Haastattelussa Suomen pysyvän OECD-edustuston keittiömestari Toni Karjalainen
Suomen edustustojen keittiömestareilla on tärkeä rooli suomalaisen ruokakulttuurin ja maakuvan rakentajina. Kokit ovat erinomaisia suomalaisen ruokakulttuurin lähettiläitä, joiden työn kautta kansainväliset kumppanit saavat kosketuksen Suomeen. Niinpä haastateltavanamme on tällä kertaa Suomen pysyvän OECD-edustuston keittiömestari Toni Karjalainen.
- Olen Toni Karjalainen. Olen syntynyt Kajaanissa, mutta muutin jo 17-vuotiaana opintojen perässä Kuopioon, josta tulikin kotikaupunkini pitkäksi aikaa. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme lasta sekä Havannan koira Lilli. Lapset ovat kaikki täysi-ikäisiä, joista enää nuorimmainen 20-vuotias tytär asuu kotona.
- Tärkein harrastukseni on ollut karate jo vuodesta 1986 saakka. Suoritin ensimmäisen mustan vyöni vuonna 1999 ja edustin Suomea vuosina 1999-2005 Suomen karatemaajoukkueessa. Myöhemmin harrastukset ovat kasvaneet urheilusukelluksella, kalastuksella ja yleishyödyllisellä monipuolisella liikunnalla.
Kertoisitko työkokemuksistasi?
- Opiskelin Kuopiossa ravintolakoulu Savoniassa ravintolakokiksi ja sittemmin Helsingissä työn ohella Perhossa keittiömestariksi ja restonomiksi. Kun olin suorittanut loppuun opinnot ja työskennellyt esimiestehtävissäkin, päätin vaihtaa alaa ja aloittaa toisenlaisen lähestymisen ruokaa kohtaan – siten päädyin opiskelemaan ruokakauppiaaksi K-instituutissa Helsingissä!
- Kaikki pitämäni K-kaupat profiloituivat hyvin vahvasti ruokaosaajien myymälöiksi, sillä jatkuvalla markkinoinnilla ja henkilökunnan kouluttamisella pyrimme olemaan alueemme parhaita ruokaosaajia ja neuvonantajia. K-kauppiasuraa yrittäjänä kesti myös reilut 10 vuotta, jonka aikana myymäläni sijaitsivat Etelä-Karjalassa Imatralla ja Savossa Kuopiossa.
- Kun myin pois ruokakauppani, ostin tilalle Kuopiosta kaksi ravintolaa, joissa ennätin toimia ravintoloitsijana reilun puolen vuoden ajan ennen koronapandemiaa. Jatkoin silti ravintolatoimintaa sitkeästi, kunnes rahat yritykseltä loppuivat ja siirryin palkkatöihin Kuopiossa Original Sokos Hotel Puijonsarven keittiöpäälliköksi.
- Olen työskennellyt myös Fazerilla sekä oman catering-palvelun vetäjänä toiminimen kautta. Catering-toimintani jatkui siihen asti, kun muutin tänne Pariisiin loppukesästä 2024 asti.
Miten päädyit töihin Suomen pysyvään OECD-edustustoon?
- Tie Pariisiin ja Suomen pysyvään OECD-edustustoon kävi oikeastaan Suomen kokkimaajoukkueen kautta. Olin hallituksen jäsen kokkimaajoukkueessa ja meille tuli viesti, jossa kerrottiin avoimesta paikasta. Hain paikkaa ja täällä ollaan! Nämä reilut kaksi vuotta on mennyt todella nopeasti ja päätös tulla Pariisiin tuntuu entistä oikeammalta. Viihdyn nykyisessä työpaikassani erityisen hyvin.
- Nykyinen työni pitää sisällään paljon edustuslounaita ja -illallisia sekä mielenkiintoisia projekteja, kuten Suomen puheenjohtama OECD:n MCM-ministerikokous kesäkuussa 2026, Bocuse d’Or-joukkueen vierailu Pariisissa ja suomalainen L’Ambassade-ravintola Pariisin suurlähetystöllä nyt syyskuun lopulla yhteistyössä Kespron ja helsinkiläisen ravintola BasBasin kanssa.
