Kehitysyhteistyö Suomen ja Vietnamin 30-vuotisten diplomaattisuhteiden perusta
Lauantaina 25. tammikuuta Suomen ja Vietnamin välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta. Suomi tunnusti Vietnamin joulukuussa 1972. Pohjois- ja Etelä-Vietnamin yhdistyessä vuonna 1976 Suomi vahvisti suhteensa Vietnamin sosialistiseen tasavaltaan.
Suomen ja Vietnamin välisten suhteiden pääpaino on ollut vuonna 1974 alkaneessa kehitysyhteistyössä. Jo ennen diplomaattisuhteiden solmimista Suomi antoi Vietnamille humanitaarista apua yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Vietnam kuuluu edelleen Suomen kehitysyhteistyön pääyhteistyömaihin.
Ensimmäinen Suomen Vietnamissa toteuttama hanke oli Pha Rungin telakan rakentaminen. 1980-luvun puolivälissä yhteistyö jatkui vesihankkein. Nykyisin Hanoissa vesi tunnetaan yleisesti Suomi-veden nimellä. Etenkin yhteistyön alkuvaiheessa Suomen toteuttamat hankkeet olivat suurelta osin infrastruktuurihankkeita. Vuoden 2001 toiminnallistamispäätöksen mukaan Vietnamin kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä lisätään. Apua pyritään keskittämään vesi- ja metsäsektoreille sekä maaseudun kehittämiseen.
Vietnam on yhä maailman köyhimpiä maita, vaikka sen taloudellinen kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Maan talous on 1990-luvulla kasvanut keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa, köyhien osuus väestöstä on onnistuttu puolittamaan ja markkinoita avataan vähitellen myös yksityiselle yritystoiminnalle ja ulkoisille investoinneille. Vietnam käynnisti WTO-jäsenyysneuvottelut viime vuonna, ja on mahdollista, että se voisi liittyä kauppajärjestön jäseneksi vuoteen 2005 mennessä.
Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön tärkein tavoite on edelleen köyhyyden vähentäminen. Nopea talouskehitys saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta. "Voi olla, että jo viiden vuoden kuluttua Suomi voisi ruveta harkitsemaan lahjamuotoisen avun vähentämistä", Suomen Vietnamin-suurlähettiläs Kari Alanko sanoo. Suomen yhteistyön uutena painopistealueena onkin kaupallis-taloudellisten suhteiden kehittäminen. Taloudelliseen yhteistyöhön siirryttäessä yhtenä apumuotona ovat korkotukiluotot. Maiden välisissä keskusteluissa onkin sovittu, että korkotukiluottojen käyttöä pyritään lähivuosina lisäämään.
Kolmas yhteistyön painopiste on ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen. Sosiaaliset perusoikeudet ovat Vietnamissa kehitysmaaoloihin nähden hyvällä mallilla, mutta poliittiset oikeudet ovat heikompia. "Tuntuu, että tässä asiassa on nyt jotain tapahtumassa", suurlähettiläs Alanko sanoo. "Muutama vuosi sitten vietnamilaiset eivät halunneet kuulla puhuttavankaan koko asiasta, mutta nyt sekä Suomi että koko EU keskustelevat Vietnamin kanssa jatkuvasti myös maan ihmisoikeustilanteesta."
Vietnamissa työskennelleitä asiantuntijoita, jotka mielellään vastaavat kysymyksiinne:
- Neuvonantaja Timo Voipio, puh. (09) 1605 5509, sähköposti
[email protected],
- Yksikön päällikkö Pauli Mustonen, puh. (09)1605 6410, sähköposti
[email protected]. Mustonen on toiminut kehitysyhteistyövirkamiehenä Hanoissa 1993-1997.
- Suurlähettiläs Kari Alanko, Suomen Vietnamin suurlähetystö, puh. + 84 4 826 6788, sähköposti [email protected],
- Vietnamin suurlähetystö, Tukholma, puh. + 46 8 55 62 1071
Tietopaketti Suomen ja Vietnamin välisistä diplomaattisuhteista ja kehitysyhteistyöstä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoja ulkoasiainministeriössä antavat projektiavustaja Saana Halinen, puh. (09) 1605 6436, sähköposti [email protected] tai tiedottaja Marja-Leena Suvanto, puh. (09) 1605 6379, 040 594 5239, sähköposti [email protected]
Kehitysyhteistyön verkkopalvelu(Linkki toiselle web-sivustolle.)