Suomen toiminta ja tavoitteet Unescossa

Unesco on yksi yhteistyötaho Suomen kehityspolitiikan toteuttamisessa. Järjestöllä on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteet sisältävän Agenda 2030:n toimeenpanossa.

Copyright:Unesco/P.Chiang-Joo
Unescon hallintoneuvoston istuntosali Copyright: Unesco/P.Chiang-Joo

Suomi korostaa erityisesti koulutuksen, kulttuurin sekä sananvapauden ja avoimen ja riippumattoman viestinnän merkitystä konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Suomi tukee kestävän kehityksen, rauhankulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun sekä tasa-arvon edistämiseen liittyvien näkökohtien sisällyttämistä Unescon kaikkeen ohjelmatoimintaan.

Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa erityisen aloitteellinen Unescon työmenetelmien kehittämiseksi. Järjestön toimintaan vaikuttaa oleellisesti sen päättävien elinten (yleiskokous, hallintoneuvosto, sihteeristö) tehokkuus ja yhteistyökyky. Suomen Unesco-yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa on tiivistä. Myös EU-koordinaatio on voimistunut viime vuosina. EU haluaa osallistua enenevässä määrin Unescon työhön alueilla, joilla EU:lla on toimivaltaa ja erikoisosaamista. Yhteistyötä tehdään myös muiden, eri tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisten maaryhmien kanssa.

Suomi liittyi Unescoon vuonna 1956 ja on jäsenyytensä aikana ollut useiden Unescon alaisten elinten ja hallitusten välisten komiteoiden, esimerkiksi kansainvälisen viestinnän kehittämisen ohjelman neuvoston IPDC:n (International Programme for the Development of Communication) jäsen.

Suomi on Unescon hallintoneuvoston jäsen kaudella 2017-2021. Hallintoneuvostoon kuuluu 58 vaalilla valittavaa jäsentä.

 Linkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)