Suomi käynnisti Indonesian kanssa keskustelun metsäetiikasta

Suomi ja Indonesia järjestivät Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä paneelikeskustelun globaalista metsäetiikasta torstaina 29. elokuuta. Sen avasivat ympäristöministeri Jouni Backman ja Indonesian ympäristöministeri Nabiel Makarim. Aloitteen tällaisen keskustelun käynnistämisestä oli tehnyt Joensuun yliopisto, jonka teologisen tiedekunnan professori Reijo E. Heinonen piti paneelin pääalustuksen. Keskusteluun oli kutsuttu muiden metsätalousmaiden, YK:n metsäfoorumin, EU:n komission, tutkimuslaitosten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen edustajia.

Tilaisuudella käynnistettiin laajempaa kansainvälistä keskustelua metsien käytön eettisistä ulottuvuuksista. Seuraavana askeleena perustetaan metsäalan toimijoiden, päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteinen verkosto.

Ympäristöministeri Jouni Backman totesi avaussanoissaan, että metsiin liittyvät eettiset näkökulmat sisältyvät jo Rion ympäristökokouksen päätöksiin, mutta todellista keskustelua aiheesta ei ole vielä syntynyt. Globaalistuvassa maailmassa ollaan nyt yhä vakuuttuneempia siitä, että etiikalla on ratkaiseva merkitys, kun yhdistetään kestävät käytännöt ja kehitys. Globalisaatio vaatii globaalia etiikkaa, Backman totesi.

Hallitusten on määrä arvioida nykyisten kansainvälisten metsäjärjestelyjen toimivuutta ja tehokkuutta vuonna 2005. Arvio kohdistuu YK:n metsäfoorumiin ja sen kumppanuusjärjestelyyn, Collaborative Partnership on Forests, johon kuuluvat kaikki metsien kannalta merkittävät kansainväliset järjestöt, sopimussihteeristöt ja
tutkimuslaitokset. Tässä vaiheessa arvioidaan myös edellytyksiä sitovan sopimusjärjestelyn neuvottelemiselle.

Backman uskoi, että Johannesburgin suomalais-indonesialaisen metsäpaneelin käynnistämällä prosessilla on tärkeä rooli etsittäessä yhteisymmärrystä globaalin metsästrategian eettisistä, tieteellisistä ja poliittisista perusteista ja yhteisistä arvoista.

Indonesian metsäministeri Makarim jakoi Backmanin huolen globaalin etiikan tarpeesta. Hänen mukaansa meidän tulee kunnioittaa niitä kulttuurisia, henkisiä ja sosiaalisia arvoja, joita metsät meille antavat. Indonesian metsäpeite hupenee joka vuosi huolestuttavasti ihmisen toiminnan seurauksena ja seuraukset johtavat inhimilliseen köyhyyteen. Indonesian aikaisemman hallinnon aikana päätöksenteko metsänkäyttöluvista päätettiin täysin keskusjohtoisesti paikallistasoa ja asukkaita kuulematta. Nykyinen hallitus on Makarimin mukaan ryhtynyt kuulemaan paikallisia asukkaita entistä paremmin.

Professori Heinosen englanninkielinen alustus ja sen suomenkielinen tiivistelmä on julkaistu ulkoministeriön kotisivujen Johannesburg-sivuilla, jonne pääsee etusivun sinisestä laatikosta ja jonne tulee myöhemmin myös raportti keskustelusta.

Lisätietoja: lähetystöneuvos Hanna Rinkineva, puh 040 761 8161,
professori Reijo E Heinonen, puh. 050 567 2150

Professori Reijo E Heinonen: Globaali metsäetiikka tarvitsee verkoston