Suomi Etyjissä
Suomen pysyvä edustusto Etyjissä vastaa Suomen etujen valvomisesta ja tavoitteiden edistämisestä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä.
Edustuston toimintaa johtaa suurlähettiläs Vesa Häkkinen. Edustusto toimii muiden osallistujavaltioiden tapaan Wienissä, jossa sijaitsee myös Etyjin sihteeristö.
Järjestön syntyhistoria
Suomi on ollut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja sitä edeltäneessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa (ETYK) mukana alusta lähtien. Allekirjoitimme Helsingin päätösasiakirjan vuonna 1975 samanaikaisesti 34 muun valtion kanssa. Suomelle on järjestön syntyhistorian myötä syntynyt Etyjissä erityinen rooli ja asema, ja Suomi nähdään edelleen laaja-alaiseen turvallisuuteen perustuvan järjestön vahvana ja rakentavana tukijana. Helsingin v. 1975 päätösasiakirja on edelleen yksi Etyjin peruspilareista.
Suomi puolustaa Etyjin periaatteita ja sitoumuksia
Puolustamme Etyjin perusperiaatteita, sitoumuksia ja toimintakykyä, jotta järjestö voi parhaalla mahdollisella tavalla tuoda lisäarvoa sekä edistää Suomen, Euroopan ja lähialueiden turvallisuutta. Painotamme kaikkien Etyjin 57 osallistujavaltion aktiivista osallistumista ja sitouttamista järjestön konkreettiseen työhön. Pyrimme hyödyntämään täysimääräisesti Etyjin työkaluja ja kolmea autonomista instituutiota (ODIHR, vähemmistövaltuutettu, mediavapausvaltuutettu), jotka jatkavat tärkeää työtään koko Etyj-alueella huolimatta järjestön poliittisista haasteista. Suomi pitää myös Etyjin 12 kenttäoperaation työtä erittäin tärkeänä.
Viime vuosina Etyjin budjetin ulkopuolinen rahoitus on kasvanut, ja se on tärkeä osa järjestön toimintaa. Esimerkiksi Etyjin Ukrainan tukiohjelma (SPU) on täysin vapaaehtoisrahoitteinen.
Tavoitteenamme on vaikuttaa rakentavasti Suomelle tärkeisiin kysymyksiin, valvoa Suomen etuja ja edistää Suomen tavoitteita hallitusohjelman ja ulkoministeriön linjausten ja prioriteettien mukaisesti. Pyrimme myös saamaan suomalaisia keskeisille paikoille Etyjin sihteeristöön, instituutioihin ja kenttäoperaatioihin.
Tuki Ukrainalle keskeinen osa työtä
Ukrainan tukeminen on Suomelle tärkeä prioriteetti, jota edistetään kaikilla kolmella ulottuvuudella (poliittis-sotilaallinen ulottuvuus, talous- ja ympäristöulottuvuus ja inhimillinen ulottuvuus). Ukrainan tukemisen lisäksi tärkeää on muiden EU:n lähialueiden maiden turvallisuuden, demokratiakehityksen, oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. EU-jäsenmaana Suomi sovittaa Etyj-politiikkansa yhteen muiden EU-maiden kanssa.
Etyjin roolia rauhanvälityksessä tulee tukea, ja järjestön puheenjohtajalla on tässä erityinen rooli. Suomi, Sveitsi ja Turkki puheenjohtavat Etyjin rauhanvälityksen ystäväryhmää. Edistämme Etyjissä tasa-arvokysymyksiä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista.
Suomi Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025
Vuonna 2025 Suomi toimii Etyjin puheenjohtajamaana ja painottaa Helsingin päätösasiakirjan periaatteita kaikissa tapahtumissa ja viestinnässä. Järjestön puheenjohtaja johtaa Etyjin poliittista työtä, edustaa järjestöä sekä ohjaa järjestön instituutioiden ja kriisinhallintatyöhön liittyviä toimia.
Suomen puheenjohtajuuden kattoteemana on kriisinsietokyky eli resilienssi. Haluamme vahvistaa sekä osallistujavaltioiden että Etyjin resilienssiä.
Suomen Etyj-suurlähettiläät |
|
| 1986–1989 | Markku Reimaa |
| 1989–1992 | Pertti Torstila |
| 1992–1995 | René Nyberg |
| 1995–1998 | Pekka Ojanen |
| 1998–2002 | Pekka Kujasalo |
| 2002–2007 | Aleksi Härkönen |
| 2007–2010 | Antti Turunen |
| 2010–2013 | Timo Kantola |
| 2013–2017 | Katja Pehrman |
| 2017–2021 | Päivi Laivola de Rosière |
| 2021 | Vesa Häkkinen |