OECD:n ministerikokous: uutta ajattelua talouden haasteisiin

Suurlähettiläs Antti Kuosmanen ja ministeri Alexander Stubb

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD piti ministeritason vuosikokouksensa 23.–24.5.2012 Pariisissa. Suomea edusti poikkihallinnollinen valtuuskunta Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johdolla. Kansainvälinen talouskriisi ja järjestön erityisluonne värittivät keskusteluja, jotka koskivat erityisesti kasvun ja työllisyyden lisäämisen keinoja. Eri istunnoissa keskityttiin niin tasa-arvon lisäämiseen kuin globaaliin kehitykseen ja kansainvälisen kaupan edistämiseen. Ministerikokous evästi OECD:tä järjestön ensi kauden toiminnassa: kehittyneet teollisuusmaat tarvitsevat uusia lähestymistapoja talouden asettamiin monisyisiin haasteisiin.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vuosittainen ministerikokous järjestettiin Pariisissa 23.–24.5.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi Turkki ja varapuheenjohtajina Chile ja Puola. Kokoukseen osallistuivat 34 OECD- jäsenmaan lisäksi jäsenehdokas Venäjä sekä viisi niin kutsuttua avainkumppania: Kiina, Intia, Indonesia, Etelä-Afrikka ja Brasilia.

Johtoteemat osallistava kasvu ja työllisyys

Ministerikokouksen yleisteemana oli osallistava kasvu ja työllisyys. Samaan aikaan pidetyn, avoimen ja talouspoliittista ja yhteiskunnallista ajattelua ruokkivan OECD Forum -tapahtuman keskustelut sivusivat pääosin samoja aiheita. Niin ministerikokouksen istuntojen kuin julkisten keskustelutilaisuuksien ajatustenvaihdolle ja kannanotoille loi taustan vallitseva maailmanlaajuinen taloustilanne. Yksi kokousviikon erityisesti tiedotusvälineitä kiinnostanut tapahtuma oli euroalueen talouden supistumista ennakoivan OECD:n talouskatsauksen (OECD Economic Outlook) julkaiseminen ministerikokousta edeltäneenä päivänä.

OECD-maat kokoontuvat ministeritasolla vuosittain antamaan suuntaa järjestön toiminnalle sekä esittämään tavoitteita seuraavan kauden toiminnalle. Vuoden 2012 kokouksessa tärkeä teema oli uusien ratkaisujen hakeminen talouskriisin haasteisiin – hanke, jota järjestö käy toteuttamaan käynnistämällä horisontaalisen, sekä järjestön komiteat, sihteeristön että ulkopuolisia asiantuntijoita käsittävän hankkeen. Osallistavan kasvun ja työllisyyden lisäämisen nähtiin olevan keskeisiä taloudellisen elpymisen edellytyksiä. Näiden saavuttaminen puolestaan on mahdotonta ilman kaupankäynnin vapautta ja oikeaa yhteiskuntapolitiikkaa.

Niin OECD-maiden kuin avainkumppani- ja tarkkailijamaiden välillä vallitsi yksimielisyys kansainvälisen kauppajärjestelmän kehittämisen ja protektionismin vastustamisen välttämättömyydestä. Talouskriisin kurimuksessa tehdyillä protektionistisilla toimenpiteillä saadaan usein aikaan vahinkoa, ja tutkimustulokset osoittavat vastaansanomattomasti, että kansainvälisellä kaupalla on työllisyyttä lisäävä vaikutus.

Tasa-arvo ja ammattitaitokysymykset tärkeitä haasteisiin vastaamisessa

Kokouksen merkittävimmät keskusteluaiheet maailman taloustilanteen ja kauppajärjestelmän lisäksi olivat globaali kehitys sekä tasa-arvokysymykset ja ammattitaitokysymykset ajankohtaisiin taloushaasteisiin vastaamisessa. OECD julkaisikin ministerikokouksen yhteydessä tärkeät ammattitaitokysymyksiä, naisten työelämään osallistumista sekä kehityspolitiikkaa koskevat järjestön toimintaa ohjaavat strategia-asiakirjat.

Venäjä liittyi kokouksen yhteydessä OECD:n piiriin kuuluvan kansainvälisen ydinenergiajärjestön NEA:n jäseneksi 1.1.2013 alkaen. Venäjä oli myös ministerikokouksen keskusteluagendalla, sillä maa on OECD-jäsenehdokas, jonka jäsenyysehtojen täyttymistä käsitellään järjestön lukuisissa komiteoissa. Yksi jäsenyyttä koskevan tiekartan kirjauksista, WTO-jäsenyyden toteutuminen, on enää viikkojen päässä, mutta matka jatkuu – määrätietoisesti, kuitenkin ilman määräaikaa.

Käsittelyssä OECD:n suhteet Venäjään ja avainkumppaneihin

Toinen järjestön ”ulkosuhteita” koskeva aihe ministerien asialistalla oli yhteistyö viiden avainkumppanin kanssa. Järjestöllä on tarve syventää kanssakäymistä, joka hyödyttäisi yhtä lailla näitä kasvavia talouksia kuin OECD-jäsenien intressejä. Kysymykset yhteistyöstä maailman nousevien talouksien kanssa linkittyvät tiiviisti OECD:n toimintaan ja rooliin suhteessa muihin globaaleihin järjestöihin ja ryhmittymiin kuten maailman kauppajärjestöön WTO:hon tai G20-ryhmään. OECD:llä nähdään olevan yhä aivan erityinen rooli kansainvälisenä talous- ja yhteiskuntapoliittisena ajatushautomona sekä hyvän hallinnon ja talouspolitiikan normien ja standardien asettajana.

OECD:n toukokuun ministerikokouksen konkreettisia lopputuotoksia olivat ministerikokouksen poliittinen julkilausuma, puheenjohtajan päätelmät sekä järjestön toimintaa ohjaavien kehitysstrategian, ammattitaitostrategian ja tasa-arvostrategian liikkeellelasku. Näiden toimeenpanossa onnistumista tarkastellaan taas vuoden kuluttua.

Lisätiedot

Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä antaa tarvittaessa lisätietoja. Yhteyshenkilö on ministerikokouksen osalta ministerineuvos Pekka Hukka ([email protected]) sekä talouskatsauksen osalta erityisasiantuntija Hannu Jokinen ([email protected]).

Ammattitaitostrategian(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) osalta yhteyshenkilönä on opetusneuvos  Kirsi Lindroos ([email protected] ).

Linkki OECD:n ministerikokoussivuille: (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Linkki taloudelliseen katsaukseen:(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)