakentamisen sääntelyä. Tuulipuistoja on tarkoitus rakentaa erityisesti maan länsirannikolle sekä Itä-Vironmaalle.  

Osana vihreää siirtymää tuetaan asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista, selvitetään vetyteknologian käyttö- ja tuotantomahdollisuuksia sekä investoidaan kansallisen rautatie- ja maantieverkoston parantamiseen. Myös näihin voidaan ohjata osa EU-tuista. 

Infrapuolella ovat paraikaa käynnissä Rail Baltica:n rakennustyöt. Virossa urakoita aukeaa kilpailutukseen tällä hetkellä etenkin erilaisten siltojen rakentamisen muodossa. Lisäksi rakentamisvaiheeseen ovat etenemässä mm. Tallinnan suuri pääterminaali sekä Pärnun uusi asema. Tallinnan kaupunki suunnittelee raitioyhteyden rakentamista satamasta Rail Baltican pääterminaaliin.  

Rail Baltican vuosien 2020–2023 rakennusurakoiden kokonaisarvoksi on arvioitu 60 milj. euroa. Hankkeeseen saadaan rahoitus pääosin EU:n kautta. Suomalaisia yrityksiä on jo ollut mukana Rail Baltica:n rakennushankkeissa. 

Keskeinen projekti terveyssektorilla on Tallinnan uusi suursairaala, johon Viron ehdotuksen mukaan kohdennettaisiin RRF-tukirahoista 280 miljoonaa euroa.

Palkat nousevat jälleen nopeasti

Viron työmarkkinoita on leimannut kaksi piirrettä: työvoimapula ja nopea palkkojen nousu. Palkat nousivat Virossa koko 2010-luvun keskimäärin 6-8 % vuosittain. Palkkojen nousu on ollut nopeampaa kuin tuottavuus, joka on noussut 2-3 % vuositasolla. Tämä on heikentänyt Viron kilpailukykyä. Keskimääräinen palkka on Virossa 1473€.  

Koronakriisin myötä palkkojen kasvu hidastui hetkeksi. Joillakin sektoreilla palkat myös laskivat, eniten matkailu- ja ravintola-alojen työpaikoilla. Talousnäkymien parantuessa yleinen palkkakehitys on palannut nousu-uralle. Palkat nousivat keskimäärin 4,9 % vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Työvoimapulasta kärsivien yritysten määrän on ennustettu nousevan korkeimmaksi vuosiin vielä kuluvan vuoden aikana. Eniten pulaa on korkean koulutustason osaajista mm. IT-sektorilla.  

Palkkaerot ovat Virossa suuria toimialoittain, alueellisesti ja sukupuolten välillä. Ammattiyhdistysliikkeen rooli Virossa on huomattavasti vähäisempi kuin Suomessa. Palkoista neuvotellaan yleisesti paikallisesti.