Kohti vakaampaa Krimiä
Suomessa järjestettiin 7. - 10. marraskuuta 2011 Krimin poliittisen vuoropuhelun pyöreän pöydän keskustelut. Niihin osallistui edustajia Krimin tataari-, ukrainalais- ja venäläisyhteisöistä. Kyseessä oli osa vuonna 2009 käynnistynyttä prosessia.
Viime vuoden marraskuussa Suomessa järjestettiin Krimin poliittisen vuoropuhelun pyöreän pöydän keskustelut. Krimin tataari-, ukrainalais- ja venäläisyhteisöt osallistuivat keskusteluihin. Ulkoministeriön Säätytalolla järjestämällä vastaanotolla ja ministeriössä järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin hankkeen tähänastisista saavutuksista, kuten pysyvän poliittisen keskustelupohjan luomisesta sekä eri tahojen ja intressiryhmien välisistä parantuneista suhteista.
Ukrainaan kuuluvan autonomisen Krimin niemimaan herkkä poliittinen tilanne on koonnut hankkeen puitteissa yhteen Krimin alueen ukrainalais-, venäläis- ja tataarien edustajia sekä asiantuntijoita EU:sta ja Venäjältä. Krimin poliittisen dialogin tavoitteena on vakaan kehityksen edistäminen Krimin ja laajemminkin koko Mustanmeren alueella. Siihen pyritään vastakkainasettelujen purkamisella ja konfliktien ehkäisyllä koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Ideana on tuottaa ratkaisumalleja poliittisille päättäjille.
Kansainvälinen kansalaisjärjestö PATRIR (Peace Action, Training and Research Institute of Romania), joka tänä vuonna voitti World Visionin rauhanpalkinnon, hallinnoi ulkoministeriön rahoittamaa Krimin politiikkadialogi-hanketta ja osana sitä koordinoi Suomen vierailun. Suomi tukee hanketta osana ns. Laajemman Euroopan aloitteen (Wider Europe Initiative) turvallisuus- ja kehitystutkimusta. Kielidialogi on yksi kolmesta alueen poliittisen vuoropuhelun pääteemasta.
Suomessa dialogin osanottajat ovat perehtyneet mm. ruotsin- ja saamenkielisten asemaan, Ahvenanmaan itsehallintomalliin sekä kielikylpypäiväkoteihin. Kielipolitiikan osalta keskusteltiin monikielisen opetuksen luomisesta alueelle, joka osaltaan voisi lähentää väestöryhmiä toisiinsa.
Krimin poliittisen vuoropuheluprojektin näkyvyys on kasvussa, ja onnistuessaan hankkeesta tulevat hyötymään poliittiset päättäjät, alueen kehitystä tukeva liike-elämä ja lopulta kaikki alueen yhteisöt.
Teksti ja kuvat: Joonas Kupiainen, Kristiina Hope/ITÄ-20