SuomiFinland100 - Tarinoita Tansaniasta: Lentäjän muistelmia
Minulla on ollut onni ja etuoikeus saada työskennellä lentäjänä Tansaniassa vuosina 1982–1997. Lennot ja lentokohteet olivat moninaisia ja mielenkiintoisia, juuri sellaisia, joita nuori ja kokemuksia janoava lentäjä kaipasi. Yhden päivän aikana saatoin lentää Sansibarille ja takaisin kymmenen kertaa. Toisina päivinä vietin ilmassa kokonaisen tunnin, kun etsin laskeutumiskenttää Selousista. Ainoa toimiva navigointimajakka oli Dar es Salaamissa, mutta jo 70 kilometrin etäisyydellä siitä ei ollut mitään hyötyä. Kahtena ensimmäisenä vuotenani kartta ja kompassi olivatkin ainoita navigointivarusteitani – tämä oli todellisuutta ennen GPS-aikaa!
Tansaniassa lensin pienempiä koneita, jolloin sain etuoikeuden kohdata matkustajat henkilökohtaisesti, kun konetta lastattiin ja purettiin. Erityisesti elo-marraskuun metsästyskaudelta minulla on erityisiä muistoja, sillä lennätimme metsästäjiä kaikista maailman kolkista. Metsästäjät saattoivat olla amerikkalaisia huippumalleja tai arabiprinssejä, jotka joka aamu lennättivät aamulehden kotimaastaan metsästysleirille. Monituiset ovat ne kerrat, jolloin olen voinut olla mukana heidän metsästysretkillään ja yöpymisillään kaukana savannilla. Onpa jopa sattunut niin, että olen saanut ajaa heidän yksityisellä suihkukoneellaan! Vaikka alkaa olla jo 20 vuotta siitä, kun lähdimme Tansaniasta, kaipaan usein takaisin, olenhan kaikesta huolimatta elännyt siellä monta vuotta.
Eräs muistoni liittyy amerikkalaiseen korkea-arvoiseen sotilashenkilöön ja hänen seurueeseensa. Seureen lento takaisin Dar es Salaamiin sujui aikataulun mukaisesti, ja kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä niin safariin kuin lentoihin. Dar es Salaamista seurueen oli tarkoitus jatkaa kotiin päin, joten itse palasin koneellani lentotukikohtaamme. Muutaman tunnin kuluttua sain kuitenkin puhelun, jossa kerrottiin, että minun pitäisi olla valmiustilassa lennättämään metsästäjä ja hänen seurueensa Nairobiin. Kävi ilmi, että asianomaiset istuivat pidätettyinä, koska metsästäjä oli lentokentän turvatarkastuksessa kieltäytynyt palauttamasta jäljelle jäännyttä paikallista valuuttaa. Palauttamisen sijaan hän oli ottanut setelit ja repinyt ne palasiksi turvahenkilöstön silmien edessä. Kävi niin huonosti, että hänet passitettiin suoraapäätä arestiin, kuulustelematta.
Neuvottelujen jälkeen mies päästettiin vapaalle jalalle sillä ehdolla, että hän poistuisi maasta, mielellään mitä pikimiten. Alkuperäinen lento oli aikoja sitten lähtenyt Dar es Salaamista. Tästä syystä yhtäkkiä olimme matkalla Nairobiin, ja kahden tunnin kuluttua laskeuduimme Jomo Kenyattalle, josta seurue jatkaisi nyt pikimiten USA:han. Laskeutumisen ja parkkeerauksen jälkeen avasin oven seurueelle ja purin ulos matkatavarat. Syrjäsilmällä näin metsästäjän koneen takana, ja hämmästyksekseni hän seisoi pissalla keskellä plattaa! Suunnilleen kahden sekunnin kuluttua näin poliisin astuvan esiin määrätietoisin askelin. Hän taputti miestä olalle ja huudahti tuohtuneena: ”Maliza, twende!”. Metsästäjä joutui siis arestiin vielä toistamiseen! Eikä siinä vielä kaikki, sain itse seikkaperäisesti selittää, että olin täysin syytön tapahtuneeseen. Kun olin (taas kerran) järjestänyt lähetystötukea samalle metsästäjälle, lensin keskellä yötä takaisin kotiin Dariin.
Jukka Niskala
Luulaja, Ruotsi