Suomen toimialakohtaiset tavoitteet

Talous- ja rakennepolitiikka

  • Pyritään säilyttämään taloudellinen ulottuvuus OECD:n toiminnan ytimenä ja punaisena lankana.
  • Keskitytään talouksien rakennekysymyksiin tämän ollessa järjestön vahvuus ja muista kansainvälisistä järjestöistä erottava tekijä.
  • Tuetaan tätä priorisointia ja edistetään analyysien syventämistä kestävän kasvun puitteiden kehittämiseksi.
  • Tuetaan työtä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi rakennepolitiikan eri lohkoilla.
  • Hyödynnetään OECD:n tarjoamia mahdollisuuksia vertaistuen ja -painostuksen avulla edistää parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa niin OECD:n jäsenmaissa kuin sen ulkopuolella kansainvälisten toimintapuitteiden kehittämiseksi.
  • Tuetaan pyrkimyksiä hallitusti lisätä globaalinäkökulma analyyseihin.
  • Pyritään turvaamaan nykymuotoisten taloudellisten maatutkintojen ja verotusta koskevan vakiintuneen toiminnan jatkuminen.
  • Rahoitusmarkkinakysymysten osalta edistetään näkökulman suuntaamista enenevästi sääntelyn kehittämiseen.
  • Hallinnon kehittämistyön osalta tuetaan pyrkimystä tuottaa nykyistä järjestelmällisemmin seurantatietoa hallinnon uudistusten vaikutuksista jäsenmaissa.

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka

  • Korostetaan Suomen elinkeinopolitiikan kannalta OECD:n perustavoitteen toteutumista eli taloudellisen kasvun edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä
  • Edesautetaan kasvun luomista ja rakenteellista sopeutumista koskevien aloitteiden ja selvitysten huomioon ottamista Suomessa.
  • Panostetaan OECD:n ja taloudellisesti merkityksellisimpien ei-jäsenmaiden välisen yhteistyön kehittämiseen.

Panostetaan lisäksi:

  • yrityksiin vaikuttavan sääntelyn yksinkertaistamiseen
  • kilpailupolitiikan analysointiin ja koordinointiin
  • OECD:n roolin vahvistamiseen yritysten "Corporate governance" -toiminnassa
  • innovaatiotoiminnan seuraamiseen ja sen tulosten arviointiin
  • politiikkavaihtoehtojen selvittämiseen yritys- ja teollisuuspolitiikassa
  • tieto- ja viestintäteknologian merkitykseen elinkeinoelämän uusiutumisessa
  • Seurataan aktiivisesti kansainvälistä energiatilannetta Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toiminnan puitteissa.

Kauppapolitiikka

  • Vaikutetaan OECD:n analyysityön sisältöön ja sen kohdentumiseen niin, että se tukee kansainvälistä kauppajärjestelmää ja Suomen kauppa- ja investointipolitiikan tarpeita. Suomelle tärkeitä aihealueita ovat palvelukaupan vapauttamiseen, kansainvälisiin arvoketjuihin, kauppa- ja investointisääntöjen koherenssiin, sääntely-yhteistyöhön, digitaaliseen talouteen ja vientiluottojärjestelyihin liittyvä tutkimus.
  • Pyritään edistämään OECD:n tuottaman kauppapoliittisen tutkimuksen hyödyntämistä Suomessa.
  • Tuetaan analyysityötä, joka tukee kehitysmaiden integroitumista kansainväliseen kauppajärjestelmään, erityisesti globaaleihin arvoketjuihin liittyen.

Maatalouspolitiikka

  • Hyödynnetään OECD-työtä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittämisessä.
  • Pyritään lisäämään OECD:ssä ja Suomessa tehtävän tutkimus- ja selvitystyön synergiaa.
  • Painotetaan vuoden 2016 maatalousministerikokouksen päätelmien huomioon ottamista kaikessa maataloussektorin OECD-työssä

Ympäristöpolitiikka

  • Kehitetään kestävää kulutusta ja tuotantoa tukevia keinoja ja välineitä (ml. kannustimien käyttö), edistetään niiden käyttöönottoa ja tuetaan ko. kapasiteetin rakentamista erityisesti kehitysmaissa
  • Kehitetään sektorikohtaisia ohjaus- ja muita keinoja kestävän kehityksen toteuttamiseksi läpäisyperiaatteen mukaisesti

Panostetaan lisäksi:

  • YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tarvittaviin selvityksiin ja keinoanalyyseihin

Kehityspolitiikka

  • Vaikutetaan kehitysapukomitean (DAC) työn priorisointiin ja rakenteiden virtaviivaistamiseen.
  • Tuetaan YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista.
  • Pidetään esillä kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja painotetaan sitä erityisesti kauppa- ja kehityskysymyksissä.
  • Tuetaan odotettavissa olevan kehitysyhteistyömäärärahojen kasvun hallintaa.
  • Edistetään Pariisin julistuksen seurantaa ja seurantajärjestelmien kehittämistä sekä avun tuloksellisuuden vahvistamista.
  • Osallistutaan aktiivisesti OECD/DACin piirissä käytävään keskusteluun kansainvälisestä rahoitusarkkitehtuurista.

Panostetaan lisäksi:

  • OECD:n eri politiikkasektoreiden työssä otetaan johdonmukaisesti huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristön kestävä kehitys sekä erityisesti luonnontaloudellisesti kestävä kehitys
  • kehitysmaiden talouskasvuun ja köyhyyden vähentämiseen tähtäävään työhön

 Koulutus- ja tiedepolitiikka

  • Hyödynnetään Suomen hyvää menestystä aiemmissa kansainvälisessä vertailussa (mm. oppisaavutusvertailu PISA:ssa) sekä toimitaan aktiivisesti koulutuksen laatua edistävässä OECD:n työssä ja hankkeissa.
  • Edistetään Suomen tunnettavuutta korkean ja laadukkaan koulutustason maana.
  • Tarkastellaan OECD- työn kautta esiin nousseita politiikkavaihtoehtoja sekä -ohjeita ja jäsenmaiden kokemuksia ja välitetään kokemuksia kotimaiseen koulutuksen tulevaisuuskeskusteluun sekä koulutus- ja tiedepoliittisiin uudistuksiin.
  • Otetaan huomioon erityisesti väestön ikärakenteen koulutukselle, sen rakenteille ja sisältöihin, asettamat muutospaineet sekä tarve kehittää inhimillisiä voimavaroja T & K- toimintaa varten.
  • Osallistutaan aktiivisesti koulutuksen, etenkin korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen ja tieteen rahoituskysymysten käsittelyyn.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

  • Korostetaan ikärakenteen muutosten vaikutuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiseen.
  • Tarkastellaan OECD:n kokemuksia muutosten vaikutuksista palveluiden rahoitukseen, tuotantoon ja käyttöön.
  • Analysoidaan OECD:n ja sen jäsenmaiden kokemuksia siirtolaisuuden ja maahanmuuton sosiaaliturvalle ja muille yhteiskunnan alueille aiheuttamista muutospaineista.
  • Tarkastellaan OECD-maiden kokemuksia maahanmuuttajien työllistymisestä ja integroitumisesta sekä maahanmuuton yhteyksistä työvoimatarpeeseen.
  • Terveyskomitean työn kautta edistetään meneillään olevien kansallisten terveydenhuoltoon liittyvien ohjelmien toteutusta.
  • Tehdään tunnetuksi OECD:n tekemän Suomen terveydenhuollon maa-arvion tuloksia.

Työllisyys-, työelämän kehittämis- ja maahanmuuttopolitiikka

  • Edistetään OECD:n uudistetun Työpaikat-strategian hyväksikäyttöä kansallisen työllisyyspolitiikan toteutuksessa.
  • Huolehditaan siitä, että OECD:n globalisaatiota ja sen työmarkkinavaikutuksia koskevat tutkimustulokset, asiantuntemus ja politiikkasuositukset ovat tehokkaasti käytettävissä kansallisen valmistelutyön tukena.
  • Tuetaan väestön ikääntymistä ja työllisyyspolitiikkaa käsitelleen teematutkimuksen tulosten ja politiikkasuositusten hyödyntämistä kansallisissa toimintalinjauksissa.
  • Huolehditaan siitä, että OECD:n kautta saadaan jatkuvasti tietoja jäsenmaissa harjoite­tun työaikapolitiikan hyvinvointivaikutuksista erityisesti suhteessa työn ja perheen yhteen­sovittamiseen ja tuottavuuteen.
  • Seurataan monikansallisia yrityksiä koskevan suosituksen toteutumista jäsenmaissa.
  • Osallistutaan keskusteluihin kansainvälisistä uusia muotoja saavista muuttoliikkeistä sekä hyödynnetään OECD:n piirissä tehtyä tutkimusta ja tietoja OECD-jäsenmaiden kehittyvistä maahanmuuttopolitiikoista, erityisesti työperäisen maahanmuuton ohjelmaa ajatellen.
  • Tuetaan pyrkimyksiä vertailukelpoisten kansainvälisten siirtolaisuutta koskevien tilastojen aikaansaamiseksi sekä työvoiman liikkumiseen ja maahanmuuttajien (työelämään) kotoutumiseen liittyviä tutkimushankkeita.
  • Hankitaan ja levitetään tietoa sekä osallistutaan keskusteluun siitä, miten OECD-maissa vaikutetaan paikallislähtöisin hankkein työllisyysasteen nostamiseen ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseen.