Singaporen matka maailman huippujen joukkoon

Singapore on Kaakkois-Aasian rikkain ja merkittävin finanssikeskus, jonka talous kasvaa vakaasti. Singaporen tavoite on olla maailman innovaatioiden ja kehittämistoiminnan keskus, ja maan sisäisesti keskiössä ovat koulutus, turvallisuus ja terveydenhuolto.

Poliittinen tilanne

Singapore itsenäistyi Malesiasta 9.8.1965. Sen valtiomuoto on parlamentaarinen tasavalta. Vuonna 2019 muistellaan Sir Stamford Rafflesin saapumista Singaporeen 27.1.1819, ”Bicentennial”. Tuosta alkoi Singaporen rooli Britannian siirtomaana ja kansainvälisenä kauppapaikkana. Käytännössä Singaporea on hallinnut koko itsenäisyyden ajan yksi puolue ja perhe, People’s Action Party (PAP). Lee Kuan Yew oli ensimmäinen pääministeri ja häntä pidetään maan menestyksen arkkitehtina.  Lee Kuan Yew kuoli saarivaltion viettäessä 50 vuotisjuhlavuotta 2015. Vuodesta 2004 lähtien pääministerinä on toiminut poikansa Lee Hsien Loong, tosin välissä pääministerin salkkua hoiti Goh Chok Tong (1990-2004).

Singaporen seitsemäs presidentti Halimah Yacob astui virkaan syyskuussa 2017 ensimmäisenä naispresidenttinä. Hän kuuluu malaiji vähemmistöön. Presidentti on maan keulakuva ja arvojohtaja, mutta varsinainen valta on pääministerillä. Yacob pyrkii erityisesti vähentämään epä-tasa-arvoisuutta yhteiskunnan eri etnisten ryhmittymien välillä.

Singaporessa on pidettävä seuraavat parlamenttivaalit ennen 2021 kevättä. Arvioiden mukaan ne tullaan pitämään jo vuoden 2020 alkupuolella. Näiden vaalien jälkeen pääministeri Lee Hsien Loong on ilmoittanut astuvansa syrjään pääministerin tehtävistä. Seuraava poliittinen sukupolvi, ”4G” on valmistautumassa ottamaan vastuun maan menestyksen jatkosta. Todennäköisenä seuraavana pääministerinä tullaan näkemään nykyinen valtiovarainministeri Heng Swee Keat. Muita nousevia nimiä ovat kauppa- ja teollisuusministeri Chan Chun Sing, sekä opetusministeri Ong Ye Kung. Yksipuoluejärjestelmästä Singapore tulee tuskin luopumaan lähitulevaisuudessa.

Singaporen väestömäärä on 5,848,941 henkeä, joista kiinalaistaustaisia 76.2%, malaijeja 15% ja intialaisia 7.4%. Suurena haasteena on väestön nopea vanheneminen ja syntyvyyden lasku. Myös ulkomaalaisen väestön työlupapolitiikkaa on tiukennettu.

Singaporen tunnetuimmat maamerkit ja turistikohteet: Marina Bay Sands-hotelli, Gardens by the Bay ja Singapore Flyer. Kuva: Riku Mäkelä

Talous

Singapore on IMF:n vertailussa maailman kolmanneksi rikkain maa ostovoimapariteetilla mitattuna.  Singaporen talous on saavuttanut vakaan kasvupolun, vuonna 2017 kasvu oli 3.6%, vuonna 2018 3.4%. Suurimpana uhkana kasvun jatkumiselle nähdään USA:n ja Kiinan kauppasota ja sen moninaiset seuraamukset alueen talouksille. Myös jatkuva epävarmuus tulevasta maailmantilanteesta heijastuu niin, että arviot tämän vuoden kasvulle ovat 1.5-3.0% luokkaa.

Singapore kuuluu vahvoihin vapaakaupan puolustajiin ja se kuuluu niin CPTPP ja neuvoteltavana olevaan RCEP vapaakauppasopimukseen. EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimus astuu voimaan 2019 jälkipuoliskolla. Investointisuojasopimus on hyväksytty EU:n parlamentissa, mutta se vaatii vielä kansallisen ratifikaation.