Mitä sanoisit ruokafilosofiastasi?
- Pohjoinen ja suomalainen ruoka verrattuna muihin ruokakulttuureihin voi tuntua miedolta ja pelkistetyltä. Pohjoiset maut eivät ole haastavia, vaan hienostuneita - siinä on jotain erityisen yksinkertaista ja rehellistä. Minulle suhde ruokaan on yhtaikaa intohimoinen ja moniulotteinen itseilmaisun ja jonkinlaisen taiteen muoto.
- Suomessa voimme antaa raaka-aineidemme loistaa ja pitää maustamisen minimaalisena. Kuitenkin joskus nyt ulkomailla asuessa saatankin maustaa ruokaa yllätyksellisesti tai kokeilla ruoanlaittotekniikoita maailmalta. Ruoka saattaa näyttää yksinkertaiselta ensisilmäyksellä, mutta kun haastaa rajoja, hämmästyy usein sen syvyydestä ja yllätyksellisyydestä. Kaiken kaikkiaan ruoka saavuttaa täyden potentiaalinsa sekoituksena perinnettä ja uudistusta, yhdistäen turvallista ja uteliasta ruuanlaittoa.
Miten tuot esiin suomalaista ruokakulttuuria nykyisessä työssäsi?
- Tämä aihe on nyt paljon esillä Suomessa ja ulkoministeriössä. Kun puhutaan suomalaisesta ruoasta, niin ei herää samanlaisia mielikuvia kuin esimerkiksi italialaisesta tai aasialaisesta ruosta puhuttaessa, joista kaikki tietävät jotain. Suomi ei ole (vielä) kovin tunnettu ruokakulttuuristaan.
- Täällä Ranskassa ruokaa valmistaessani suomalainen keittiö näyttelee aina jonkinlaista roolia, esimerkiksi ruoan alkuperän ja puhtauden korostamisessa. Jos ruokailijat ovat kaikki ulkomaalaisia, pyrin tuomaan suomalaisuutta ruokailuun vaikkapa savustetulla kalalla tai omalla signatuurileivälläni, joka on reseptini mallasleivästä ja jonka tarjoan yleensä vaahdotetulla ruskistetulla voilla, siitä on pitäneet kaikki maailmanlaajuisesti. Laitan mielelläni lautaselle myös riistaa ja mahdollisuuksien mukaan poroa. Sesongista riippuen myös sienet, kaalit ja villimarjat tuovat mielestäni hienosti esille puhdasta ja aitoa suomalaista makumaailmaa.
- K-kauppiasajoiltani minulla on laaja verkosto muun muassa suomalaisiin ruokateollisuus- ja kaupan alan brändeihin. Isoihin tapahtumiin olen onnistunutkin saamaan yhteistyökumppaneiksi suomalaisia ruoka-alan merkkejä, kuten esimerkiksi Atrian, Fazerin, Pauligin ja Valion OECD:n MCM 2026-ministerikokoukseen viime kesäkuussa. Kyseisistä tuotteista muodostui isolta osin ministerikokouksen ruokatarjoilut terveysteemaisesta aamupuurosta aina iltacocktailiin.
Miten ulkoministeriö tukee teitä keittiömestareita työssänne suomalaisen ruokakulttuurin sanansaattajina?
- Ulkoministeriö kerää yhteen Suomen edustustojen keittiömestareita koulutuspäiville tarjoten uusia näkemyksiä suomalaisesta ruokakulttuurista sekä mahdollisuuden jakaa kokemuksia kollegoiden kanssa. Osallistuin koulutuspäiville Helsingissä runsas kuukausi sitten elokuun lopulla muiden edustustokokkien kanssa. Työpajoja toteutettiin yhteistyössä muun muassa Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun kanssa RestoCamp-kampuksella Triplassa, ja vierailimme Krannin Tila Oy:n luomuviljatilalla sekä Finnjävel- ja Nokka-ravintoloissa. Erittäin hyödyllisten koulutuspäivien aikana tutustuimme myös ulkoministeriön ruokamaakuvatyön ja Suomen ruokavientistrategian uusiin näkökulmiin.
Kiitos Tonille mielenkiintoisesta haastattelusta!