Ydinvoima ja uusiutuva energia keskeisiä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle – IEA esittää suosituksia energiasektorin kehittämiseksi
OECD:n energiajärjestö IEA julkaisi tänään 5.5. Suomen energiapolitiikan katsauksen, jossa arvioidaan Suomen energiasektoria sekä sen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. IEA julkaisee jäsenmaistaan energiakatsauksen noin viiden vuoden välin, Suomen edellinen katsaus on julkaistu vuonna 2018. Tuoreessa raportissa käsitellään eri energiatuotantotapojen osuutta Suomen kokonaisenergiatuotannossa ja esitetään konkreettisia politiikkasuosituksia, jotta siirtyminen tehokkaaseen ja joustavaan hiilineutraaliin energiajärjestelmään olisi mahdollisimman mutkatonta. Raportissa Suomi saa kiitosta kunnianhimoisesta ilmastoneutraaliustavoitteestaan ja ydinenergian hyödyntämisestä. Suomi on myös onnistunut lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta ja edistämään energiatehokkuutta.
Raportti esittää Suomelle myös seuraavia konkreettisia suosituksia:
- Laatia valmiussuunnitelma vuoden 2035 nettonollapäästötavoitteen saavuttamiseksi, mikäli LULUCF-sektori (maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskeva EU-asetus) ei pysty tarjoamaan tarvittavia hiilinieluja. Suomen tämänhetkisiin haasteisiin sisältyvät nousevat maankäyttösektorin päästöt ja hiilinielujen epävarmuus. LULUCF-sektori on aikaisemmin kompensoinut merkittävän määrän kasvihuonepäästöistä, mutta vuodesta 2010 tämä on ollut laskussa. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli kasvihuonekaasujen nettolähde ensimmäistä kertaa.
Kuva:Tim Bird
- Varmistaa, että energian hintashokkien johdosta toteutetut väliaikaiset toimenpiteet eivät heikennä signaaleja, joilla pyritään pitkän aikavälin puhtaan energian päätöksiin ja investointeihin. Ministeriöillä, virastoilla ja muilla julkisilla toimijoilla tulisi olla riittävät resurssit kehittää ripeästi lainsäädäntöä, toteuttaa uudistuksia, helpottaa puhtaan energian hankkeita sekä edistää infrastruktuuria. Raportissa Suomen haasteeksi nähdään laajan energialainsäädäntöpaketin hyväksyminen lyhyessä ajassa.
- Edistää energian varastointia uusiutuvan energian integroinnin nopeuttamiseksi sekä tehostaa sähköverkon ja lämpöverkkojen kestävyyttä ja joustavuutta
- Laajentaa sähköautojen latausinfrastruktuuria sähköautojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Ajoneuvojen kiertonopeutta tulisi lisätä ja suosia sähköautoja uusien autojen hankinnassa. Myös parantamalla julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria voidaan vähentää yksityisautoilua. Suomessa ollaan onnistuttu biopolttoaineiden lisäämisessä, ja niiden osuus on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin Ruotsin jälkeen. Sen sijaan sähköautojen osuus on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
- Kehittää suunnitelma merituulivoimalle mukaan lukien selkeä sääntelyjärjestelmä, kunnianhimoiset tavoitteet ja käyttöönottoaikataulu. Tarvittaessa tulee harkita kannustimia. Suunnitellut merituulivoimahankkeet ja nykyinen maalla tuotettu tuulivoima muodostavat tällä hetkellä suurimman osan Suomen uusiutuvan sähköntuotannon kasvusta, mutta lupamenettelyn ja lainsäädännön joustavuudessa on edelleen parannettavaa.
- Arvioida, tarvitaanko lisätoimenpiteitä öljynkulutuksen vähentämiseksi, jotta saavutetaan tavoite liikenteen päästöjen vähentämiselle 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (suhteutettuna vuoteen 2005). Suomen riippuvuus fossiilisista polttoaineista on yksi IEA:n jäsenmaiden alhaisimmista, liikenteessä ja raskaassa teollisuudessa nojataan kuitenkin edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin.
- Positiivisina huomioinaan IEA korostaa Suomen kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta sekä ydinenergian roolia Suomen energiasektorilla. Ydinenergia onkin keskeinen osa hallituksen suunnitelmia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä ja energiantuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Ydinvoima on Suomen suurin sähköntuotannon lähde (33 % vuonna 2021) ja osuuden odotetaan tänä vuonna edelleen nousevan Olkiluoto 3 -reaktorin toiminnan myötä. Tämän lisäksi Suomi on ydinjätehuollon edelläkävijä maailmassa.