HAASTATTELUSARJA OECD:LLÄ TYÖSKENTELEVISTÄ SUOMALAISISTA : Tia Loukkola, osastopäällikkö OECD:n Education and Skills –direktoraatissa

” Osastopäällikön tehtäviini kuuluu strategisen suunnan määrittäminen osastomme projekteille, henkilöstö- ja taloudellisten resurssien hallinnointi, varainhankinta sekä kontaktien luominen ja ylläpitäminen OECD:n jäsenmaiden ministeriöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. OECD:llä työskentelyssä on parasta mielenkiintoiset ja moninaiset teemat, joista tunnen oppivani jatkuvasti jotain uutta. Positiivista on myös motivoituneet ja mukavat kollegat, jäsenmaiden edustajat sekä OECD:n kiehtovan kansainvälinen ja monikulttuurinen työympäristö. ”

Kuka olet ja mikä on taustasi?

• Olen Tia Loukkola ja olen varttunut Rauman seudulla. Valmistuin 1997 filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineena ranskan kieli ja kulttuuri. Työskentelin Turun yliopistolla rehtorinvirastossa ja tiedekunnissa erilaisissa asiantuntijatehtävissä kymmenisen vuotta ennen kuin muutin Brysseliin.
• Belgiassa vierähti jälleen yli vuosikymmen European University Association-nimisessä yliopistojen jäsenjärjestössä moninaisissa, lähinnä järjestön johtoon ja Euroopan korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisten yliopistojen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Sen jälkeen aloitin työt OECD:llä lokakuussa 2021 nykyisessä tehtävässäni.

Missä tehtävässä toimit OECD:llä?

• Toimin osastopäällikkönä OECD:n Education and Skills –direktoraatin(Linkki toiselle web-sivustolle.) Innovation and Measuring Progress Division-osastolla, joka on yksi direktoraatin kolmesta osastosta. Tässä ominaisuudessa toimin myös Koulutuksen tutkimus- ja innovaatiokeskuksen (CERI-Centre for Educational Research and Innovation) päällikkönä.
• CERI:ssä työmme keskittyy monenlaisiin aiheisiin, joilla pyritään edistämään tietoon perustuvaa koulutuspolitiikkaa ja –käytäntöjä. Visioimme koulutuksen ja opettajan ammatin tulevaisuutta, kartoitamme tekoälyn kehitystä ja pohdimme sen vaikutuksia koulutusjärjestelmille. Tuomme esiin myös digitalisaation tuomia mahdollisuuksia uudistaa koulutusta laajemminkin. Ihan vain joitain teemojamme esiin tuodakseni.
• Edellä mainittujen lisäksi osastomme tehtäviin kuuluu OECD:n vuosittaisen Education at a Glance (EAG)(Linkki toiselle web-sivustolle.) –nimisen koulutuksen indikaattoriraportointijulkaisun  tekeminen.

Miten keksit hakea töihin OECD:lle?

• OECD oli tullut minulle tutuksi aiempien työtehtävieni kautta. Joululomalla 2020 huomasin LinkedIn’istä, että edellinen osastopäällikkö kertoi jäävänsä eläkkeelle muutaman kuukauden kuluttua ja että hänen paikkansa oli haussa.
• Olin siinä vaiheessa miettinyt haluavani uusia haasteita uralleni, joten kiinnostukseni heräsi kyseistä työtehtävää koskien. Erityisesti OECD:n luonne kansainvälisenä ja luotettavana asiantuntijajärjestönä veti puoleensa.

Millainen hakuprosessi oli?

• Hakuprosessi kesti kaiken kaikkiaan lähes kuusi kuukautta. Johtotehtäviin hakevat käyvät läpi myös psykologiset soveltuvuustestit kaikkien OECD:n rekrytointiprosesseihin kuuluvien karsintavaiheiden – kirjallinen tehtävä, videohaastattelu ja valitsijapaneelin haastattelu – lisäksi.

Mitä työtehtäviisi ja työnkuvaasi kuuluu?

