Kaapattujen lasten vanhemmat vaativat toimia ulkoministeriöltä
Kaapattujen lasten vanhemmat jättivät ulkoministeri Erkki Tuomiojalle torstaina listan ehdottamistaan toimenpiteistä lapsikaappausten hoidon tehostamiseksi. Vanhemmat kiinnittivät ulkoministeriön huomiota kaapatun lapsen ihmisoikeuksien toteutumiseen ja korostivat kaappausten käsittelyä myös ihmisoikeuskysymyksenä. Lapsikaappausten rangaistusasteikon tulisi myös olla suurempi, jotta poliisi voisi käyttää riittäviä pakkokeinoja kaappauksen paljastamiseksi tai kaappaajan kiinniottamiseksi.
Korkean rangaistuksen ongelmana saattaa kuitenkin olla, että rangaistus voi ehkäistä lapsen vapaaehtoista palauttamista, joka kuitenkin on lapsikaappausten lähtökohta. Rangaistusasteikon korotus otetaan esille keskusteluissa oikeusministeriön kanssa. Ulkoministeriössä selvitellään parhaillaan, kuinka muissa maissa lapsikaappaukset on kriminalisoitu.
Lapsikaappaukset ovat yleismaailmallinen ongelma ja eri valtiot ovat hyväksyneet sopimuksia niiden hoitamiseksi. Jos lapsi on kaapattu valtioon, joka kuuluu niin sanottuun Haagin lapsikaappaussopimukseen, ovat voimassa selkeät menettelytavat lapsen palauttamiseksi ja viranomaisyhteistyö sujuu valmista kaavaa noudattaen.
Tapaamisessa vanhemmat vaativat, että ulkoministeriön tulee edellyttää kehitysyhteistyön ja lähialueyhteistyön kohdemailta Haagin lapsikaappaussopimuksen hyväksymistä. Ulkoministeriössä on korostettu tarvetta muun muassa Venäjän liittymiseksi lapsikaappaussopimukseen. Liittyminen onkin Venäjällä selvityksen kohteena. Viro liittyi Haagin sopimukseen joulukuussa 2001.
Ulkoministeriön hoidettavana ovat usein kaikkein vaikeimmat ja pitkäkestoisimmat lapsikaappaukset. Kaappauksia lähdetään ratkaisemaan aina kiireellisinä ja tärkeysjärjestykessä ykkösenä. Ratkaisutoiminnassa pyritään lapsen edun toteutumiseen ja ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun, joka on kuitenkin osoittautunut usein mahdottomaksi.
Jos lapsi on kaapattu valtioon, joka ei ole Haagin sopimusvaltio, kuten Venäjälle tai Pohjois-Afrikan maihin, joudutaan toimimaan toisen valtion alueella ja turvautumaan valtion omaan oikeusjärjestelmään sekä diplomaattisin keinoihin. Näissä tilanteissa valtioilla on taipumus vetää kotiinpäin ja lapsen palauttaminen toisesta valtiosta kotivaltioon on vaikeaa. Palautuksia on kuitenkin saatu aikaan. Ulkoministeriössä pyritään käyttämään kaikkia mahdollisia menettelytapoja, ja myös kahdenvälisten lapsikaappaussopimusten solmiminen Pohjois-Afrikan maiden kanssa on ollut esillä.
Erityisen vaikeita ovat tilanteet, joissa lapsikaappaus on jatkunut useita vuosia eikä edes lapsen olinpaikkaa tiedetä. Vanhemmat vaativat ulkoministeriötä tehostamaan toimia pitkään jatkuneiden lapsikaappausten selvittämiseksi. On jatkettava keskeytymättä ponnisteluja lasten löytämiseksi ja kehitetältävä luovasti uusia keinoja . Kansainvälisiä viranomaisverkostoja kuten Interpolia ja Europolia on hyödynnettävä. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä kadonneita lapsia hakevien kansalaisjärjestöjen kanssa. On käytettävä hyväksi kaikkia mahdollisia keinoja ja lähetystöverkkoa kaapattujen lasten löytämiseksi.
Ennaltaehkäisy tärkeää
Ihmisten liikkuminen lisääntyy ja kansainvälisten perhesuhteet yleistyvät, mikä saattaa lisätä lapsikaappauksia. Lapsikaappaukset ovat aina vaikeita tilanteita ja niiden ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lasten vanhemmat ovat avainasemassa kaappausuhan tuomisessa viranomaisten tietoon. Viranomaisten puolestaan tulee suhtautua lapsikaappausuhkaan vakavasti ja vastuullisesti sekä ryhtyä tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimiin.
Ennaltaehkäisy edellyttää nopeita toimia poliisilta, rajanylityspaikoilta sekä sosiaaliviranomaisilta. Lapsesta voidaan aina tehdä olinpaikkaetsintäkuulutus Schengen-järjestelmään, kun hänestä on tehty katoamisilmoitus poliisille. Jos lapsesta on vielä huostaanottopäätös, on mahdollista tehdä Schengen-sopimuksen mukainen turvasäilöönottopyyntö.
Viranomaiset ja vanhemmat ovat yhteistyössä miettineet, miten lapsikaappauksia voidaan ehkäistä. Yhteistyönä on valmistunut muun muassa kansainvälisiä lapsikaappauksia koskeva esite, jota on jaettu koko maassa. Viime vuonna onnistuttiin palauttamaan kolme suomalaista lasta ei-sopimusvaltioista ja estämään Suomen rajalla ainakin kahden lapsen kaappaus. Suomessa on kuitenkin vielä useita lapsikaappausta pelkääviä vanhempia, joita ei saa jättää asiassaan yksin.
Lisätietoja: konsuliyksikön päällikkö Pekka Hyvönen, ulkoministeriö, puh 1341 5739, 040 – 511 1649