Singapore elää ulkomaankaupasta. Ulkomaankaupan arvo on kolme kertaa sen bruttokansantuotteen suuruinen. Se toimii myös logistiikkakeskuksena ja kauppareittien solmukohtana. Vuonna 2017 ulkomaankaupan arvo oli 373,2 miljardia dollaria. 3/4 kaupasta menee muihin Aasian maihin, ja 9,5 prosenttia Eurooppaan. Singaporen konttisatama on maailman toiseksi suurin ja uutta megasatamaa rakennetaan. Singapore on onnistunut pitämään teollisen tuotannon noin 20%ssa BKT:sta, mutta palveluiden osuus kasvaa.

Singapore on Worldbankin tilastoissa maailman toiseksi helpoin businessympäristönä. Sen verotus on selkeää, yritysvero on 17% ja henkilökohtainen tulovero enimmillään 22%.  Erilaisia kannustimia tarjotaan yritysten houkuttelemiseksi. Singapore on maailman 6. innovatiivisin talous (Bloomberg) ja toiseksi kilpailukykyisin (WEF).

Ulkosuhteet ja kansainvälinen rooli

Singaporen ulkopolitiikka perustuu hyviin suhteisiin kaikkien suurvaltojen kanssa ja se on onnistunut erityisen hyvin tasapainottelemaan Kiinan ja Yhdysvaltain välissä. Sillä on vahvat taloussuhteet Kiinan kanssa, Singapore on suurin investoija Kiinaan. Yhdysvaltain kanssa tehdään myös puolustusyhteistyötä. Singapore kokeekin ongelmallisena tilanteen, jossa painostetaan valitsemaan puolia.

Singapore on aktiivinen toimija ASEANissa, se oli puheenjohtajana 2018. Muut ASEANin maat kirivät kehityksessä ja talouskasvussa ja Singaporelle on tärkeää säilyttää relevanssinsa. Puheenjohtajuutta pidetään onnistuneena.

Singapore on kokoaan suurempi toimija mm. YK:ssa, jossa se on ollut perustamassa Global Governance Group –ryhmittymää (3G). Singapore on WTO:n ja APECin jäsen, ja APECin sihteeristö toimii Singaporessa. Singapore on myös pysyvä tarkkailijajäsen Arktisessa Neuvostossa.

Singapore uskoo vahvaan puolustukseen ja sillä on puolustusyhteistyötä eri puolilla maailma, ml Taiwanilla ja Yhdysvalloissa sekä Australiassa, Ranskassa ja Israelissa. Singapore panostaa paljon sisäiseen turvallisuuteen ja terrorismin torjuntaan.

Pilvenpiirtäjät ja historialliset rakennukset sulassa sovussa. Kuva: Riku Mäkelä

Suomen ja Singaporen väliset suhteet

Suomi solmi diplomaattiset suhteet Singaporeen vuonna 1973 ja yhteydenpito eri tasoilla on varsin aktiivista maiden välisten suhteiden ollessa hyvät ja lämpimät. Suurlähettilään johtama lähetystö perustettiin vuonna 1996 Singaporeen, ennen sitä suhteita hoidettiin Jakartasta.  Singaporen presidentti Halimah Yacob on kutsunut presidentti Niinistön valtiovierailulle Singaporeen ja se toivottavasti toteutuu vuonna 2019.

Singapore arvostaa Suomea ja suomalaista osaamista mm koulutuksessa, innovaatiojärjestelmän arkkitehtuurissa ja digitalisaatiossa. Singapore toteuttaa jatkuvaa uudistuspolitiikkaa ja soveltaa maailman parhaita käytäntöjä pysyäkseen menestyvänä. Vierailuvaihto erityisesti koulutuksen ja terveyden sektoreilla on aktiivista molempiin suuntiin. Singapore toimii hyvänä vertailukohteena myös Suomelle mm jatkuvan oppimisen, digitalisaation, innovaatiopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun saralla.

Singaporessa toimii noin 180 suomalaisyritystä, joista n. 80 aktiivisesti. Suomalaisyhteisö on noin 1000 henkeä. Finnish Business Council(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Singaporen suomalaiset SiSu (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)ja Suomi-koulu toimivat aktiivisesti linkkeinä suomalaisyhteisön keskuudessa.

Paula Parviainen