• Osastopäällikkönä tehtäviini kuuluu strategisen suunnan määrittäminen osastomme projekteille, henkilöstö- ja taloudellisten resurssien hallinnointi, varainhankinta sekä kontaktien luominen ja ylläpitäminen OECD:n jäsenmaiden ministeriöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Työnkuvaan kuuluu myös osaston ja direktoraatin edustaminen erilaisissa tilaisuuksissa.
• CERI:n päällikkönä määrittelen kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan hallintoneuvostomme kokousten asialistan ja vastaan päätösten toimeenpanosta. Lisäksi olen direktoraattimme johtoryhmän jäsen ja siinä ominaisuudessa osallistun aktiivisesti direktoraatin yleiseen johtamiseen ja OECD:n laajempien prioriteettien muotoiluun.

Millainen on yksikön ja tiimisi rakenne?

• Osastollani on töissä noin 60 henkilöä: analyytikoita, tilastotieteilijöitä, tutkimusavustajia, assistentteja ja harjoittelijoita. Työ on organisoitu projektitiimeittäin, joiden koko vaihtelee. Omana tavoitteenani on myös kannustaa kyseisten tiimien välistä yhteistyötä.

Millaisen taustan omaavia työntekijöitä tiimissäsi on?

• Osastomme henkilökunnassa on edustettuna kaiken kaikkiaan yli 20 kansallisuutta. Suurimmalla osalla analyytikoista ja tilastotieteilijöistä on tohtorintutkinto, mutta osalla on esimerkiksi opettajatausta tai työkokemus joko ministeriöistä tai muista koulutussektorilla toimivista organisaatioista.
• Erityisesti haluaisin tuoda esiin, että ei tarvitse olla taloustieteilijä työskennelläkseen OECD:llä - meidänkin osastolta löytyy muun muassa yhteiskuntatieteilijöitä, neurotieteilijä, kielitieteilijä ja biologi!

Plussat/miinukset OECD:llä työskentelyssä?

• Plussaksi mainitsisin erittäin mielekkäät, mielenkiintoiset ja moninaiset teemat, joiden parissa työskentelemme – tunnen oppivani jatkuvasti jotain uutta. Positiivista on myös motivoituneet ja mukavat kollegat, jäsenmaiden edustajat sekä OECD:n kiehtovan kansainvälinen ja monikulttuurinen työympäristö.
• Miinuspuolella on talon byrokratia, joka on ajoittain hyvinkin hidas ja monimutkainen tehden aluksi melko yksinkertaiselta näyttävästä tehtävästä todellisen akrobaattisen koitoksen, johon ottaa osaa usea taho. Haastavaa on myös koulutussektorin rahoitusmalli: OECD:n perusbudjetista saamamme rahoitus on rajoitettu, joten meidän täytyy löytää täydentävää rahoitusta voidaksemme toteuttaa moninaiset projektimme. 

Jatkosuunnitelmasi?

• Olen valmis jatkamaan työskentelyä OECD:llä niin kauan kuin työ tuntuu mielekkäältä ja koen voivani tuoda esiin uusia näkökulmia ja lisäarvoa työhömme – mutta samanaikaisesti olen myös avoin uusille haasteille!
• Edelliseen täytyy tietysti lisätä, että johtotehtävät OECD:llä ovat aina määräaikaisia, joten muutaman vuoden välein joka tapauksessa harkitaan henkilön jatkaminen työtehtävässään.

Mitä antaisit neuvoksi OECD:lle töihin hakeville suomalaisille?

• Hae rohkeasti, jos tunnet omaavasi tehtävään tarvittavat tiedot ja taidot ja olet valmis muuttamaan Pariisiin tai sen lähistölle. OECD:llä melko vähän työntekijöitä Suomesta verrattuna moniin muihin jäsenvaltioihin. Esimerkiksi meidän direktoraatissamme on lähes 200 työntekijää, joista minä olen ainoa suomalainen. 
• Rekrytointiprosesseissa minulta kysytään usein, voisiko työn hoitaa etäyhteydellä toisesta maasta käsin, mutta ainakin pääsääntöisesti työskentely tehdään OECD:n päämajassa Pariisissa ja siksi vaatii asumisen Ranskassa.
• Oletan myös vaatimuksen ranskan kielen osaamisesta vaikuttavan suomalaisten työnhakijoiden vähyyteen. Tältä osin painottaisin, että rekrytointiprosesseissa annetaan arvoa ensisijaisesti asiantuntemukselle. Jos hakija ei osaa ranskaa hakuhetkellä, hänen tulee vakuuttaa haastattelijat halukkuudestaan opiskella kieltä ja osallistua OECD:n tarjoamille kielikursseille. Käytännössä englanti on kuitenkin sihteeristön pääsääntöinen työkieli.