Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Tansaniassa
Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa tukee hyvää hallintoa ja tasa-arvoa, vahvistaa metsään liittyviä elinkeinoja ja parantaa ilmastokestävyyttä.
Tansania on perinteisesti ollut vakaa ja demokratiaan pyrkivä maa. Maan talous on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Viime vuosina yhä useammat tansanialaiset ovat päässeet hyötymään muun muassa maksuttomasta koulutuksesta ja laajentuneesta sähköverkosta.
Edistysaskelista huolimatta noin neljäsosa tansanialaista elää yhä kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Nopea väestönkasvu, heikko ilmastokestävyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo luovat haasteita pitkän aikavälin kehitykselle. Tansanian nykyinen hallinto on lisännyt kansainvälistä yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan ja median toimintavapaudet ovat parantuneet, mutta poliittisen järjestelmän uudistukset odottavat lainsäädännöllisiä muutoksia.
Suomella ja Tansanialla on pitkäaikaiset suhteet, jotka ovat painottuneet pääasiassa kehitysyhteistyöhön. Suomi on tukenut Tansaniaa 1960-luvulta lähtien muun muassa metsätalouden, ympäristöalan, opetusalan ja hyvän hallinnon kehittämisessä. Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle on noussut yksityisen sektorin, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan harjoittamaa yhteistyötä.
Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Tansaniassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassaolevan maastrategian päätavoitteita ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vahvistaminen, vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen, metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden tukeminen, osallistavan ja kestävän talouskasvun vauhdittaminen sekä työpaikkojen luominen.
Suomen maastrategia Tansaniassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 338 KB)
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Tansaniassa vuosina 2021–2024
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Tansaniassa suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa demokratian, hyvän hallinnon ja tasa-arvon edistämiseen sekä metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden tukemiseen. Suomen tuki Tansanialle vuosina 2021–2024 on 56 miljoonaa euroa. Maaohjelman tavoitteiden muotoiluja päivitettiin vuonna 2023, jotta ne vastaavat Tansanian muuttuneeseen poliittiseen kontekstiin ja avoimempaan toimintaympäristöön.
Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Tansaniassa (englanniksi, PDF, 669 kB)
Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2019 Suomen tuki keskittyi julkisen sektorin toimivuuden sekä työllisyyden ja elinkeinojen parantamiseen.
Suomen kehitysyhteistyö demokratian, hyvän hallinnon ja tasa-arvon puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan naisten osallistumista johtotehtäviin, sukupuolittunutta väkivaltaa kohdanneiden palveluita sekä verohallinnon toimintaa.
Tavoite: Oikeuksia, tasa-arvoa, inkluusiota ja verotusta parantamalla luodaan kestävää kehitystä
- Naisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisiin johtotehtäviin paranevat
- Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kohdanneiden mahdollisuudet saada tukipalveluita paranevat
- Verohallinnon toiminta tehostuu
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- UN Womenin toteuttama hanke naisten oikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, poliittisten vaikutusmahdollisuuksien sekä taloudellisten oikeuksien edistämiseksi paikallistasolla: 7,9 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025
- Tuki Afrikan kestävän kehityksen instituutille (Uongozi): 4 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026
- Yhteistyö Tansanian veroviraston ja Suomen verohallinnon välillä: 1,5 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026
- UNFPA:n toteuttama hanke naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeuden edistämiseksi: 5,25 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024
Suomen kehitysyhteistyö metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan metsien ja kylämaiden ekosysteemipalveluita, metsäalan työpaikkoja ja tulonmuodostusta sekä kansalaisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.
