HAASTATTELUSARJA OECD:LLA TYÖSKENTELEVISTÄ SUOMALAISISTA : Suomen sosiaali- ja terveysministeriöstä lainassa oleva Antero Kiviniemi työskentelee OECD:lla WISE-keskuksen johtajan kabinetissa

Tällä kertaa haastateltavana on Antero Kiviniemi, joka on työskennellyt marraskuusta 2025 lähtien OECD:n hyvinvointivointianalyysejä tuottavan WISE-keskuksen johtajan kabinetissa. OECD:n WISE (Well-being, Inclusion, Sustainability, Equality) -keskus käsittelee hyvinvointiin, osallistavaan kasvuun sekä kestävään ja tasa-arvoiseen kehitykseen liittyviä asioita. Keskuksen päätavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin huomioon ottaminen kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.

Kuka olet?

• Olen Antero Kiviniemi. Olen syntynyt Päijät-Hämeessä, mutta kävin kouluni ja elin nuoruuteni Helsingissä. Olen työskennellyt yli 25 vuotta hyvinvointipolitiikkojen parissa kansainvälisissä järjestöissä, ennen kaikkea EU:ssa ja OECD:ssa, mutta myös Euroopan neuvostossa ja YK:ssa. Toimin esimerkiksi EU:n neuvostossa työryhmäpuheenjohtajana Suomen puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019. Minulla on pysyvä virka sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa toimin viimeksi johtajana ja osastopäällikkönä.
• Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri. Opiskelin aikanaan valtiotieteitä, taloustieteitä ja juridiikkaa Helsingin yliopistossa ja vielä syvällisemmin Pariisin Sciences Possa.
• Työkielinäni ovat olleet viimeiset 30 vuotta ensisijaisesti ranska ja englanti. Kykenen tarpeen mukaan toimimaan myös espanjaksi.

Missä tehtävässä toimit tällä hetkellä OECD:lla?

• Olen työskennellyt viime vuoden marraskuusta lähtien OECD:lla Suomen sosiaali- ja terveysministeriöstä ”lainassa” olevana, lähetettynä virkamiehenä. Työskentelen Senior Policy Analyst -nimikkeellä hyvinvointivointianalyysejä tuottavan OECD:n WISE-keskuksen johtajan kabinetissa.
• Olin aikaisemmin pitkään Suomen edustajana sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan OECD-komiteoissa ja -työryhmissä. Lisäksi työskentelin näiden alojen erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä OECD-edustustossa Pariisissa vuosina 2010–2014.

Miten päädyit töihin OECD:lle?

• Olen työskennellyt OECD:n kanssa 1990-luvulta lähtien. Suomen vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskautta varten tilasimme OECD:lta dataa ja erityisselvityksen talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteesta. Hyödynsimme niitä sitten EU-neuvotteluissa. Tämä yhteistyö oli kiinteässä yhteydessä WISE-keskuksen perustamiseen vuonna 2020.
• Vuosina 2022–2025, kun työskentelin Euroopan komissiossa, teetimme WISE-keskuksella puolestaan selvityksen syrjinnän ja talouskasvun suhteesta.
• WISE-keskus on siis ollut minulle tuttu yksikkö perustamisestaan lähtien ja itse asiassa jo sitä edeltävältäkin ajalta. Kun viime vuonna pohdiskelin, mitä töitä seuravaksi tekisin, keskustelin aiheesta WISE:n suuntaan, ja tämä työskentelymahdollisuus ilmaantui.  

Millainen hakuprosessi oli?

• Haastatteluja ja keskusteluja järjestettiin jokunen kierros, mukaan lukien keskustelut siitä, minkälaisia työtehtäviä WISE:ssä tekisin. Tunsimme toisemme molemmin puolin, joten prosessi eteni niin sutjakkaasti kuin näissä puitteissa on mahdollista. Oleellista oli, että WISE lähtökohtaisesti halusi minut töihin.

Mitä kuuluu työtehtäviisi ja työnkuvaasi?

