Vahvaa talouskasvua Virossa, mutta myös tulevaisuuden haasteita

Viron talous kasvoi viime vuonna reippaasti ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä ja ensi vuonna. Kasvu on vientivetoista ja tärkeimpien vientimaiden talouden piristyminen näkyy heti Viron talouden kasvuna. Suomi ja muut Itämeren maat ovat Viron tärkeimmät kauppakumppanit.

Viron julkinen talous on tasapainossa, julkinen velka on edelleen EU-maiden pienin. Taloutta uhkaavat kuitenkin ylikuumentumisen merkit. Varsinkin työmarkkinat ovat ylikuumentuneet työvoimapulan ja palkkojen nousun takia.

Viron pidemmän aikavälin talouskehitystä haittaa yritysten ja julkisen sektorin vähäiset panostukset innovaatiotoimintaan. Viron tunnettu digitalisaatiokehitys ei ole yltänyt yritystoimintaan asti. Samoin alhainen työn tuottavuus syö Viron kilpailukykyä. Uuteen tilanteeseen Viro joutuu EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021 alkaen, jolloin EU-tuet pienenevät.

Viime vuonna talouskasvu oli vahvaa

Viime vuosi oli odottamattoman nopean talouskasvun vuosi Virossa ja kasvuennusteita nostettiin vuoden mittaan useaan kertaan. BKT kasvoi lopulta 4,9 % ja BKT oli ennätykselliset 23 mrd. €. Kasvu oli EU-alueen huippua ja Viron talous onkin parhaimmassa vauhdissa kymmeneen vuoteen. Kasvu koski kaikkia toimialoja, mutta eniten kasvoivat rakennustoiminta, info- ja viestintäpalvelut.  Usean vuoden jälkeen myös yritysten investoinnit koneisiin ja laitteisiin alkoivat kasvaa.

Vienti vetää kasvua

Useiden vuosien ajan kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä, mutta 2017 kasvun moottoriksi nousi jälleen vienti. Viro on hyvin pieni, avoin talous ja siten talouskehitys riippuu ratkaisevasti viennistä. Vienti muodostaa 80 % BKT:stä, mikä on EU-maiden keskiarvoa huomattavasti suurempi osuus. Tärkeimpien vientimaiden talouksien piristyminen näkyy heti Viron talouden kasvuna.

Tavaravienti kasvoi viime vuonna 8 % ja palveluvienti vieläkin nopeammin. Alkuvuonna 2018 viennin kasvu on jatkunut. Viron tärkeimmät vientimaat ovat Suomi, Ruotsi, Latvia, Venäjä ja Saksa. Kasvua on kaikkiin maihin Ruotsia lukuun ottamatta. Viron vientituotteet ovat edelleen perinteisiä. Viro vie palavastakivestä jalostettuja öljytuotteita, elintarvikkeita, elektroniikan ja konepajateollisuuden alihankinnan tuotteita. Viime vuosina eniten on kasvanut puutuotteiden kuten valmistalopakettien ja huonekalujen vienti.

Kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä ja ensi vuonna

Myös kuluvalle vuodelle odotetaan vahvaa kasvua. Viron valtionvarainministeriön viimeisin ennuste huhtikuulta on 4 % ja BKT:n ennustetaan nousevan 25–26 mrd. €:oon. Vuoden 2019 kasvuksi ennustetaan 3,2 %. Tänä vuonna kasvua vauhdittaa lisäksi kotimainen kysyntä, koska vuoden alusta voimaan tulleen pienituloisia suosivan verouudistuksen takia valtaenemmistölle kansalaisista jää verojen jälkeen käteen kulutettavaksi enemmän kuin aiemmin.

Julkinen talous tasapainossa

Viron julkinen talous on tasapainossa ja hyvän taloustilanteen takia tulo- liikevaihto- ja sosiaaliveroa on kertynyt odotettua enemmän. Alkoholin ja tupakkatuotteiden valmisteveron kertymä sen sijaan alitti odotukset. Julkinen velka on EU-maiden pienin, 9 % BKT:stä. Viime vuonna budjetti oli kuitenkin 0,3 % alijäämässä. Hallitus on investoinut infrastruktuurihankkeisiin ja siten nopeuttanut talouskasvua. Ensi vuoden budjetista odotetaan jälleen ylijäämäistä ja sen nousevan yli 11 mrd. €.

Onko talous ylikuumentumassa?

Talouden kova kasvuvauhti on herättänyt myös huolta talouden ylikuumentumisesta. Työmarkkinat ovat selvästi ylikuumentuneet työvoimapulan ja palkkojen nousun takia. Inflaatio on Liettuan ohella euroalueen nopeinta, viime vuonna inflaatio oli 3,4 %. Eniten ovat nousseet elintarvikkeiden hinnat ja asumiskustannukset. Kuluvan vuoden inflaatioksi ennustetaan 2,9 %.

Viron Pankki näkee ylikuumenemisen merkkejä erityisesti rakennus- ja kiinteistösektorilla. Yksityinen ja julkinen sektori ovat samaan aikaan investoineet rakennus- ja infrastruktuurihankkeisiin ja siten tuotantokapasiteetti on keskittynyt samoille toimialoille. Asuntoluottoja nostetaan runsaasti. Kansalaiset ottavat vilkkaasti myös kulutusluottoja, joiden määrä on kolmen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Ruotsalaispankit hallitsevat Viron finanssisektoria ja mahdollisena uhkana pidetään Ruotsin kiinteistömarkkinoiden riskejä. Pelätään tilannetta, jossa ruotsalaispankit voisivat vähentää tytärpankkiensa rahoitusta ja siten lainananto ja rahoitusmahdollisuudet supistuisivat Virossa.

Työvoimapula tärkein yksittäinen ongelma

Tällä hetkellä suurin talouskasvun jatkuvuutta hidastava seikka on työvoimapula. Työikäisten ikäluokat pienenevät ja maahanmuutto on vähäistä. 1,3 milj. asukkaan Virossa työvoiman määrä on 700 000 ihmistä. Kymmenen vuoden kuluttua työikäisiä on Virossa 74 000 vähemmän. Työllisyysaste on jo nyt Ruotsin jälkeen EU-alueen korkein.  Viron valtionvarainministeriö arvioi, että kahden vuoden sisällä on työvoimaresurssit on ammennettu loppuun.

Työnantajat ovat useasti esittäneet helpotuksia ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen. Virossa on käytössä oleskelu- ja työlupien kiintiö EU:n ulkopuolelta tuleville, joka on määritelty suhteessa maan väkilukuun. Kiintiö on tänä vuonna 1315, joka on täyttynyt jo alkuvuodesta. Eräiden sektoreiden erityisasiantuntijat on kuitenkin vapautettu kiintiöstä. Hallitus on luvannut pidentää erikseen myönnettävien lyhytaikaisten työlupien kestoa. Työvoimapula erityisesti rakennusalalla on johtanut laittoman työvoiman maahantuontiin Ukrainasta ja Valko-Venäjältä.

Työttömyys oli viime vuonna keskimäärin 5,8 %. Erot ovat suuria alueellisesti ja eri kansallisuusryhmien välillä. Tallinnassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys, mutta esim. Itä-Virumaan maakunnassa työttömyys oli 12 %. Vironkielisten keskimääräinen työttömyys oli 4,5 % ja muunkielisten 8,8 %.

Vähäiset panostukset innovaatiotoimintaan

Viron talouskehitystä hidastuttavat yritysten vähäiset panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan. T&K- menot muodostavat kokonaisuudessaan 1,28 % BKT:stä, mikä on eurooppalaisessa mittakaavassa keskimääristä vähemmän. Yritysten osuus on 0,66 %.

