Pressmeddelanden, 7.2.2003

OECD tutkii Suomen kehitysyhteistyötä

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä tutkii parhaillaan Suomen kehitysyhteistyön linjauksia ja toteutusta. OECD:n kehitysapukomitean DACin tutkijaryhmä kiinnittää alustavissa kommenteissaan huomiota mm. Suomen pyrkimyksiin nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa, kansalaisyhteiskunnan osallisuuteen kehitysyhteistyössä, eri politiikan lohkoilla tehtävien päätösten johdonmukaisuuteen sekä monenkeskisen ja kahdenvälisen avun suhteeseen. Tutkijat kertoivat alustavia huomioitaan ulkoasianministeriölle torstaina kolmipäiväisen Helsingin-vierailunsa päätteeksi.

DAC tutkii vuosittain noin kuuden jäsenmaan kehitysapuohjelman. Tutkinnan tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa eri maiden yhteistyöohjelmista ja kiinnittää huomiota avun laatuun. Tutkijoina on kaksi OECD:n jäsenmaata, joita DACin sihteeristö avustaa. Suomen tutkintaan osallistuvat vuorotteluperiaatteen mukaan Tanska ja Uusi Seelanti. Edellisen kerran DAC tutki Suomen apua vuonna 1998.

Suomen tutkinnassa kokeillaan ensimmäistä kertaa uutta toimintatapaa, jossa tutkintaryhmän jäsenenä on edustaja myös kehitysyhteistyön kumppanimaasta. Suomen tutkintaan osallistuu tansanialaisen taloudellisen ja sosiaalisen tutkimussäätiön edustaja. Kumppanitutkijan mukanaolo perustuu Suomen aloitteeseen, jonka tavoitteena on lisätä kumppanimaiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin myös yhteistyön arvioinnissa.

Tutkijaryhmä kiinnittää huomiota Suomen sekä EU:n puitteissa että kansainvälisissä kokouksissa antamiin lupauksiin kehitysyhteistyövarojen nostamisesta. Tutkijat pitivät valtioneuvos Harri Holkerin johtaman työryhmän esitystä lupaavana viittauksena samaan suuntaan. Holkerin työryhmä esitti tammikuussa antamassaan väliraportissa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista YK:n suosituksen mukaiselle 0,7 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä.

Tutkijat näkivät paljon hyvää siinä tavassa, jolla kansalaisyhteiskunta osallistuu kehitysyhteistyöhön Suomessa. Viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen suhteet perustuvat rakentavaan yhteistyöhön, kun joissain maissa suhteet ovat jopa vihamielisiä.

Tutkijoiden kommenteissa korostettiin, että Suomen – kuten muidenkin avunantajamaiden – tulisi entistä paremmin huolehtia siitä, että kansallisen politiikan eri lohkoilla tehtävät päätökset eivät lyö toisiaan korvalle. Turvallisuus-, kauppa- ja kehityskysymykset muodostavat kokonaisuuden, jonka osia ei voi tarkastella erillisinä.

Siimes: köyhyyden vähentäminen myös monenkeskisen avun tavoite

Ryhmä nosti esiin kysymyksen monenkeskisen avun osuudesta Suomen kehitysyhteistyössä. Multiavun osuus oli 42,3 % vuonna 2001, mikä on yli DAC-maiden keskiarvon. Tutkijat korostivat, että kahdenvälisellä avulla on edelleen tärkeä sija yhteistyössä. Saadakseen äänensä kuuluviin Suomen tulisi ryhmän mukaan luoda selvät tavoitteet toiminnalleen niissä kansainvälisissä järjestöissä, joille se antaa paljon tukea.
./..
"On myönteistä, että kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi kehitysyhteistyömme tasoa ja laatua. Ulkopuolinen arviointi antaa uskottavuutta pyrkimyksille lisätä Suomen kehitysavun määrää", kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes sanoo. Monenkeskisen avun osuudesta Siimes toteaa: "Lisäämällä tukeamme kansainvälisille kehitysjärjestöille kannamme oman vastuumme maapallon äärimmäisen köyhyyden voittamisesta. Kyse ei saa olla vain rahoituksemme lisäämisestä vaan myös siitä, että suomalaista osaamista hyödynnetään esimerkiksi koulutuskysymyksissä entistä paremmin ja suoraa vaikuttamistamme kansainvälisessä päätöksenteossa vahvistetaan."

Tutkimusryhmän työ jatkuu. Ryhmä tutustuu maaliskuun alkupuolella Suomen kehitysyhteistyöhön Tansaniassa, joka kuuluu Suomen tärkeimpiin kumppanimaihin. Tutkinnan tulokset julkistetaan Pariisissa 17. kesäkuuta.

Lisätietoja antavat yksikönpäällikkö Katri Kaarniala kehitysyhteistyötiedotuksesta, puh. (09) 1605 6348, sähköposti [email protected] ja linjanjohtaja Juhani Toivonen yleisen kehityspolitiikan linjalta, puh. (09) 1605 6366, sähköposti [email protected].