OECD maailmantalouden väliennusteessa ennakoidaan 5.7% ja 4.5% kasvua vuosille 2021-2022

OECD maailmantalouden väliennusteessa ennakoidaan 5.7% ja 4.5% kasvua vuosille 2021-2022

OECD julkaisi 21.9.2021 maailmantalouden väliennusteensa (OECD Interim Economic Outlook) OECD ennustaa maailmantaloudelle 5.7% ja 4.5% elpymistä 2021-2022. Laajat talouden tukitoimet, onnistuneet rokotekampanjat ja niiden myötä taloudellisen toiminnan palautuminen lähemmäs normaalimpia aikoja ovat vaikuttaneet tänä vuonna kasvuun positiivisesti ympäri maailman. Euroopan vahva nousu, odotukset elvytyksen jatkosta Yhdysvalloissa ja kotitalouksien säästämisasteen lasku vauhdittavat erityisesti kehittyneitä talouksia.

Bruttokansantuote on saavuttanut globaalisti pandemiaa edeltävän tasonsa mutta kokonaistuotanto ja työllisyys laahaavat yhä jäljessä etenkin vähemmän rokottaneissa maissa. Näiden joukossa on erityisesti kehittyviä talouksia ja kehitysmaita. Covid-19-viruksen deltavariantin vaikutus on jäänyt vähäiseksi laajasti rokottaneiden maiden kohdalla mutta muualla se on heikentänyt näkymiä ja lisännyt painetta arvoketjuihin ja sitä kautta hintoihin.

OECD euroalueen kasvuennuste vuosille 2021-2022 on 5.3% ja 4.6%. Italian, Espanjan ja Ranskan ennusteet tälle vuodelle ovat nyt selkeästi korkeammat kuin OECD edellisessä maailmantalouden ennusteessa alkukesällä mutta Saksan ennuste on tullut jonkin verran alaspäin. Muista maista mm. Yhdysvaltojen kasvuennuste on sekin hieman alkukesää maltillisempi mutta yhä erittäin korkealla 6.0% tasolla. OECD väliennuste ei sisällä maakohtaista ennustetta pienemmille jäsenmaille ml. Suomelle.

 

 

Inflaatio on nostanut päätään etenkin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa ja joissakin kehittyvissä talouksissa. Raaka-aineiden hinnannousu ja arvoketjujen pullonkaulat lisäävät OECD arvion mukaan tällä hetkellä 1,5%-yksikköä G20-maiden kuluttajahintojen nousuun vuositasolla. OECD odottaa kuitenkin tarjonnan elpyvän maailmantaloudessa vähitellen, palkkakehityksen säilyvän kohtuullisena ja katsoo inflaatio-odotusten olevan edelleen hallinnassa.

Tilanteeseen liittyy yhä paljon epävarmuutta. Suuri osa maailman väestöstä on rokottamatta. Rokoteprosessin nopeutuminen ja odotettua nopeampi korona-ajan säästöjen purkautuminen voisivat vahvistaa kokonaiskysyntää ja tukea työllisyyttä mutta toisaalta lisätä lähitulevaisuuden inflaatiopaineita. Hidas eteneminen rokotuksissa ja uuden virusmutaatiot taas voisivat hidastaa elpymistä ja työllisyyden toipumista. Joissakin kehittyvissä talouksissa velkaantuneisuuden ja nousevan inflaation yhdistelmä voi tuottaa ongelmia.

Näissä olosuhteissa OECD peräänkuuluttaa edelleen nopeaa rokottamista maailmanlaajuisesti. Tämä on ratkaisevaa sekä inhimillisestä että talouskehityksen näkökulmasta.  Köyhiä maita on tuettava näiden omaksi ja koko maailman eduksi. Rahapolitiikassa tarvitaan tarkkoja toimia ja kommunikaatiota inflaatiokehityksestä riippuen. Finanssipolitiikan puolella OECD varoittaa yhä elvytyksen ennenaikaisesta lopettamisesta epävarmuuden vallitessa. Samalla tulisi kuitenkin olla voimassa uskottavat finanssipolitiikan säännöt ja keskipitkän aikavälin suunnitelmat politiikkamuutoksista velkakestävyyden ylläpitämiseksi. Toisaalta tarvitaan myös julkisia investointeja ja rakenneuudistuksia tulevaisuuden kestävän kasvun pohjaksi.