Yksityisen sektorin T&K- menoista puolet muodostaa kahden yrityksen panostus palavankiven tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Julkisen sektorin T&K- menoista puolet rahoitetaan EU-tuilla. Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Jotta hyvä talouskehitys voisi jatkua, tarvitsee Viro uusia korkean jalostusasteen vientituotteita, joita ei voi kehittää ilman yritysten innovaatiotoimintaa.

Viron on tunnettu yhteiskunnan digitalisaatiosta ja etenkin kehittyneistä julkisen hallinnon it-ratkaisuista. Kuitenkin yritystoiminnassa digitalisaatio ei ole edennyt samaa vauhtia. EU-maiden talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota mittaavassa DESI-indeksissä Viro on ensimmäisenä julkisen hallinnon it-ratkaisuissa, mutta yritystoiminnan digitalisaatiossa vasta sijalla 20. Viron kokonaissijoitus 28 maan joukossa on 9. Valtaosa virolaisista yrityksistä on sen verran pieniä, ettei niillä ole mahdollisuuksia tai tarpeita digitalisoida toimintojaan tai tuotantoaan.

Alhainen tuottavuus ja nopea palkkojen nousu syövät kilpailukykyä

Viron vienti ja talous ovat tähän mennessä pärjänneet hyvin kansainvälisessä kilpailussa kilpailijamaita pienempien työvoimakustannusten vuoksi. Työn tuottavuus on kyllä noussut, mutta se kuuluu edelleen alhaisimpiin EU-maissa. Samaan aikaan palkat ovat kuitenkin kasvaneet ripeässä tahdissa. Palkat nousivat viime vuonna 6,5 % ja kuluvalle vuodelle odotetaan 7 %:n palkkojen nousua. Palkat nousivat 6-7 % vuosittain jo edellisvuosien hitaamman talouskasvun aikana.

Viime vuonna keskimääräinen palkka oli 1221 €, tämän vuoden keskimääräiseksi palkaksi valtionvarainministeriö ennustaa 1307 €. Minimipalkka on 500 €. Palkkaerot ovat suuria, esim. Tallinnaa ympäröivässä Harjumaan maakunnassa 1353 € ja Saarenmaalla 876 €. Naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen EU-maiden suurin.

Maailman talousfoorumin (WEF) viimeisimmässä kilpailukykymittauksessa Viro on sijalla 29.

Viro pärjää hyvin joustavien työmarkkinoiden ja hyvän koulutustason suhteen. Sen sijaan yritysten liiketoimintamallit ovat yksinkertaisia (business sophistication). Innovaatiotoimintaan ja markkinointivalmiuksiin ei panosteta. Edelleen tyypillinen toimintamalli on valmistaa pitkäaikaiselle ulkomaiselle päähankkijalle tuotteita sopimus- ja alihankintana, jolloin tuotekehitys ja markkinointi jäävät myös päähankkijan vastuulle.

EU-tuet vähenevät 2021

Viro liittyi EU:hun 2004 ja pystynyt käyttämään hyvin sen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Parhaimmillaan eräinä vuosina EU-tuet ovat muodostaneet 4-5 % BKT:stä. Valtion budjetista 10 % on EU-tukea. Viro saa EU:lta jokaisesta maksamastaan eurosta neljä takaisin. Viron talous on kasvanut ripeästi EU-jäsenyyden aikana ja BKT on nyt 75 % EU-maiden keskiarvosta.

Viro on siirtymässä vähiten kehittyneestä EU-alueesta siirtymäalueeksi. Tämä tarkoittaa, että tuet vähenevät EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Viron valtionvarainministeriö on arvioinut tukien vähentyvän 40 %. Epävarmuutta lisää Brexitin vaikutukset, joita ei ole otettu huomion arvioissa. Kuitenkin on selvä, että Viro muuttuu nettosaajasta nettomaksajaksi. Eniten tukien väheneminen koskettaa sosiaalisektoria, liikenne- ja infrastruktuurihankkeita ja yritystukia.

Suomen suurlähetystö, Tallinna

Hannu Arhinmäki