Selvitys Suomen ja Viron suhteista valmistunut
Valtioneuvosto
Tiedote 134/2003
7.5.2003
Selvitys Suomen ja Viron suhteiden kehittämisestä Viron EU-jäsenyyden myötä luovutettiin Suomen ja Viron pääministereille Tallinnassa keskiviikkona 7. toukokuuta. Selvityksen laatijoina olivat varatuomari Esko Ollila ja suurlähettiläs Jaak Jõerüüt. Selvitysmiehet nimitettiin syksyllä 2002.
Selvityksessä todetaan, että Viron EU-jäsenyys on suuri muutos maiden välisissä suhteissa, kun hallitukset saavat käsiteltäväkseen yhteiset unionia koskevat kysymykset. Hallituksia kehotetaan pitämään yllä tiivistä keskusteluyhteyttä mm. EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Selvitysmiehet korostavat niin poliittisen johdon kuin virkamiestenkin säännöllisiä tapaamisia samoin kuin nykyistä laajempaa virkamiesvaihtoa.
Yhteistyölle nähdään tarvetta myös EU:n tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Sekä Suomen että Viron kannalta tärkeää olisi jäsenmaiden tasavertaisuuden turvaaminen ja EU:n toimielinten tasapainon säilyttäminen.
Selvitysmiehet näkevät erityisiä yhteistyötarpeita ympäristökysymyksissä, etenkin Suomenlahden ja ilmaston suojelussa. He ehdottavat myös konkreettisia toimia, kuten Suomenlahden julistamista erityisen herkäksi merialueeksi ja talvioloihin sopimattomien öljytankkereiden liikennöinnin estämistä. Selvityksessä suositellaan yhteisen Suomenlahti-ohjelman laatimista.
Suomen työministeriön arvion mukaan virolaisia muuttaa Suomeen vuosina 2005 - 2009 korkeintaan 1500 henkilöä vuodessa. Selvitysmiesten kanta on, että Suomessa asetetulle työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäajalle ei ole jatkotarvetta kahden vuoden jälkeen. Samalla he suosittavat, että sosiaaliturva-asioiden tiedottamista lisätään ja että työsuojelun tarkastustoiminnassa tehdään yhteistyötä.
Selvityksessä kiitetään poliisin, tullin ja rajavartiolaitosten yhteistyötä. Rajavalvonnan poistuminen lisää tarpeita yhteistyön tiivistämiseen. Poliisin rooli korostuu rikollisorganisaatioiden vastaisessa taistelussa.
Maiden maantieteellisen läheisyyden, kielisukulaisuuden ja pitkälle yhteisen arvopohjan katsotaan luovan vankan perustan yhteistyölle koulutuksessa, kulttuurissa, tieteessä ja nuorisotyössä. Kansalaisjärjestöjen rooli kulttuurisuhteiden ylläpidossa korostuu. Selvitysmiehet ehdottavat viron kielen professuurin perustamista Helsingin yliopistoon ja suomen kielen professuuria Tarton yliopistoon. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ehdotetaan kehitettäväksi tutkijakoulutuksen lisäämiseksi, välineistön käytön tehostamiseksi sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihdon lisäämiseksi. Samalla pyritään edistämään korkeaan teknologiaan perustuvaa liiketoimintaa.
Suomen ja Viron talouksien katsotaan jo integroituneen pitkälle eikä merkittäviä julkisen vallan toimia yritystoiminnan edistämiseksi esitetä. EU:n liikennepolitiikassa mailla katsotaan olevan yhteisiä etuja ajettavanaan, jotta tasapaino eri liikennemuotojen välillä säilyisi. Tärkeäksi yhteistyökohteeksi mainitaan mm. jäänmurtotoiminta, jossa uskotaan saatavan palveluja entistä edullisemmin toimintamalleja yhtenäistämällä. Merkittävänä pidetään myös Via Baltican edelleen kehittämistä ja pohjois-eteläsuuntaisen rautatien (Tallinna-Berliini) rakentamista.
Molempien maiden hallituksia kehotetaan myötävaikuttamaan Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin pikaiseen valmistumiseen. Selvitysmiehet pitävät tärkeänä myös aloittavien korkean teknologian yritysten riskirahoitusmahdollisuuksien parantamista Virossa yhteistyössä suomalaisten alalla toimivien rahoittajien kanssa.
Kolmiosainen selvitys suomeksi ja viroksi on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Lisätietoja: varatuomari Esko Ollila, p. 050 500 3797, ja ulkoasiainsihteeri Vesa Vasara, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5763