Opetusministerit tapasivat Pariisissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemojen ympärillä – hyväksytty julkilausuma viitoittaa tulevaa OECD:n koulutustyötä

OECD-maiden opetusministerit kokoontuivat ministerikokoukseen Pariisiin 7.-8. joulukuuta keskustelemaan koulutuksen roolista inklusiivisten ja tasa-arvoisten yhteiskuntien rakentamisessa. Suomea edusti kokouksessa opetusministeri Li Andersson. Kokouksen julkilausuma ja loppupäätelmät viitoittavat OECD:n työtä koulutuksen parissa ja nostavat yhdenvertaisuuden toteutumisen työn keskiöön.

Koulutuspolitiikkakomitea EDPC:n ministerikokous oli ensimmäinen OECD:n opetusministereiden virallinen kokous 12 vuoteen. Kokouksen teemana oli “Re-building an inclusive and equitable society through education”. Kokouksen puheenjohtajamaina toimivat Norja, Korea ja Portugali. Suomi oli varapuheenjohtajana yhdessä Viron, Japanin ja Kreikan kanssa.

Ministerikokouksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) agendalla olivat mm. tasa-arvo ja osallisuus koulutuksessa, opetussuunnitelmien muokkaaminen vahvistamaan opiskelijoiden sosioemotionaalisia taitoja, digitalisaation rooli tasa-arvon vahvistamisessa ja osallistamisessa sekä miten koulutuksen avulla voidaan vastata paremmin nykymaailman työelämän haasteisiin. Ministerit pohtivat myös, kuinka rakentaa perusta jatkuvalle oppimiselle ja miten vaihtoehtoiset osaamismerkit ja koulutuksentarjoajat voivat edistää osallistavaa jatkuvaa oppimista ja nykyaikaistaa koulutusta.


Kokouksessa siis käsiteltiin inkluusiota ja yhdenvertaisuutta paitsi koulutusjärjestelmän sisällä, myös erityisesti siitä näkökulmasta, miten koulutuksella voidaan edistää yhdenvertaisen ja kestävän yhteiskunnan rakentamista. Kokouksessa puhuttiin siis koulutuksen tuottamasta sosiaalisesta ja taloudellisesta hyvästä. Yksi keskeinen puheenaihe oli myös koulutussektorin rahoitus, ja miten koulutus tulisi nähdä pitkäjänteisenä investointina eikä ainoastaan kulueränä. Ministerit keskustelivat siitä, miten koulutusinvestointeja voidaan suunnata tehokkaimpaan ja vaikuttavimpaan käyttöön datan ja tutkimustiedon avulla. Moni toivoikin mahdollisuutta saada valtiovarainministerit ja opetusministerit saman pöydän ääreen (kuten Suomen aloitteesta EU:ssa tehtiin), jotta koulutuksen – ja kouluttamattomuuden – taloudellisista implikaatioista voitaisiin käydä painavampaa keskustelua.

Kokouksen tavoitteena oli luonnollisesti lisäksi pohtia, kuinka OECD voi parhaiten tukea maita tehokkaampien koulutusjärjestelmien rakentamisessa ja muiden politiikan alojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että OECD:n rooli tiedon tuottajana ja kansainvälisenä kokemusten ja ajatustenvaihdon foorumina on keskeinen jäsenmaiden pyrkimyksissä kohti koulutusjärjestelmiä, joilla edistetään parempia ja oikeudenmukaisempia talouden ja työmarkkinoiden tuloksia, vahvempaa yhteiskunnallista osallistumista ja toimivien demokratioiden rakentamista.

Declaration

Kokouksessa hyväksyttiin julkilausuma(Linkki toiselle web-sivustolle.)Building Equitable Societies Through Education”. Julkilausumassa on listattuna teemoja ja toimenpiteitä, joita ministerit pyytävät OECD:ta edistämään, erityisesti koulutuspolitiikkakomitea EDPC:n, mutta myös muiden keskeisten komiteoiden, työn kautta.

Julkilausuman keskiössä ovat erilaiset tiedonkeruuseen ja tietopohjaisen politiikkaohjauksen tuottamiseen liittyvät toimet, joilla OECD:n toivotaan tukevan jäsenmaiden koulutussektorien työtä. Tukea kaivataan esimerkiksi korkealaatuisen opetuksen ja vähemmistöryhmien tasa-arvoisuuden toteuttamisessa, oppilaiden oman toimijuuden ja kognitiivisen, sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen tukemisessa, koulutuksen tulevaisuuden kannalta keskeisten ja nousevien trendien tunnistamisessa, sekä oppilaiden monipuolisten taitojen kehittämisessä tulevaisuuden muuttuvaa työelämää tarkkaillen. OECD:n toivotaan myös seuraavan säännöllisesti tasa-arvon ja inkluusion kehittymistä kansainvälisesti ja kehittävän datan vertailtavuutta ja yhtenäisyyttä.

Julkilausumaa on valmisteltu jäsenmaiden toimesta syksystä 2021 alkaen. OECD:n dokumenteille luonteenomaisesti julkilausuma ei ole jäsenmaita sitova, vaikka se yhteistyötä viitoittaakin.

Kuva: OECD