• WISE-keskuksen nimi tulee sanoista Well-being, Inclusion, Sustainability, Equality. Keskus käsittelee hyvinvointiin, osallistavaan kasvuun sekä kestävään ja tasa-arvoiseen kehitykseen liittyviä asioita. Keskuksen päätavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin huomioon ottaminen kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Pyrkimyksenä on, että talouskasvu olisi osallistavaa, kestävää ja että sen tulokset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Samalla ihmisten hyvinvoinnin tulisi tukea talouskasvua ja kilpailykyä.
• Omassa työssäni tehtäväni on varmistaa, että tekemämme selvitykset ovat poliittisesti relevantteja ja että ne vastaavat hallitusten ja muiden yhteistyökumppaniemme tarpeita.
• Ensiksikin pyrimme tukemaan ’omien alojemme’ kuten koulutuksen, sosiaalipolitiikan, terveyden ja tasa-arvon kehittämistä OECD:n hyvinvointikehystä, evidenssiä, tietopohjaa ja dataa hyödyntämällä. Toiseksi on tärkeää tarkastella hyvinvoinnin ja tasa-arvon suhdetta hallitusten tämänhetkisiin horisontaalisiin ydintavoitteisiin kuten talouskasvuun, kilpailukykyyn ja turvallisuuteen ja tukea niitä.
• Omana tehtäväni on hoitaa myös suoria suhteita sidosryhmiimme eli OECD:n jäsen- ja kumppanimaiden hallituksiin sekä kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK, WHO ja ennen kaikkea Euroopan Unioni. Meillä on erityisrooli tuottaa tietopohjaa ja analyysia EU- aloitteiden tueksi.  

Millaisen taustan omaavia henkilöitä työskentelee WISE-keskuksessa?

• Lähes kaikki kollegani ovat taloustieteestä tai tilastotieteestä väitelleitä ihmisiä. Toinen väylä on aikaisemmat, tärkeät aikaisemmat poliittiset vastuut esimerkiksi jäsenvaltioiden ministerikabineteissa.
• Ikähaarukka WISE-keskuksessa on noin 30–45-vuotta. Kollegani ovat kansalaisuuksiltaan muun muassa italialaisia, japanilaisia ranskalaisia, saksalaisia, amerikkalaisia, brittejä, irlantilaisia ja espanjalaisia. Olipa meillä töissä OECD:n ensimmäinen slovenialainenkin.

Millainen on yksikön ja tiimisi rakenne?

• WISE:n johtajan kabinetissa on johtajan, varajohtajan ja minun lisäkseni yksi koordinaattori sekä sihteeri.

Plussat/miinukset OECD:llä työskentelyssä?

• Arvostan valtavasti osaavia ja ammattitaitoisia kollegoitani. He tekevät erinomaista analyysityötä. Heidän kanssaan on upeaa työskennellä. On erittäin innostavaa tuottaa tietopohjaa ja kansainvälisiä vertailuja poliittisten päätösten tueksi ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
• Olen voimakkaasti sitoutunut kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen, mistä tässä työssä on perimmiltään kysymys. On upeaa tukea yhteisiä, myönteisiä ponnisteluja matkalla kohti parempaa maailmaa. Erityisesti tällä hetkellä, kun multilateraalisen yhteistyön perusteita ravistellaan.
• Sen sijaan en ole erityisen innostunut OECD-työhön liittyvästä järjestön sisäisestä byrokratiasta, mikrojohtamisesta ja osastojen välisen yhteistyön jäykkyydestä. Kaikki tämä on ehkä yllättäenkin OECD:ssa monimutkaisempaa kuin EU:n komissiossa. Suomalaiseen virkavastuuteen ja valmisteluvapauteen tottuneen ei ole aina luontevaa toimia näissä puitteissa. Kaiken kaikiaan työni on kuitenkin erittäin tärkeää ja innostavaa.

Jatkosuunnitelmasi?

• Toivon voivani jatkaa kiinnostavien ja innostavien maailman parantamiseen, ihmisten hyvinvointiin ja hallitusten menestykseen myönteisesti vaikuttavia töitä urani loppuun saakka. Itselleni iso avoin kysymys on se, palaanko vielä työskentelemään Suomeen ennen eläköitymistäni.

Mitä antaisit neuvoksi OECD:lle töihin hakeville suomalaisille?

• Olkaa aktiivisia, osaavia ja itseenne luottavia! Työskentely OECD:ssa on antoisaa ja kiinnostavaa monella tasolla. Kannattaa kääntyä toisten suomalaisten ja muiden OECD-kuvioissa olevien tuttujen puoleen, jos on kiinnostunut OECD-asioista ja työskentelystä täällä.