Ruanda tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Itäafrikkalainen Ruanda kehittyy nopeasti. Maasta löytyy kiinnostusta hankkia suomalaista teknologiaa ja osaamista esimerkiksi energia-, ICT- sekä maa- ja metsätaloussektoreilta.
Ruandalla ja Suomella on hyvät suhteet, mutta Ruanda on monelle suomalaiselle melko tuntematon. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana 12 miljoonan asukkaan sisämaavaltio on tullut tunnetuksi kehityksen mallimaana. Sen talous on kasvanut keskimäärin 8 prosentin vuosivauhtia. Pääkaupungissa, Kigalissa, ensimmäistä kertaa vierailevalle silmiinpistävää on kaupungin järjestäytyneisyys ja siisteys sekä hyväkuntoiselta vaikuttava infrastruktuuri, kuten tiet. Samalla Ruanda on yhä maailman köyhimpiä maita, ja köyhiä väestöstä on noin kolmasosa. Maalla on kuitenkin kunnianhimoiset kehityssuunnitelmat tulla keskitulon maaksi vuoteen 2035 mennessä.
Ruanda on saanut kiitosta toimivasta liiketoimintaympäristöstään. Se on tehnyt yli 50 liiketoimintaympäristön reformia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja yrityksen rekisteröiminen hoituu jopa 6 tunnissa. Maassa toimivien yritysten mukaan kiemuroita muun muassa veroasioissa tosin riittää sen jälkeen, kun yritys on saatu perustettua, mutta periaatteessa säännöt ovat selvät ja niitä noudatetaan. Maa on Maailmanpankin Doing Business -mittauksessa sijalla 41 jättäen taakseen myös Euroopan maita. Lisäksi se on korkealla Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksissä sekä yksi Afrikan vähiten korruptoituneimmista valtioista.
Ruandan ja Suomen välisessä kaupassa kasvunvaraa
Suomella ei ole Ruandan kanssa kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, mutta Ruanda on alueellisten hankkeiden, kuten energia- ja ympäristökumppanuusrahaston (Energy and Environment Partnership Trust Fund/EEP) ja liikekumppanuusohjelma Finnpartnershipin piirissä. Samoin Suomen tuki alueellista integraatiota käytännön tasolla edistävän Trade Mark East African kautta tukee Ruandaa, samoin kuin alueelle suunnattu humanitäärinen apu ja kansalaisjärjestötuki. Kaupallisista kehitysrahoitusinstrumenteista Finnfundilla on sijoituksia Ruandassa, mm. energia- ja metsäsektorilla.
Hyvistä suhteista huolimatta kaupan volyymi maidemme välillä on ollut vähäistä: vuonna 2017 se oli noin kaksi miljoonaa euroa. Molemmat maat toivovatkin kaupallisen yhteistyön lisäämistä. Ruandalaiset ovat olleet määrätietoisia maansa kehittämisessä ja etsivät jatkuvasti maailmalta parhaita ratkaisuja ja rahoitusta. Ulkomaiset suorat investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina.
Kattava määrä suomalaisosaamista saapui viime kuussa Kigaliin, kun Suomen Dar es Salaamin suurlähetystön Team Finland -tiimi, Business Finland, Finnpartnership ja Opetushallitus yhdessä koulutusalan yritysdelegaation kanssa tutustuivat Ruandan mahdollisuuksiin. Suurlähetystö tapasi useita ruandalaiskumppaneita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä piti vastaanoton, jossa suomalaiset verkostoituvat yritysmaailman edustajien, kansainvälisten järjestöjen ja diplomaattikunnan kanssa. Finnpartnership järjesti koulutus- ja ICT-sektoreihin keskittyneen yritysseminaarin, johon osallistui runsaasti Suomesta ja suomalaisyrityksistä kiinnostuneita ruandalaisia. Opetushallitus ja koulutusalan yritysdelegaatio osallistuivat paitsi yritysseminaariin, myös Afrikan laajuiseen Elearning Africa 2018 -konferenssiin.
Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää useilla sektoreilla
Suomalaisyrityksille on mahdollisuuksia auttaa Ruandaa maan kehityshankkeissa. Ruandalainen kysyntä ja suomalainen tarjonta kohtaavat etenkin energia-, ICT- sekä maa- ja metsätaloussektoreilla.
Energiasektorilla Ruandan hallitus on investoinut sekä energian tuotantoon sekä saatavuuteen. Verkkoon kytketty tuotantokapasiteetti on kolminkertaistunut vuodesta 2010, ja tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2024 mennessä sähkönsaatavuus koko väestölle. Pyrkimyksenä on käyttää monipuolisia energialähteitä ja poistaa fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa. Nykyaikaisia tekniikoita, jotka ovat jo käytössä tai suunniteltu käyttöönotettaviksi, ovat aurinko-, turve-, kaasu- ja jätehuollosta saatu energia. Ruandassa on viime vuosina rakennettu, ja osin parhaillaan rakenteilla, isoja voimalahankkeita, jotka lisäävät tuotantokapasiteettia. Seuraavaksi tarvetta on ennen kaikkea verkon kehittämisessä ja erilaisissa minigrid-ratkaisuissa niillä alueilla, jonne valtakunnallista verkkoa ei ole tulossa.
Kuten monet muut Afrikan maat, myös Ruanda hyppää suoraan mobiilipalveluihin useilla sektoreilla, ja mahdollisuuksia riittää kaikenlaisille IT- ja mobiiliratkaisuille. Ruandan hallitus on panostanut laajakaistateknologiaan ja erityisesti sen kohtuulliseen hinnoitteluun, ja Ruandassa on koko maahan hyvin laajalle kehittynyt mobiiliverkko. Kännyköitä löytyy noin 70 prosentilta ruandalaisista. Lisäksi pääkaupunki Kigali on edelläkävijä Smart City -ratkaisujen käyttöönotossa Afrikassa. Maan väestöstä 70 prosenttia on nuoria, ja vuosittain työmarkkinoille tulee 125 000 tulokasta, joten myös monenlaiselle osaamisen kehittämiselle olisi Ruandassa kysyntää.
Elintarvike- ja maatalousala tuottaa yli 50 prosenttia Ruandan vientituloista. Ruandan perinteiset vientituotteet ovat olleet tee ja kahvi, mutta uudempina tuotteina mukaan ovat nousseet muun muassa hedelmät, kukat, sekä meijeri, liha, siipikarja ja kala. Uusien sektorien kasvuvauhti on ollut hurjaa. Kuitenkin vain muutama yritys toimii ammattimaisesti työllistämällä ammattitaitoista työvoimaa. Niin maidon-, lihan- kuin siipikarjan tuotannossa on kysyntää investoinneille ja infrastruktuurin, kuten kylmäketjuratkaisujen, kehittämiselle. Suomen vahvalla osaamisalueella, metsäsektorilla, Ruanda pyrkii nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa ja kehittämään arvoketjuja, esimerkiksi huonekaluteollisuudessa.
Kaivostoiminnalla on ollut merkittävä rooli Ruandan talouskasvussa viime vuosina, ja hallitus panostaa sen kehittämiseen. Rwanda Development Boardin edustajat vierailivat Suomessa elokuussa ja tutustuivat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johdolla Suomen kaivossektorin toimintaan. Suomalainen osaaminen kiinnostaa, ja myös tämä sektori voi tarjota mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.
Muita Ruandan hallituksen esiin nostamia kysynnän kohteita ovat rakennusmateriaalit ja edullisten asuntojen rakentaminen maan kasvavalle ja kaupungistuvalle väestölle. Tehokkaille kerrostalo- ja elementtiratkaisuille on kysyntää, johon myös suomalaisyritykset voisivat tarttua.