Suomen toiminta ja tavoitteet OECD:ssä

Suomi liittyi OECD:hen vuonna 1969. Järjestön työ on Suomen kannalta monella tapaa hyödyllistä. OECD:n tarjoamien asiantuntijaresurssien ja järjestöstä saatavien tietojen hankkiminen muualta olisi erittäin vaikeaa.

Suomen hyödyntää aktiivisesti OECD:n tarjontaa. Järjestössä tehtävä työ  tuottaa tietoa ja suosituksia kansallisen  päätöksenteon valmisteluun. OECD tarjoaa päättäjille  ulkopuolisen asiantuntija-arvion siitä, millä tavoin vallitsevaa politiikkaa tai rakenteita eri sektoreilla tulisi muuttaa. Järjestö tarjoaa Suomelle myös EU:n ulkopuolisen vertailunäkökulman.

Suomen OECD-politiikan ensimmäinen tavoite on, että OECD säilyy korkealaatuisena toimijana politiikkaa koskevan tutkimuksen, maatutkintojen,  vertaisarvioiden ja politiikkasuositusten alalla. Suomi on vuosikymmenien aikana suuresti hyötynyt OECD:n tästä toiminnasta ja sillä on edelleen Suomessa runsaasti kysyntää.

 Toinen keskeinen tavoite on vaikuttaa siihen, että OECD säilyttää jäsentensä yhteisen arvopohjan. Tämä sisältää myös avoimen,  kritiikkiäkin sietävän keskusteluilmapiirin, joka on edellytys parhaiden ideoiden ja käytäntöjen syntymiselle ja leviämiselle.

Tähän liittyen Suomen tavoitteena on vaikuttaa järjestön laajentumiseen ja siihen, että uudet jäsenet täyttävät OECD:n vaatimukset. Suomi pyrkii myös edistämään OECD:n suhteita avainkumppanimaihin (Key Partners) Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan, Indonesiaan ja Etelä-Afrikkaan, sekä G20-ryhmään. OECD:n standardien ja suositusten omaksuminen globaalisti on Suomen etujen mukaista.

Kolmas Suomen yleinen tavoite on vaikuttaa siihen, että OECD-työssä keskitytään aiheisiin, jotka hyödyttävät Suomea eniten. Keskeistä ydintä on edelleen talous- ja rakennepolitiikka.  OECD esimerkiksi julkaisee jäsenmaistaan vertaisarvioidun talousmaakatsauksen joka toinen vuosi. 

OECD:n toiminta on Suomelle hyödyllistä myös monella muulla kansantalouden kasvua ja kestävää kehitystä tukevan politiikan alueella: verotus, energia, innovaatiot, ympäristö, kilpailu, kehitys, kauppa, maatalous, koulutus, aluepolitiikka, sosiaali-, terveys- ja työvoimakysymykset, tehokas sääntely sekä hyvä julkis- ja yhtiöhallinto. Niin ikään Suomea hyödyttää esimerkiksi OECD:n työskentely korruptiota ja rahanpesua vastaan.

Lisäksi Suomen tavoitteena on tukea ja ohjata OECD:n tiedotus- ja julkaisutoimintaa Suomen kannalta keskeiseen suuntaa.