OECD: Suomen nuoret maailman huippua talousosaamisessa

OECD: Suomen nuoret maailman huippua talousosaamisessa

Suomen koululaiset pärjäsivät toiseksi parhaiten OECD:n PISA-tutkimuksen talousosaamista mittaavassa osiossa, joka julkaistiin 7.5.2020. Viro sijoittui kärkeen tutkimuksessa, jossa mitattiin 15-vuotiaiden tietoa ja ymmärrystä taloudellisista käsitteistä 20 maassa. Suomen tuloksissa huomionarvoista on, että koulujen väliset erot samoin kuin sukupuolten väliset erot olivat pieniä. Koulujen sisällä oppilaiden osaamisessa oli kuitenkin suuria eroja: suomalaisia oli erityisen paljon sekä parhaiten että huonoiten pärjänneiden oppilaiden joukossa. Koululaisten sosio-ekonominen tausta vaikuttaa talousosaamiseen, mutta tuloksista käy ilmi myös se, että kouluilla on Suomessa positiivinen vaikutus oppilaiden talousosaamiseen.

Suomi osallistui ensimmäistä kertaa talousosaamista (financial literacy) mittaavaan PISA-osioon. Talousosaamista on PISA-tutkimuksen yhteydessä tutkittu vuodesta 2012 alkaen, ja tänä vuonna tämän vapaavalintaisen osion otti ohjelmaansa 20 maata, joista 13 OECD:n jäseniä. Tutkimus tehdään osana varsinaista PISA-tutkimusta, ja siihen vastaavat 15-vuotiaat koululaiset. Talousosaamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa nuorten arkielämään liittyvää rahankäyttöä ja sen suunnittelua, riskien arviointia, esimerkiksi puhelinliittymän valintaa, lainan ottoa, säästämistä jne. Osana tutkimusta on myös nuorten taloudelliseen aktiivisuuteen liittyvä taustakysely, jossa selvitetään mm. onko nuorella oma pankkitili tai –kortti. Lisäksi tutkimuksessa käytetään PISAn yleistä tausta-aineistoa. 

Suomalaisnuorten sijoittuminen keskiarvopisteiden rankingissa toiseksi (jaettu sija Kanadan kanssa), on hyvä uutinen, ja myös tutkimuksen yksityiskohtaisempi analyysi antaa positiivisen kuvan sekä suomalaisnuorten talousosaamisesta, myös koulujen talousopetuksesta.

Tutkimuksessa oppilaiden osaaminen voidaan jaotella viidelle suoritustasolle: taso 5 edustaa erinomaista osaamista, ja taso 1 alkeistason ymmärrystä. Suoritustasot on määritelty niin, että suoritustasoa 2 pidetään vähimmäistasona arkielämän talousasioissa pärjäämiselle. Suomen tuloksissa herättää huomiota se, että osaamistason vaihtelu oppilaiden välillä on suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin, ja huomattavasti suurempaa kuin vaikka Virossa tai neljänneksi sijoittuneessa Puolassa. Vaikka Suomen 15-vuotiaista 20% yltääkin parhaalle suoritustasolle (koko tutkimuksen suurin osuus), on Suomessa myös 2.4% oppilaista sellaisia, jotka eivät suoriudu edes alimmalle ykköstasolle tarvittavalla tavalla. Tämä erittäin heikkojen oppilaiden osuus on kuitenkin OECD-maiden keskiarvoa (4%) pienempi, mutta huomattavasti suurempi kuin vaikkapa Virossa (0.7%).

”Varsinaisessa” PISA-tutkimuksessa (lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet) on havaittu, että sukupuolten väliset osaamiserot ovat Suomessa olleet kasvussa. Talousosaamistutkimuksessa oli ilahduttavaa, että Suomessa poikien ja tyttöjen osaamiserot olivat pieniä. Suomessa myös koulujen väliset erot olivat erittäin pieniä: myös talousosaamisen suhteen lähikoulu on paras koulu. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mikä osuus kouluilla on ollut oppilaiden talousosaamiseen. Taloustiedon opetusta ei kaikkialla ole vielä kovinkaan laajasti, ja tämän financial literacy –elementin kehityksessä mukana ollut OECD International Network on Financial Education pyrkiikin samalla laajentamaan ja kehittämään kansalaisten talousosaamista monin tavoin. Suomen Pankki on tänä keväänä liittynyt tähän INFE-verkostoon, ja Suomessa on käynnissä strategiatyö talousosaamisen vahvistamiseksi.

Suomen tulokset ovat sikäli rohkaisevia, että suomalaisilla koululaisilla nähtiin, että mitä enemmän koulussa oli talousasioita opetettu, sitä paremmin oppilaat testissä pärjäsivät. Yllättävää kyllä, muissa OECD-maissa tämä korrelaatio kouluopetuksen ja osaamisen välillä oli negatiivinen. Perheiden sosio-ekonomisella asemalla oli vaikutusta talousosaamiseen. Voikin sanoa, että talousopetuksen vahvistaminen kouluissa parantaisi yhteiskunnallista tasa-arvoa, ja onneksi Suomessa tähän on jo nyt hyvät mahdollisuudet ja edellytykset, kun koulujen opetuksella on jo nyt positiivinen vaikutus. Erityistä huomiota täytyy kohdistaa niihin, joiden osaaminen on arvioitu heikommaksi kuin mitä arkielämän raha-asioiden hoitamisen kannalta ajatellaan vähintään tarvittavan.