Unesco-asioiden käsittely Suomessa

Suurlähettiläs Tuomas Tapio ja Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay. Kuva: Unesco

Suomen Unesco-toiminnan tavoitteet kytkeytyvät hallitusohjelmaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Toiminta Unescossa on osa Suomen kehitys- ja YK-politiikkaa. Suomen tavoitteena on toimintakyvyltään vahva ja ohjelmatoiminnaltaan vaikuttava Unesco, joka edistää vakuuttavasti Suomelle tärkeitä periaatteita.

Suomi tukee Unescoa jäsenmaksuosuuden lisäksi erilaisilla vapaaehtoisilla tukimaksuilla. Suomen jäsenmaksuosuus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Maksu suoritetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista.

Suomi tukee Unescoa lisäksi vapaaehtoisin tukimaksuin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Tällä hetkellä vapaaehtoisrahoitus suuntautuu ensisijaisesti koulutussektorin kapasiteetinrakennusta tukevalle CapED(Linkki toiselle web-sivustolle.)-ohjelmalle sekä kansainväliselle tiedonvälityksen kehitysohjelmalle IPDC(Linkki toiselle web-sivustolle.):lle.   

Unescon laajaan asiantuntijaverkkoon kuuluu ainoana YK-järjestönä kansallisten Unesco-toimikuntien verkosto. Suomen Unesco-toimikunta(Linkki toiselle web-sivustolle.) perustettiin 1957. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan neljäksi vuodeksi. Neuvoa-antavassa toimikunnassa on 12 jäsentä ja sen sihteeristötehtävät hoidetaan OKM:ssä. 

Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä kolme perinnettä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön(Linkki toiselle web-sivustolle.) luettelossa. 

Unescon kansainvälisen Maailman muisti(Linkki toiselle web-sivustolle.) -ohjelman (Memory of the World) rekisterissä on kolme kohdetta Suomesta.