Etyj lyhyesti

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on alueellinen turvallisuusjärjestö, johon kuuluu 57 osallistujavaltiota. Kaikki Euroopan, Pohjois-Amerikan sekä Keski-Aasian maat ovat Etyjin osallistujavaltioita. Järjestöllä on lisäksi 11 kumppanimaata Välimeren ja Aasian alueelta.

Etyj toimii osallistujavaltioiden välisen poliittisen keskustelun foorumina ja niiden yhteisenä toiminta-alustana Etyj-alueen kansalaisten elinolojen parantamiseksi. Järjestön toiminta-ajatus on varoittaa konflikteista, ehkäistä puhkeamassa olevia konflikteja, osallistua kriisinhallintaan ja kriisien jälkeiseen jälleenrakennustyöhön sekä lisätä osallistujavaltioiden välistä luottamusta ja yhteistyötä. Etyj toimii laaja-alaisesti turvallisuuden kolmen osa-alueen piirissä: poliittis-sotilaallisen, talouden ja ympäristön sekä inhimillisen ulottuvuuden aloilla. 

Etyj kehittyi nykyiseen muotoonsa vuonna 1994, kun Etyk-prosessi laajennettiin Ety-järjestöksi Budapestin huippukokouksessa. Etyk eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous oli sarja kokouksia, joissa osallistujavaltiot sopivat yhteisistä sitoumuksista turvallisuuden lisäämiseksi ja seurasivat sitoumusten toteutumista.

Nykyään Etyj on yhtäältä prosessi, jonka puitteissa osallistujavaltiot tekevät yhteistyötä ja käyvät vuoropuhelua, mutta toisaalta myös järjestö, joka keskittyy monentyyppisiin käytännön toimiin osallistujavaltioissa.

Erityislaatuiseksi Etyjin tekee se, ettei sillä ole kansainvälisoikeudellista oikeushenkilöllisyyttä ja sen päätökset ovat poliittisesti, eivät oikeudellisesti sitovia. Etyjillä on kuitenkin pysyvät päätöksentekoelimet, päämaja Wienissä sekä vuosittainen budjetti. Päätöksenteossa kaikki osallistujavaltiot ovat samanarvoisia, ja päätökset tehdään konsensuksella.

Etyjin toiminnan perustana on edelleen Helsingin Ety-kokouksen päätösasiakirja ja periaatteet vuodelta 1975. Tämän jälkeen Etyjissä on tehty muitakin sitoumuksia, jotka ohjaavat osallistujavaltioiden toimintaa. Näistä keskeisimpiä ovat Pariisin peruskirja 1990, Helsingin ja Istanbulin huippukokousten 1992 ja 1999 tulokset, Moskovan kokouksen ihmisoikeusasiakirja vuodelta 1990 sekä Wienin asiakirja sotilaallisista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista.