OECD:n kauppatyö hakee uutta suuntaa

Kauppapolitiikkaan liittyvä työ on OECD:n perustamisesta (vuodesta 1961) lähtien ollut yksi järjestön toiminnan ydintoiminnoista.  OECD:n perustamisasiakirjan ensimmäisen artiklan mukaisesti järjestön yksi perustehtävistä on edesauttaa maailmankaupan kasvua monenkeskiseltä ja syrjimättömältä pohjalta. OECD:n kauppatyö tapahtuu erityisessä kauppakomiteassa ja sen alaisuudessa toimivassa tiheämmin kokoontuvassa kauppatyöryhmässä. Suomi on tällä hetkellä ainoana eurooppalaisena maana edustettuna kauppatyöryhmän puheenjohtajistossa.  

Tärkein tehtävä on edistää WTO-neuvoteluja

OECD:n rooli maailmankaupan vapauttamisessa ja monenkeskisen kauppajärjestelmän kehittämisessä on ollut toimia tiennäyttäjänä, konsulttina, hallitusten sparraajana ja tarvittaessa selvitysmiehenä. Varsinaiset monenkeskiset kauppaneuvottelut on käyty WTO:n ja sen edeltäjän GATTin piirissä. OECD:n kauppatyö onkin saanut eniten huomiota WTO:n ja GATTin neuvottelukierrosten välillä, jolloin OECD:n tehtävänä on ollut tuottaa neuvotteluaiheisiin ja erilaisiin ratkaisumalleihin liittyvää faktapohjaista analyysia ja argumentaatiopohjaa. Esimerkiksi tällä hetkellä henkitoreissaan olevan WTO:n Dohan neuvottelukierroksen hyödyistä ja kustannuksista OECD on esittänyt selvitystyöhön perustuvia arvioita. Näistä eniten on julkisuudessa ollut esillä maatalouden tukien leikkauksista aiheutuvien hyötyjen jakautuminen.

WTO-neuvottelujen kriisi lamaannuttanut myös OECD-työtä

Koska paikallaan polkevan Dohan kierroksen potentiaaliset vaikutukset on pitkälti jo selvitetty ja toisaalta neuvotteluasetelma politisoitu äärimmilleen, on OECD:n kauppatyön terä muutaman viime vuoden aikana tylsistynyt. Taloudellisesti ja poliittisesti merkityksellisiä kauppapolitiikkaan kytkeytyviä aiheita toki riittää yllin kyllin. Ongelmana on ollut se, että useampi OECD:n jäsenmaa on poliittisista herkkyyksistä johtuen pitänyt parempana vaihtoehtona jarruttaa ja jopa jäädyttää OECD:n selvitystyötä.  Niin Dohan kierroksen kipupisteiden kuin neuvotteluiden ulkopuolella olevien ajankohtaisten aiheiden ennakkoluulottomaan ja edistykselliseen käsittelyyn ei varsinaisesti ole ollut edellytyksiä. OECD:n kauppakomitea ei myöskään ole aikaisempien kierrosten tavoin toiminut Genevessä käytävien kauppaneuvottelujen varaventtiilinä, koska yritykset neuvottelujen umpisolmujen avaamiseksi ovat keskittyneet keskeisimpien pelureiden kahdenvälisiin tai pienryhmissä tapahtuviin ponnisteluihin.

OECD:n kauppatyötä kohdennetaan uudelleen

Vallitsevassa tilanteessa OECD:n jäsenmaat ovat, poliittiset realiteetit huomioon ottaen, tiedostaneet tarpeen tarkentaa ja terävöittää järjestön kauppatyötä. Kauppakomitea hyväksyi maaliskuussa keskipitkän aikavälin strategian, jonka ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus selvittää perusteellisesti kansainvälistä palvelukauppaa rajoittavia esteitä. Tulevan syksyn aikana on tarkoitus hyväksyä työsuunnitelmat kaupan vapauttamisesta saavutettavien hyötyjen ja kustannusten (esimerkiksi investointeihin, kehityskysymyksiin ja alueellisiin vapaakauppajärjestelyihin liittyen) sekä kauppapolitiikan ja "kotimaisten" politiikkojen (kuten ympäristön ja kilpailuun) välisten yhteyksien selvittämiseksi. Edellä mainitun kolmen aihepiirin lisäksi tarkoitus on panostaa yhteistyön kehittämiseen keskeisten järjestön ulkopuolisten talouksien, erityisesti Venäjän (jonka kanssa ollaan käynnistämässä muodollisia jäsenyysneuvotteluja), Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan kanssa.

Suomi haluaa käsitellä myös herkkiä aiheita

Suomen pyrkimyksenä on elävöittää OECD:n kauppatyötä siten, että keskitytään olennaisimpien, myös sensitiivisten kauppapolitiikkaan ja laajemminkin ulkoisiin taloussuhteisiin kytkeytyvien asioiden selvittämiseen ja käsittelyyn. Olennaisia asioita ovat ne, joiden poliittinen arviointi ja linjaaminen on välttämätöntä ja jotka ovat tosiasiallisesti merkityksellisiä taloudellisten toimijoiden (ml. kuluttajien) näkökulmasta katsottuna. Suomi on kauppatyön uudelleen orientoimisen yhteydessä korostanut OECD:n ydintehtävän tärkeyttä: tarjota järjestön jäsenmaiden hallituksille pohjaa poliittiselle päätöksenteolle ei ainoastaan nykyhetkeä vaan myös tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen.

OECD:n sihteeristön kauppa- ja maatalousasioista vastaava johtaja Suomeen

Suomi katsoo, että kauppatyön keskipitkän startegian uudistaminen ei saa jäädä pintapuoliseksi harjoitukseksi, vaan käsillä oleva momentum kauppatyön sisällön ja työskentelytapojen uudistamiseksi tulee hyödyntää täysimääräisesti.  OECD:n kauppatyön kehittämisestä on tarkoitus keskustella järjestön sihteeristön ja Suomen poliittisen- sekä virkamiesjohdon kanssa syyskuussa, kun OECD:n kauppa- ja maatalousasioista vastaava johtaja Stefan Tangermann vierailee Suomessa.

Lisätietoja: ministerineuvos Okko-Pekka Salmimies ([email protected])