OECD:n Education at a Glance: koulutuspanostuksilla niin taloudellista pääomaa kuin sosiaalista hyvinvointia

OECD julkisti tiistaina 7.9.2010 koulutusjärjestelmiä vertailevan julkaisunsa Education at a Glance (EAG). Vuodesta 1998 julkaistuja raportteja on pidetty hyödyllisinä tietopaketteina jäsenmaille varsinkin oman järjestelmän vertailemiseksi muiden maiden järjestelmiin ja siten maakohtaisen koulutuspolitiikan suunnittelun apuvälineenä.

Julkistamistilaisuudessa pitämässä puheessaan OECD:n pääsihteeri Angel Gurría korosti sitä, että raportti antaa tietoja siitä, mihin suuntaan maakohtaista kehittämistyötä kannattaa suunnata. Erityisesti hän painotti asiakirjan yhteyttä budjettisuunnitteluun, koska onnistuneella koulutusjärjestelmällä on taloutta tasapainottava vaikutus. Hänen mukaansa on ymmärrettävä se, että koulutus todella on panostusta tulevaisuuteen. Hyöty näkyy taloudellisessa kehityksessä ja samalla sosiaalinen hyvinvointi kasvaa.

 Pääsihteeri Gurria nosti esille osaamisen vahvistamisen tärkeyttä muuttuvassa maailmassa ja sanoi, että ainoastaan siten voidaan vahvistaa työllisyyttä. Siksi hän oli erityisen huolestunut nuorista, jotka eivät opiskele, mutta eivät myöskään työllisty. Hän korosti sitä, että elinikäisen oppiminen on aivan keskeistä ihmisen elämässä ja että meidän on yhdessä löydettävä keinot, joilla herätetään aikuisten ”nälkä” uuden oppimista kohtaan.

Suomi nostettiin mallioppilaaksi

Pääsihteeri Gurria kiitteli Suomea siitä, että vuodesta 1995 on korkeakoulutettujen aikuisten määrä on lisääntynyt vuoteen 2008 mennessä huimasti. Samalla Suomi on noussut sijalta 11 sijalle 1. Muutenkin hän nosti maamme korkeatasoisen koulutuksen edellä kulkijaksi.

 Muutamia poimintoja vertailusta:

Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia 20-29–vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia. Mutta 15-19 –vuotiaissa suomalaiset nuoret eivät ole OECD-maiden kärjessä, vaikka melkein 90 prosenttia ikäluokasta oli koulutuksessa. Koulutukseen osallistuminen ikäryhmässä 20-29 –vuotiaat kasvoi Suomessa merkittävästi vuosina 1995-2005. Sen jälkeen osallistuneiden osuus on pysynyt samana. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea ammattikorkeakoulukoulutuksen kasvu.

 Opettajien opetusvelvollisuus on Suomessa OECD-maiden pienimpiä. Opettajien palkat kehittyivät Suomessa vuosina 1996–2008 kansainvälisesti ottaen hyvin. Suomalaisen perusopetuksen alaluokilla keskimääräinen luokkakoko, 19,8 oppilasta, on OECD-maiden keskimäärää (21,6), pienempi. Peruskoulun ylempien luokkien keskimääräinen luokkakoko on vielä selvemmin OECD:n keskimääräistä pienempi, Suomessa 20,1 oppilasta ja OECD:ssä 23,9 oppilasta.

Tarkempia tietoja Education at a Glance –raportista on löydettävissä Opetus- ja kulttuuriministeriön(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja OECD (Linkki toiselle web-sivustolle.):n verkkosivuilta.

Lisätietoja : Opetusneuvos Kirsi Lindroos, Suomen OECD-edustusto, puh. +33(0) 1 45 24 73 09