Rakenneuudistukset vastatuulessa - OECD julkaisi Going for Growth -raporttinsa
OECD julkaisi tänään 17.3. Baden-Badenissa Saksassa G20-maiden kokouksen yhteydessä Going for Growth –raportin. Raportissa tarkastellaan OECD-maiden ja eräiden muiden keskeisten talouksien rakennepoliittisia haasteita ja annetaan maakohtaisia suosituksia rakenneuudistuksista. Kansainvälisesti vertailukelpoisten mittareiden pohjalta keskitytään rakennepolitiikan talouskasvua tukeviin osa-alueisiin (mm. tuottavuus, työllisyys, koulutus ja investoinnit), joissa eri mailla on havaittavissa eniten haasteita. Samalla käsitellään tarvetta rakennepoliittisin keinoin tukea talouskasvun hyötyjen jakautumista tasaisemmin koko yhteiskunnassa.
OECD on huolissaan rakenneuudistusten hidastumisesta. Maailmantalouden hidas kasvu ja kasvun hyötyjen epätasainen jakautuminen ovat keskeinen syy, miksi rakenneuudistukset ovat poliittisessa vastatuulessa monissa maissa. Lisäksi uudistusten positiiviset vaikutukset näkyvät viiveellä. Tätä taustaa vasten OECD korostaa politiikkakokonaisuuksien tarvetta, joissa yhdistyy rakenneuudistukset ja lyhyemmän aikavälin kysyntää tukeva makrotalouspolitiikka sekä politiikkatoimet, joilla huolehditaan talouskasvun jakautumisesta laajemmin ja pehmennetään uudistusten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia.
Rakenneuudistusten hidastuminen näkyy OECD:n mukaan erityisesti hyödykemarkkinoiden ja ulkomaankaupan sääntelyssä, innovaatiotoiminnassa ja koulutuksessa. OECD painottaa, että näillä politiikka-alueilla on voimakas vaikutus tuottavuus kasvuun. Toisaalta joissain työmarkkinoihin liittyvissä uudistuksissa on edetty aiempaa enemmän. Mm. työnteon kannustimiin sekä naisten työmarkkinaosallistumiseen vaikuttavat uudistukset ovat voimistuneet.
OECD:n mukaan Suomessa on toteutettu monia keskeisiä rakenneuudistuksia ja hallituksen uudistusohjelmaa pidetään kunnianhimoisena. Toisaalta Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joissa sekä työllisyys että tuottavuuskasvu olivat vuonna 2015 vielä alhaisemmalla tasolla kuin ennen globaalia talouskriisiä. BKT henkilöä kohden oli lähes 20 prosenttia matalammalla tasolla vuonna 2015 kuin ennen kriisiä.
Suomen suositukset liittyvät tuottavuuden lisäämiseen julkisella sektorilla (kunnissa), työttömyysturvan uudistusten jatkamiseen, aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden vahvistamiseen sekä verojärjestelmän tehostamiseen. Lisäksi kilpailua tulisi lisätä kaupan alalla, rakentamisessa ja liikenteessä uudistamalla kaavoitusta ja keventämällä sääntelyä. Uutena suosituksena OECD kiinnittää huomiota naisten työllisyysasteen nostamiseen uudistamalla vanhempainvapaata ja kotihoidontukea. Aiempien vuosien suositus vanhempien ikäryhmien työllisyysasteen nostamisesta on poistettu toteutettujen uudistusten ja ikäryhmän työllisyyden nousun myötä.
Ensimmäistä kertaa Going for Growth -raportissa tarkastellaan systemaattisesti haasteita ja politiikkatoimia liittyen talouskasvun hyötyjen jakaantumiseen laajasti yhteiskunnassa. Haasteita arvioidaan tulokehityksen (tulo- ja varallisuuserot ja köyhyys) ja terveyserojen, työmarkkinatilanteen sekä koulutuksen näkökulmasta. Noin puolet OECD:n suosituksista tukevat osallistavaa kasvua, jossa talouskasvun hyödyt jakautuvat laajasti yhteiskunnassa. OECD korostaa laadukkaan koulutuksen ja koulutukseen pääsyn, työllisyyden ja työnlaadun, työmarkkinoiden epävarmuuden ja kahtiajakautumisen vähentämisen sekä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien roolia osallistavaa kasvua tukevissa uudistuksissa.
Economic Policy Reforms: Going for Growth(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)