Suomi Etyjissä
Suomen Wienin-suurlähetystön pysyvä Etyj-valtuuskunta vastaa Suomen etujen valvomisesta ja tavoitteiden edistämisestä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä.
Valtuuskunnan toimintaa johtaa Etyjiin akkreditoitu suurlähettiläs ja pysyvä edustaja. Valtuuskunta toimii muiden osallistujavaltioiden Etyj-valtuuskuntien tapaan Wienissä, jossa sijaitsee myös Etyjin sihteeristö.
Suomi on ollut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja sitä edeltäneessä Euroopan turvallisuus- ja yhteystyökonferenssissa (ETYK) mukana alusta lähtien. Allekirjoitimme Helsingin päätösasiakirjan vuonna 1975 samanaikaisesti 34 muun valtion kanssa. Suomelle on järjestön syntyhistorian myötä syntynyt Etyjissä erityinen rooli ja asema, ja Suomi nähdään edelleen laaja-alaiseen turvallisuuteen perustuvan järjestön vahvana ja rakentavana tukijana. Helsingin v. 1975 päätösasiakirja on edelleen yksi Etyjin peruspilareista.
Puolustamme Etyjin perusperiaatteita, sitoumuksia ja toimintakykyä, jotta järjestö voi parhaalla mahdollisella tavalla tuoda lisäarvoa sekä edistää Suomen, Euroopan ja lähialueiden turvallisuutta. Painotamme kaikkien maiden ja maaryhmien, kuten Venäjä, Yhdysvallat, Turkki, Keski-Aasian maat, aktiivista osallistumista ja sitouttamista Etyjiin. Etyjin instituutiot on pidettävä itsenäisinä ja vahvoina ja Suomi tukee niiden toimintaa prioriteettiensa mukaisesti. Suomi pitää myös Etyjin 16 kenttäoperaation työtä erittäin tärkeänä.
Tavoitteenamme on vaikuttaa rakentavasti Suomelle tärkeisiin kysymyksiin, valvoa Suomen etuja ja edistää Suomen tavoitteita hallitusohjelman ja ulkoministeriön linjausten ja prioriteettien mukaisesti.
Toimimme aktiivisesti tulevina vuosina erityisesti poliittis-sotilaallisen turvallisuuden alueella prioriteettina jäsennelty vuoropuhelu. Pyrimme myös saamaan suomalaisia keskeisille paikoille Etyjin sihteeristöön, instituutioihin ja missioihin.
Suomen prioriteetit jäsennellyn vuoropuhelun ja luottamusta lisäävien toimien lisäksi ovat Ukrainan konflikti, pitkittyneet konfliktit (Vuoristo-Karabah; Georgia; Moldova), rauhanvälitys (yhteispuheenjohtajuus Etyjin rauhanvälityksen ystäväryhmässä Sveitsin ja Turkin kanssa), kyberturvallisuus, naisten ja tyttöjen oikeudet ja tasa-arvon edistäminen, perusoikeudet, vähemmistökysymykset, ml. romanien asema sekä kansalaisyhteiskunnan vahva osallistuminen.
EU-jäsenmaana Suomi sovittaa Etyj-politiikkansa yhteen muiden EU-maiden kanssa.
Etyj-valtuuskunnan työntekijät vastuualueineen löydät verkkosivujemme yhteystiedot-osiosta. Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin!
Suomen Etyj-suurlähettiläät |
|
| 1986–1989 | Markku Reimaa |
| 1989–1992 | Pertti Torstila |
| 1992–1995 | René Nyberg |
| 1995–1998 | Pekka Ojanen |
| 1998–2002 | Pekka Kujasalo |
| 2002–2007 | Aleksi Härkönen |
| 2007–2010 | Antti Turunen |
| 2010–2013 | Timo Kantola |
| 2013–2017 | Katja Pehrman |
| 2017–2021 | Päivi Laivola de Rosière |
| 2021 | Vesa Häkkinen |