Varsovan yliopistossa opiskellaan suomea
Kaikille yliopiston opiskelijoille avoimet suomen kielen kurssit ovat viime vuosina olleet suosittuja.
Varsovan yliopistossa on voinut opiskella suomea vuodesta 1952 lähtien. Silloin perustettiin unkarin opetuksen laitos, jonka nykyinen nimi on Katedra Hungarystyki. Suomen kielen pääaineopetus alkoi kuitenkin vasta syksyllä 2007, jolloin 39 opiskelijaa aloitti opinnot Ryhmiä on kaksi, maksuttomasta opiskelusta nauttiva päiväryhmä ja iltaryhmä, joka maksaa opinnoistaan. Nimensä mukaisesti toinen ryhmä opiskelee päivällä ja toinen illalla, tutkintovaatimukset ja opetusohjelma ovat kuitenkin samat.
Yliopistossa otettiin syksyllä 2007 käyttöön uusi kaksiportainen tutkintorakenne. Suomen opintojen alempi tutkinto (licjencat) on nelivuotinen, maisterin tutkinnon (magister) suorittaminen sen jälkeen kestää puolitoista vuotta. Maisteriopintoihin ei pääse automaattisesti vaan niihin täytyy erikseen hakea.
Opetusohjelmassa on kieliopintojen lisäksi Suomen kulttuuria, historiaa, kirjallisuutta ja maantuntemusta. Kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla opiskellaan jotakin toista suomalais-ugrilaista kieltä, toistaiseksi voi valita unkarin tai viron. Pakollisia kursseja on myös mm. yleisestä kielitieteestä, kirjallisuustieteestä ja filosofian historiasta. Liikuntaakin on ohjelmassa yhdeksänkymmenen tunnin verran. Opiskelijoiden täytyy myös osoittaa, että he hallitsevat jonkin muun kuin pääaineena opiskelemansa kielen Eurooppalaisen viitekehyksen tasolla B2 (suomalaisten yleisten kielitutkintojen taso 4).
Puolassa korkeakouluopiskelukin on hyvin koulumaista eikä sivuaineita suomalaiseen tapaan voi valita, tutkinto on kiinteä paketti, jonka elementtejä ei voi muuttaa. Siksi monet opiskelijat suorittavat kahta tutkintoa yhtä aikaa, he opiskelevat samaan aikaan esimerkiksi psykologiaa ja suomea.
Vuoteen 1992 asti suomi kuului pakollisena aineena unkarin ohjelmaan. Sitten sitä opiskeltiin vain kaikille yliopiston opiskelijoille tarkoitetuilla kursseilla. Vuonna 2005 suomi tuli taas pakolliseksi unkarin opiskelijoille. Yliopistoon perustettiin viron lehtoraatti 2007, nyt unkarin opiskelijat voivat valita suomen tai viron kurssin.
Kaikille yliopiston opiskelijoille avoimet suomen kielen kurssit ovat viime vuosina olleet melko suosittuja, alkeiskurssin kahdenkymmenen opiskelijan ryhmä täyttyy nopeasti. Jatkokurssilla on viime vuosina ollut kymmenkunta opiskelijaa. Monet heistä suorittavat kurssin päätteeksi Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen B1-tason kielikokeen, josta saa erillisen todistuksen. Kysyntää olisi myös seuraavan tason, B2, kurssille, mutta toistaiseksi sen järjestämiseen ei ole riittänyt resursseja. Opiskelijoiden pääaineiden kirjo on suuri: Eurooppa-tutkimus, oikeustiede, espanjalainen filologia, astronomia, filosofia, fysiikka – muutamia mainitakseni.
Suomen kieltä, kirjallisuutta ja maantuntemusta opettavat Cimon lähettämä lehtori Sirkka Ojaniemi, adjunkti £ukasz Sommer, jatko-opiskelijat Anna Buncler ja Zuzanna Kurlikowska sekä suomalainen tuntiopettaja Sanna Miettinen. Laitoksen johtajana toimii professori El¿bieta Artowicz. Suomesta lähetetty lehtori Varsovan yliopistossa on ollut jo vuodesta 1965. Laitoksella oli Cimon opetusharjoittelija syyslukukaudella 2006 ja uusi on tulossa syksyllä 2008. Historian opetuksessa turvaudutaan yliopiston historian laitoksen henkilökuntaan.
Cimo tukee opetusta tilaamalla lehtiä ja lahjoittamalla kirjoja. Muutama opiskelija pääse joka vuosi Cimon kesäkursseille tai Suomea suomessa –ohjelman työharjoitteluun parantamaan kielitaitoaan ja kulttuurin tuntemustaan paikan päälle.
Opiskelijoilta kysytään usein ihmettelevään sävyyn, miksi he opiskelevat suomea. Syksyllä 2007 pääaineena opinnot aloittaneiden kiinnostuksen on herättänyt erityisesti kaksi asiaa: suomalainen musiikki ja suomen kielen erilaisuus verrattuna opiskelijoiden aikaisemmin tuntemiin kieliin. Apokalyptica, Nightwish ja muut bändit tunnetaan hyvin. Monet opiskelijat sanovat, että on mukavaa osata kieltä, jota vain harvat Puolassa osaavat. Tämä saattaa heidän mielestään avata myös työmahdollisuuksia. Suomi myös kuulostaa useimpien mielestä kauniilta. Jotkut ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja kulttuurista tai yleisesti Pohjoismaista.
Sirkka Ojaniemi
Varsovan yliopiston suomen kielen lehtori 2004—