Puolan talousnäkymistä alkuvuonna 2020

Puolan BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 3,6% vauhdilla. Julkiset investoinnit ja yksityinen kulutus vauhdittavat talouskasvua. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat erityisesti työvoimapula, jota on paikattu avaamalla työmarkkinat ukrainalaisille työntekijöille. Hallituksen tulonsiirrot kohentavat kotitalouksien ostovoimaa.

Pilvenpiirtäjiä Varsovassa

Talouskasvun ennakoidaan jatkuvan myös tulevina vuosina

Puolan keskuspankin mukaan Puolan BKT kasvoi edellisenä vuonna noin 4,3%, mutta kasvun ennakoidaan hidastuvan vuonna 2020 noin 3,6%:iin ja edelleen 3,3%:iin vuonna 2021. Myös taloutta seuraavissa tutkimuslaitoksissa ja luottoluokitusyhtiössä arvioidaan, että Puolan talouskasvu jatkaa tulevina vuosina noin kolmen prosentin kasvuvauhdilla.

Puolan talouskasvua ylläpitävät pitkälti samat tekijät kuin aikaisempina vuosina. Julkisia investointeja vauhdittavat EU:lta saatavat tuet samalla kun yksityiskulutus jatkaa kasvuaan. Kuluttajien luottamus talouteen on korkealla johtuen erinomaisesta työllisyystilanteesta (Eurostatin mukaan Puolan työttömyysaste on 3,2%), palkkojen nopeasta kasvusta erityisesti yksityissektorilla sekä hallituksen tulonsiirroista.

Puolan keskuspankki ennakoi, että inflaatio kasvaa viime vuoden 2,3%:sta noin 2,8%:iin vuonna 2020. Inflaatiota nostavat kasvavat palkat ja ruuan hinnan nousu. Hallituksen päätös viime vuonna subventoida sähkönhintoja piti kuitenkin inflaation maltillisena.

Puolan talouskasvua hidastava tekijöitä ovat mm. työvoimapula, kasvavat tuotantokustannukset johtuen palkkojen nopeasta kasvusta sekä maailmantalouden kehityksen epävarmuus.

Työvoimapula vaivaa monella teollisuudenalalla

Puolassa on tällä hetkellä monella teollisuudenalalla vakava työvoimapula. Työvoimapulaa on erityisesti rakennus-, ja valmistusteollisuudessa (kuten hitsaajat ja mekaanikot) mutta myös kasvavalla IT-sektorilla. Työvoimapula on osaltaan johtanut siihen, että työntekijät vaihtavat herkästi työpaikkaa paremman palkan perässä. Lokakuussa 2019 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet puolalaisista haluaa vaihtaa työpaikkaa ja 20% puolalaisista on vaihtanut työpaikkaa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Joka neljäs tutkimukseen vastanneista ilmoitti haluavansa työskennellä ulkomailla seuraavan vuoden kuluessa mieluiten Saksassa, Iso-Britanniassa tai Hollannissa.

Puolan keskuspankin (NBP) teettämän kyselyn mukaan puolalaisten kiinnostukseen työskennellä ulkomailla vaikuttaa keskeisesti palkkaus. Vuonna 2018 keskipalkka Puolassa oli noin 5000 zlotya kuukaudessa (1160eur/kk) ja mediaanipalkka noin 4000 zlotya kuukaudessa (950eur/kk). NBP:n mukaan puolalaisten nettoansiot olivat Isossa-Britanniassa keskimäärin noin kaksi kertaa suuremmat verrattuna Puolaan. Matalampi palkkataso on johtanut aivovuotoon Puolasta muihin maihin. Eurostatin mukaan 2,6 miljoonaa puolalaista asui muissa EU-maissa, ja peräti 720 000:lla näistä oli korkeakoulututkinto.

Puolalaisten kiinnostus hakeutua ulkomaille töihin on kuitenkin muuttumassa. Keskipalkka on kasvanut Puolassa 40% viimeisen kymmenen vuoden aikana ja jatkaa yksityissektorilla kasvuaan noin 7-8% vuosivauhdilla. Puolan vahva talouskasvu, hyvä työllisyystilanne, palkkojen nopea kasvu ja maan alhaisempi hintataso ovat nostaneet puolalaistyöntekijöiden kynnystä muuttaa ulkomaille. Edellä mainitut tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet myös siihen, että yhä useampi puolalainen muuttaa takaisin kotimaahansa. Moni paluumuuttaja saapuu Isosta-Britanniasta, jossa asuu noin 900 000 puolalaista, mutta lukumäärä on laskenut voimakkaasti vuoden 2017 jälkeen, jolloin Iso-Britannia äänesti EU:sta eroamisen puolesta.

Työvoimapulaa on paikattu Puolassa avaamalla työmarkkinat ukrainalaisille työntekijöille, joita on arvioiden mukaan noin 1,5 miljoonaa. Puolan keskuspankin mukaan ukrainalaistyöntekijöiden vaikutus Puolan BKT kasvuun on ollut reilu 10% viimeisen viiden vuoden aikana. Liki 20% puolalaisyrityksistä ja 40% suuryrityksistä työllistää ukrainalaisia. Lähes puolet puolalaisyrityksistä kuitenkin raportoivat vaikeuksista rekrytoida ukrainalaisia johtuen siitä, että ukrainalaiset ovat suunnanneet katseensa Puolan lisäksi myös muihin maihin. Kesäkuussa 2019 suoritetun kyselytutkimuksen mukaan 45% puolassa työskentelevistä ukrainalaisista suunnittelee muuttavansa töihin johonkin toiseen EU maahan. Joka kolmas haluaisi muuttaa Saksaan ja joka kuudes Tšekkeihin.

Hallituksen sosiaalipoliittiset uudistukset parantavat kotitalouksien ostovoimaa

Laki- ja Oikeus –puolueen johtama hallitus toteutti viime vuoden aikana useita sosiaalipoliittisia uudistuksia. Hallitus myös antoi lukuisia vaalilupauksia ennen lokakuussa 2019 järjestettyjä parlamenttivaaleja, jotka puolueen johtama koalitio voitti.

Lapsilisäohjelma laajennettiin viime kesänä siten, että 500 zlotyn (noin 120 euroa) lapsilisän saa jatkossa myös perheiden esikoisista. Hallitus lupasi, että toukokuussa 2019 maksettua minimieläkkeen suuruista (1100 zlotya/260 euroa) ylimääräistä kertakorvausta (nk. 13kk eläke) tullaan maksamaan jatkossa joka vuosi eläkkeensaajille. Hallitus myös lupasi jokaiselle eläkkeensaajalle edellä mainitun lisäksi vielä yhden ylimääräisen minimieläkkeen suuruisen kertakorvauksen (nk. 14kk eläke), joka tullaan maksamaan vuodesta 2021 lähtien. Muita hallituksen antamia tulonsiirtoja olivat mm. ”hyvä alku” –ohjelma, jonka puitteissa jokaisesta koululaisesta maksetaan 300 zlotyn (noin 70 euroa) kertakorvaus.

Hallitus myös laski alempaa tuloveroastetta viime vuoden lokakuun alusta 18%:ta 17%:iin. Alempaa tuloveroa maksetaan alle 85 528 zlotyn (noin 20 000 euroa) ansioista, josta ylimenevästä osuudesta peritään 32% tuloveroa. Hallitus myös poisti tuloveron alle 26-vuotiailta aina alemman tuloveroasteen ylärajaan saakka (85 528 zlotya). Noin kahden miljoonan puolalaisen arvioidaan hyötyvän muutoksesta, joka ei tosin koske itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Hallituksen yksi merkittävimmistä vaalilupauksista parlamenttivaalien alla oli nostaa minimipalkkaa Puolassa asteittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Vuonna 2019 minimipalkka Puolassa oli 2 250 zlotya (520 euroa). Hallitus lupasi nostaa minimipalkan vuoden 2020 alusta 2600 zlotyyn (noin 600 euroa) ja edelleen 3000 zlotyyn (700 euroa) vuoden 2020 loppuun mennessä. Minimipalkan nostamista jatkettaisiin siten, että se olisi vuoden 2023 loppuun mennessä 4000 zlotya (920 euroa). Minimipalkka nousisi siten seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 78%:ia nykyisestä. Noin 13% maan koko työvoimasta ansaitsee minimipalkkaa (noin 1,5 miljoonaa henkilöä).

 

Jukka Halkilahti

Lähetystösihteeri

Suomen suurlähetystö, Varsova