Suomen toimialakohtaiset tavoitteet

OECD tekee työtä laajasti politiikan eri sektoreilla. Voisikin sanoa, että järjestön työ kattaa kaikki politiikan alat, pois lukien puolustuspolitiikan. Suomi pyrkii eri sektoreilla ohjaamaan järjestön työtä Suomelle ja globaalisti tärkeisiin aihealueisiin. Suomen OECD-edustustossa työskentelee virkamiehiä ulkoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.

Talous- ja rakennepolitiikka

Talous- ja rakennepolitiikan saralla säilytetään taloudellinen ulottuvuus OECD:n toiminnan ytimessä. Samalla keskitytään jäsenmaiden talouksien rakennekysymyksiin, tämän aiheen ollessa järjestön keskeinen osaamisalue.

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan osalta edistetään talouskasvuun tähtääviä toimenpiteitä ja panostetaan yrityksiä, elinkeinoelämän uusiutumista ja innovaatiotoimintaa koskevien aloitteiden ja politiikkavaihtoehtojen seurantaan. Lisäksi panostetaan OECD:n jäsenmaiden ja ei-jäsenmaiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Samalla seurataan kansainvälistä energiatilannetta Kansainvälisen Energiajärjestön (IEA, International Energy Agency) toiminnan puitteissa ja edistetään puhtaan energian ratkaisuja.

Kauppapolitiikka

Kauppapolitiikan alalla edistetään kansainvälistä avointa kauppajärjestelmää ja Suomen erityistarpeita tukevaa työtä. Samalla edistetään OECD:n kauppapoliittisen tutkimuksen käyttöä Suomessa. Keskitytään analyysityöhön, etenkin globaalien arvoketjujen ja kaupan palveluistumisen tematiikassa.

Maatalouspolitiikka

Maatalouspolitiikan puolella OECD-työ on tärkeää EU:n maatalouspolitiikan suuntaviivojen määrittämisessä. Maailman kasvavan väestön ruokkiminen entistä haastavimmissa ilmasto-olosuhteissa vaatii maatalouden tuottavuuden kasvua kestävällä tavalla, uusien innovaatioiden ja teknologioiden avulla.  Toiminnassa kehitetään tuottajien ja kuluttajien vuoropuhelua ja parannetaan riskinhallintaa uusilla työkaluilla koko ruokaketjun osalta. Samalla vahvistetaan järjestön työtä maatalouden ympäristöindikaattoreiden osalta ja varmistetaan, että maatalous nähdään osana laajempaa bio- ja kiertotaloutta.

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikan alalla ollaan mukana kehittämässä kestävää kulutusta ja tuotantoa tukevia menetelmiä. Samalla panostetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastosopimusten toimeenpanoon.

Kehityspolitiikka

Kehityspolitiikan alalla keskiössä on DAC (Development Assistance Committee), joka globaalisti määrittää, mitä toimenpiteitä ja rahoituskohteita voidaan lukea kehitysyhteistyörahoituksen piiriin. Samalla tuetaan YK:n Sustainable Development Goals – tavoitteiden toteutumista.

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Koulutus- ja tiedepolitiikan alalla osallistutaan OECD:n koulutussektorin vertailututkimuksiin, joilla arvioidaan, verrataan ja seurataan nuorten (PISA) ja aikuisten (PIAAC) osaamista sekä opettajien toimintaa ja käsityksiä (TALIS). Lisäksi osallistutaan aktiivisesti pienempiin, kiinnostaviin hankkeisiin sekä seurataan järjestön koulutussektorin työtä. Toiminnan tavoitteena on tunnistaa suomalaisen koulutuksen vahvuuksia ja heikkouksia kansainvälisessä vertailussa sekä saada tietoa eri politiikkatoimien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Sosiaali- ja terveyspolitiikassa tarkastellaan esimerkiksi väestörakenteen muutosten vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen sekä eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien ja kaikille saatavilla olevien riittävien ja laadukkaiden palveluiden kehittäminen. Ajankohtaisia tutkimuksen kohteita ovat hyvinvoinnin ja terveyden vaikutus kestävään talouskasvuun, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen, lapset ja nuoret, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tasa-arvon edistäminen.

OECD tuottaa myös tietoa globaalien kysymysten kuten digitalisaation ja uusien teknologioiden tai maahanmuuton synnyttämistä vaikutuksista ja kehittämistarpeista.

Työllisyys-, työelämän kehittämis- ja maahanmuuttopolitiikka

Työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikan sekä työelämän kehittämisen osalta edistetään OECD:n tutkimustyön ja politiikkasuositusten hyödyntämistä Suomessa.