Tavoite: Metsään liittyvät elinkeinot voimistuvat ja ilmastokestävyys paranee
- Metsien ja kylämaiden tuottamat ekosysteemipalvelut paranevat
- Metsäalan työpaikkojen määrä ja tulot kasvavat
- Kansalaisten, hallinnon ja yritysten kyky sopeutua ilmastonmuutokseen paranee
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Yksityismetsätaloushankkeen toinen vaihe (PFP 2): 10,8 miljoonaa euroa vuosina 2019–2024
- Metsien arvoketjuja ja kylämetsätaloutta kehittävä hanke (Forestry and Value Chains programme FORVAC): 14,1 miljoonaa euroa vuosina 2018–2024
- Pienviljelijöiden sopimusmetsitysohjelma: 1,1 miljoonaa euroa vuosina 2019–2023
- Suomen ympäristökeskuksen hanke ilmastokestävyyden ja sinisen talouden tukemiseksi Sansibarilla, 1 miljoonaa euroa 2023-2026
Maaohjelman tuloksia vuodelta 2023
The Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitoksen mukaan demokratia vahvistui Tansaniassa toiseksi eniten Afrikassa vuonna 2023. Vaikka kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, sananvapautta ja ihmisoikeuksia rajoitetaankin edelleen, ne kehittyivät myönteiseen suuntaan. Tansanian talous kasvoi vuoden 2023 aikana 5,2 prosenttia, kun edellisvuonna kasvua oli 4,6 prosenttia. Nopea väestönkasvu kuitenkin heikensi talouskasvun vaikutusta köyhyyden vähentämiseen.
Suomen rahoittamat, UN Women -järjestön ja YK:n väestörahaston UNFPAn toimeenpanemat hankkeet vaikuttivat siihen, että Tansaniassa saatiin valmiiksi kansallinen toimintasuunnitelma naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Lisäksi vuoden 2023 presidentin-, parlamentti- ja paikallisvaaleja koskevaan lakiehdotukseen sisällytettiin lauseke, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa politiikassa. Vuoden aikana kehitettiin myös useita paikallishallintoon liittyviä aloitteita, joilla parannetaan sukupuoleen ja vammaisiin henkilöihin liittyvien tietojen keräämistä ja saatavuutta.
Suomen ja Tansanian veroviranomaisten välinen onnistunut yhteistyö tehosti Tansanian veronkantoa. Tansanian veroviranomaisten toteuttamat strategiset verouudistukset kasvattivat verokertymää 8 prosentilla tilivuonna 2022/2023.
Tansanian hallinnon johtajakoulutusinstituutti Uongozi Institute jatkoi omavaraisuusasteensa parantamista, ja Suomen rahoitusosuus instituutin budjetista laski 12 prosenttiin. Instituutti järjesti vuoden aikana 117 johtajakoulutusohjelmaa, joihin osallistui yhteensä 4 300 henkilöä.
Tansanian kansallisen metsäsektorin taloudellinen arvo kasvoi 4,1 prosenttia, kun edellisvuonna kasvua oli 3,0 prosenttia. Suomi on tukenut luonnonmetsien saattamista kestävän käytön piiriin yli 450 000 hehtaarin alueella. Tiukasti suojeltujen metsien pinta-ala kasvoi Suomen tukemilla alueilla yli 12 000 hehtaarilla. Suomen rahoittamat metsäsektorin hankkeet lisäsivät puunmyynnistä saatuja tuloja ja työpaikkoja, ja myös istutusalat kasvoivat. Hankkeista hyötyi yhteensä lähes 90 000 henkilöä.
Suomen yhteistyökumppanit Tansaniassa
Suomi toimii Tansaniassa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana Tansanian hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen, hyvään hallintoon, kaupan edistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän tukemiseen.
Suomi tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Maat pitävät esillä pohjoismaisia arvoja, käyvät poliittista vuoropuhelua ja edistävät kaupankäyntiä.
Tulevina vuosina Suomi ja muut avunantajat edistävät Tansanian pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Suomi tukee Tansaniaa myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Tansanian yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ympäristötyöhön.
Team Finland -yhteistyö
Tansania ja Suomi haluavat kehittää maidensa välistä kauppaa ja investointeja perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla. Kauppaa aiotaan kasvattaa sekä suoraan että Suomen julkisen yksityisen sektorin tuen, kuten Finnfundin, kautta.
Tähänastinen kaupankäynti on ollut vaatimatonta ja suomalaisyritysten toiminta Tansaniassa vähäistä. Tansanian talouskehitys luo kuitenkin vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Potentiaalisia kohteita ovat esimerkiksi metsätalous, energiatalous sekä informaatioteknologiaan liittyvät eri alojen innovaatiot.
Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Myös suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla. Suomi tukee esimerkiksi alueellista TradeMark Africa -organisaatiota, jotta suomalaisten yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa Tansaniassa ja muualla Itä-Afrikassa paranisivat.