Tere euro! Virolaismedia tyynenä euron tulosta
Viron saama EU:n komission myönteinen arvio eurokriteereiden täyttämisestä otettiin vastaan maan televison pääuutislähetyksen mukaan "ilman suurta euforiaa tai murhetta". Vaikka euron eteen on tehty valtavasti työtä, totetutuu se aikana, jolloin euroala elää pahinta kriisiään ja kriisin hoitoon joutuu myös Viro osallistumaan. Euro on ollut koko maan yhteinen projekti, joka on yhdistänyt yhteis-kuntaa. Eurovastaisia soraääniä on kuulunut vähän. Edessä on vielä sarja muodollisia päätöksiä ja vaihtokurssin määrit-täminen ennen ennen lopullista käyttöönottoa 1.1.2011.
Virolaista yhteiskuntaa yhdistävä tekijä
Viron suurimman päivälehden Postimehen pääkirjoituksen 13.5. mukaan virolaiset voivat onnitella toisiaan komission arviosta. Lehden mukaan komission arviot Viron sopivuudesta euroalaan olivat hyviä ja rohkaisevia. Itse asiassa euron kokiessa pahinta kriisiään voi Viro olla hyvä malli muille maille siitä, miten sovittuja kriteerejä noudatetaan.
Lehti viittaa presidentti Ilvekseen, jonka mukaan europyrkimys on ollut koko kansan projekti, joka on yhdistänyt yhteiskuntaa. Ilman Viron kansan ymmärtämystä ja tukea ei olisi voitu tasapainottaa valtion taloutta ja saavuttaa eurokriteereitä.
Lisää uskottavuutta talouteen ja ulkomaisia investointeja
Johtava talouslehti Äripäev kysyy pääkirjoituksessaan 13.5. mikä muuttuu euron myötä? Lehti vastaa, että Viron uskottavuus nousee moninkertaisesti, tulee enemmän ulkomaisia investointeja, enemmän alihankintaa, enemmän työtä ja leipää. Lehti muistuttaa kuitenkin ikävän totuuden olevan, ettei euro tuo mitään ihmettä mukanaan. Jotta elämä muuttuisi paremmaksi, on virolaisten tehtävä työtä tehokkaammin.
Äripäev kertoo pääministeri Ansipin sanoneen, että Virossa noudatettua konservatiivista finanssipolitiikkaa jatketaan. Ansipin mukaan kaikki, mitä tähän asti finanssipolitiikassa on tehty, olisi pitänyt tehdä ilman europäämäärääkin.
Lehti huomauttaa kruunuja ikävöimään jääville, että Viron tilanne on aivan eri kuin Ruotsin, Tanskan ja Britannian, jotka pystyvät valitsemaan ottavatko euron vai pitävätkö oman valuuttansa. Tähän Virolla ei ole mahdollisuuksia talouden pienuuden takia. Lehden mielestä ei ole oleellista, minkä niminen rahayksikkö on, vaan se kuinka paljon sillä on ostovoimaa.
Saman lehden haastattelussa komissaari Siim Kallas sanoo olevansa hyvillä mielin, koska kruunu on täyttänyt hyvin tehtävänsä ja palvellut kauemmin kuin odotettiin. Pientä nostalgiaa kauniita rahoja kohtaan hän kuitenkin tunnustaa tuntevansa.
Lisää ulkomaisia investointeja arvioi Viroon tulevan myös Trigon Capitalin Joakim Helenius Eesti Päevalehdessä 13.5. Hänen mukaansa europäätös on Viron historian tärkeimpiä tapahtumia ja pohjoismaiset sijoittajat alkavat heti investoimaan Viroon. Hänen mielestään ei ole mitään syytä muuttaa nykyistä vaihtokurssia.
Tavallisen kansalaisen ajatuksia
Kadunmiestä ja -naista kiinnostavat eniten käytännön asiat. Eesti Päevaleht kokosi 14.5. koko sivun aukeamalleen tavallisimpia euroon liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Eniten askarruttavat pyöristyssäännöt ja kysymys nousevatko hinnat euron myötä? Lehti kertoo, että Suomessa suurin osa kuluttajista arvioi hintojen nousseen euron myötä mutta tilastot osoittivat toista. Kysymys oli enemmän psykologisesta efektistä.
Käytännön tasolla kansalaisia askarruttavat lompakot. Monet arvelevat joutuvansa hankkimaan uuden lompakon. Virossa nimittäin käytetään lähes pelkästään seteleitä mutta euron myötä kolikoilla onkin ostoarvoa eivätkä ne sovi nykyisiin lompakoihin. Nettikeskusteluissa ja lehtien palstoilla ollaan ihmeissään pankkiautomaattien tulevasta käytöstä. Nyt on pienin seteli, jonka automaatista saa 25EEK (1,60€). Euron myötä pienin automaatista saatava seteli on 10€ (156EEK). Tämän pelätään aiheuttavan hankaluuksia. Õhtuleht arvelee 15.5., että ihmiset ryhtyvät käyttämään tästä syystä enemmän maksukortteja.
Jo komission arvion aattona Postimees-lehti julkaisi gallupin, jonka mukaan 65 % virolaisista ilmoitti tukevansa euron käyttöönottoa.
Vähän soraääniä
Viron media on tukenut eurohanketta ja eurolle kielteisiä mielipiteitä saa etsiä. Poliittinen oppositiokaan ei ole tehnyt eurosta kiistakysymystä, Oppositiojohtaja ja Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar totesi Delfi-nettiportaalille, että euron tulo on kieltämättä hyvä asia Virolle. ”Ensi tammikuusta alkaen virolaiset voivat nähdä konkreettisesti kuinka köyhiä he ovat verratessaan omia euromääräisiä palkkojaan muiden maiden palkkoihin.” Savisaaren mielestä Viron olisi pitänyt liittyä euroon jo aikai-semmin, eikä vasta nyt euron kriisiaikoina.
Lähes ainoa euroskeptikko Tarton yliopiston ulkomaankupan professori Jenno Reiljan kirjoitti Postimees-lehdessä, että euron vuoksi tehtyjen budjettileikkausten ansiosta Viro on menettänyt 30 000 työpaikkaa. Hän ei myöskään usko euron tuovan lisää ulkomaisia investointeja Viroon. ”Ne, jotka ovat olleet kiinnostuneita Viron markkinoista ovat jo kauan sitten investoineet Viroon ja vieneet voittojaan maasta pois”.
Naapureiden reaktioita
Pienenä maana Virossa seurataan tarkasti naapurimaista tulevia kommentteja maalle tärkeisiin asioihin. Virolainen media on kertonut Suomen valtionvarainministerin, pääministerin ja tasavallan presidentin Viron europyrkimyksiä tukevista lausunnoista jo ennen komission arviota. Postimees-lehden nettiversio kertoo 17.5. Latvian ja Liettuan pääministereiden sanoneen, että Viron liittyminen euroalueeseen on hyvä merkki koko alueelle ja Viron menestys antaa hyvin mallin muille maille. Samaisen lehden mukaan kuitenkin Saksassa ollaan epäilevämpiä ja siellä on levinnyt käsitys, että Virosta voi tulla uusi Kreikka, jota täytyy tukea muutaman vuoden kuluttua.
Kuva: