Puolan talous jatkaa vahvalla kasvukäyrällä – hallituksen tulonsiirrot kohentavat yksityistä kulutusta

Puolan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 4,2% kuluvana vuonna. Talouskasvun moottoreina toimivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kuluttajien luottamus talouteen on korkealla johtuen valtion tulonsiirroista kotitalouksille, alhaisesta työttömyysasteesta ja palkkojen nopeasta kasvusta. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat työvoimapula ja maailmantalouden epävarmuus.

Euroopan komission viimeisimmän ennusteen mukaan Puolan talouskasvun odotetaan hieman hiipuvan viime vuodesta, mutta komissio silti ennakoi Puolan bruttokansantuotteen kasvavan kuluvana vuonna vahvasti noin 4,2%:n vauhdilla.

Puolan talouskasvun moottoreina toimivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Puolalaisten luottamus talouteen on korkealla johtuen palkkojen nopeasta kasvusta (noin 8%:n kasvu viime vuonna), historiallisen alhaisesta työttömyydestä (noin 3-4%) sekä hallituksen tulonsiirroista kotitalouksille.

Julkisia investointeja vauhdittavat EU:n rakenne ja investointirahastoista (ERI) saatavat tuet (yhteensä 82,5mrd/€ vuosina 2014-2020). Puola investoi suurimman osan EU:n ERI-rahoista liikenneinfrastruktuurin (maantie- ja rautatieliikenne) kehittämiseen sekä PKE-yritysten kilpailukyvyn ja vähähiilisen talouden tukemiseen. EU:n tuella rahoitetaan myös mm. investointeja ympäristönsuojeluun sekä kulttuuri-, koulutus- ja työllisyyshankkeita.

Puolan keskuspankki ennustaa 1,7% inflaatiota vuodelle 2019 mutta sen odotetaan nousevan 2,7%:iin vuoden 2020 loppuun mennessä. Inflaatiota nostavat mm. palkkojen ja sähkönhinnan nousu. Sähkönhinta nousi huomattavasti viime vuoden lopulla ja vuoden alussa hallitus asetti sähkön hintakaton kuluttajille ja se pysynee voimassa vuoden 2020 alkuun saakka.

Työvoimapula talouskasvun hidasteena

Puolan talouskasvua hidastava tekijöitä ovat mm. työvoimapula, kasvavat tuotantokustannukset johtuen palkkojen kasvusta sekä suurempien vähittäiskauppojen sunnuntaiaukiolojen kielto. Lisäksi maailmantalouden tilanne ja erityisesti euroalueen hidastunut talouskasvu aiheuttavat epävarmuutta taloudessa.

Puolassa monet yritykset esim. rakennusteollisuudessa kärsivät työvoimapulasta. Paluumuuttoa läntisestä Euroopasta ei ole tapahtunut laajassa mitassa, joten työvoimapulaa on paikattu avaamalla työmarkkinat ukrainalaisille siirtotyöläisille. Puolassa on arviolta kaksi miljoona ukrainalaistyöntekijää. Valtaosa ukrainalaisista työskentelee eri matalapalkka-aloilla mm. maatalous-, rakennus-, ja palvelusektorilla (Uber kuskit, tarjoilijat) vain muutaman kuukauden kerrallaan. Lisäksi yhä etenevässä määrin koulutettuja ukrainalaistyöntekijöitä saapuu Puolan kasvavan teknologiateollisuuden tarpeisiin.

Hallituksen ajama suurimpien vähittäiskauppojen sunnuntaiaukiolojen kielto astui voimaan maaliskuussa 2018. Sunnuntaiaukioloaikoja vähennetään kolmen vuoden aikana asteittain siten, että vuodesta 2020 lähtien suurimmat vähittäiskaupat saavat olla avoinna vain seitsemänä sunnuntaina vuodessa. Pienimmät kaupat ja verkkokaupat ovat kiellon ulkopuolella. Sunnuntaiaukiolojen kielto on hidastanut kaupankäyntiä erityisesti vaate-, elektroniikka-, ja huonekaluliikkeissä.

Hallituksen vaalilupaukset kohentavat kotitalouksien taloutta

Puolassa järjestetään syksyllä parlamenttivaalit. Puolan hallitus lupasi vuoden alussa laajentaa ns. 500+ lapsilisäohjelmaa siten, että 500 zlotyn lapsilisän (noin 120EUR) saa jokaisesta lapsesta (aiemmin lapsilisä maksettiin toisesta lapsesta lähtien). Lisäksi hallitus lupasi eläkkeensaajille yhden ylimääräisen kuukausieläkkeen 1100PLN (260EUR), joka maksetaan vuosittain. Ylimääräiseen eläkkeeseen oikeutettuja henkilöitä on Puolassa liki 10 miljoonaa.

Hallitus myös lupasi poistaa tuloveron kaikilta työsopimussuhteessa olevilta alle 26-vuotiailta ja laskea alimman tuloveron astetta prosenttiyksiköllä 18:ta 17:ta. Lisäksi hallitus on luvannut nostaa työvoimakustannuksista saatavia verovähennyksiä.

Hallituksen vaalilupaukset tulevat maksamaan valtiolle noin 40mrd PLN (9,3mrd EUR) vuosittain, mikä on yhtä paljon kuin maan puolustusmenot.

Hallitus on ilmoittanut, että vaalilupaukset tullaan maksamaan vuoden 2019 talousarvion raameissa talouskasvun avulla ja kehittämällä veronkeruuta.  Valtion vuoden 2019 talousarviossa budjetin alijäämäksi on arvioitu 6,6 miljardia euroa (tulot 90 mrd euroa ja menot 96,6 mrd euroa). Hallitus on myös ilmoittanut lukuisista yksittäisistä toimenpiteistä, joilla valtion kassavirtaa pyritään kasvattamaan. Näitä ovat mm. valtionhallinnon digitaalisten palveluiden kehittäminen, ALV- ja yritysveronkierron tilkitseminen sekä digitaalisessa taloudessa toimivien yritysten toiminnan kuten verkkomainonnan sekä musiikin suoratoiston verottaminen.

Julkisen talouden alijäämä pysynee aisoissa mutta väestön ikääntyminen on haasteena

Ekonomistit ovat varoittaneet tummista pilvistä taivaalla johtuen hallituksen tulonsiirroista sekä yhteiskunnan rakenteellisista haasteista, kuten väestön ikääntyminen, jotka asettavat pitkällä aikavälillä paineita julkisen talouden kestävyydelle.

Puolan väestö ikääntyy vauhdilla ja syntyvyys on Euroopan alhaisinta. Euroopan komission mukaan vuonna 2050 40%:a puolalaisista on yli 60-vuotiaita ja silloin maassa on yhtä paljon eläkeläisiä kuin työssäkäyviä (noin 12 miljoonaa). Puolalaisten mediaani-iän ennustetaan nousevan nykyisestä 40:tä vuodesta 52:een vuoteen 2060 mennessä.

Puolan julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna historiallisen alhaalla vain 0,4% suhteessa bruttokansantuotteeseen mutta komissio ennustaa sen kasvavan 1,6%:iin vuonna 2019. Komission ennusteen mukaan Puolan julkisen talouden velan arvioidaan kuitenkin vähenevän vuoden 2017 50%:sta suhteessa BKT:hen 47%:iin vuoden 2019 aikana. Hallitus on ilmoittanut, että julkisen talouden alijäämä voi kasvaa nykyisestä mutta hallitus on sitoutunut EU:n vakaus- ja kasvusopimuksissa sovittuihin raja-arvoihin (julkisen talouden alijäämä alle 3%:a suhteessa BKT:hen).

Luottoluokitusyhtiöiden luottamus Puolan julkisen talouden näkymiin ei ole horjunut. Muun muassa Fitch ja S&P ovat pitäneet Puolan luottoluokituksen A- tasolla ja Moody on keväällä antanut A2 luokituksen.

 

Jukka Halkilahti

Lähetystösihteeri

Suomen suurlähetystö, Varsova