HAASTATTELUSARJA OECD:LLÄ TYÖSKENTELEVISTÄ SUOMALAISISTA : Jussi Lankoski, ekonomisti Trade and Agriculture Directorate -nimisessä kaupan ja maatalouden direktoraatissa

” Työtehtäviini kuuluu pääosin tutkimus ja politiikka-analyysi Climate Change, Environment and Resources -yksikössä. Osallistun maavastaavana myös vuosittaisen Agricultural Policy Monitoring and Evaluation –lippulaivajulkaisumme tekoon. Työssäni mielenkiintoista ja motivoivaa ovat kiinnostavat tutkimus- ja analyysiteemat, läheinen vuoropuhelu politiikantekijöiden kanssa sekä mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja käytäntöihin. ”

Kuka olet ja mikä on taustasi?

• Olen Jussi Lankoski, kotoisin Kankaanpäästä. Opiskelin taloustieteen laitoksella Viikissä ja väittelin tohtoriksi ympäristöekonomiasta vuonna 2003.
• Aloitin tutkijanurani vuonna 1994 ja vuoteen 2005 saakka tein tutkimusta sekä Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella että MTTL-Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, joka on nykyisin osa LUKE-Luonnonvarakeskusta.
• Sen jälkeen olen ollut töissä OECD:llä lukuun ottamatta vuosia 2009-2011, jolloin olin virkavapaalla OECD:stä. Virkavapaani aikana työskentelin ensin EU:n Kemikaalivirastossa senioriekonomistina ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa Itämeren suojelun ekonomian professorina, kunnes palasin OECD:lle vuonna 2012.      

Missä tehtävässä toimit nyt OECD:llä?

• Toimin OECD:llä ekonomistina TAD-Trade and Agriculture Directorate(Linkki toiselle web-sivustolle.) -nimisessä kaupan ja maatalouden direktoraatissa ”Climate Change, Environment and Resources” -yksikössä.

Miten keksit hakea töihin OECD:lle?

• Olin jo tutkijanurani aikana tutustunut OECD:n julkaisuihin ja ollut vakuuttunut OECD:n laadukkaasta analyysistä eri tutkimusteemoissa.
• Lisäksi pohdin vakavasti hakemista töihin OECD:lle jo ollessani YK:n Kauppa ja kehitys -järjestössä (UNCTAD) Genevessä vuosina 1995-1997, mutta halusin kuitenkin siinä vaiheessa ensin hoitaa jatko-opinnot päätökseen ja jatkaa akateemista tutkimusta.

Millainen hakuprosessi oli?

• Ensimmäiset kaksi vuotta (2005-2007) olin OECD:llä Suomen maa- ja metsätalousministeriön lähettämänä asiantuntijana (ns. sekondeeraus). Pian sen jälkeen palattuani Suomeen, OECD:llä avautui omaan profiiliin sopiva työpaikka, jota päätin hakea.
• Hakuprosessiin meni noin puoli vuotta ja se oli aika samankaltainen kuin nykyäänkin, eli hakemuksen perusteella valittiin ensin kirjalliseen testiin ja sen jälkeen haastatteluun. Sain paikan ja aloitin siis uudestaan työskentelyn OECD:llä.

Mitä työtehtäviisi ja työnkuvaasi kuuluu?

• Työtehtäviini kuuluu pääosin tutkimus ja politiikka-analyysi Climate Change, Environment and Resources -yksikössä. Tällä hetkellä laadimme raporttia ympäristölle haitallisista ja hyödyllisistä tukimuodoista. Lisäksi olemme kehittämässä uutta maatalouden ympäristöindikaattoria biodiversiteetille.
• Toimin myös kolmen maan (Islanti, Suomi ja Viro) maavastaavana osana vuosittaista Agricultural Policy Monitoring and Evaluation -nimistä lippulaivajulkaisuamme.
• Lisäksi koordinoin ja järjestän viime vuoden marraskuussa 30 vuotta täyttäneen Maatalous ja ympäristö -yhteistyöryhmän (Joint Working Party on Agriculture and Environment) kokoukset pari kertaa vuodessa.      

Millainen on yksikön ja tiimisi rakenne?

• Tällä hetkellä yksikössäni on viisi tutkijaa, joista neljällä on tohtorin tutkinto. Useimmat raportit teemme yhteistyössä keskenämme, vaikka kaikki pystyvät hyvin itsenäiseenkin työskentelyyn. Tällä hetkellä meiltä puuttuu varsinainen yksikönpäällikkö, jonka tehtävät on toistaiseksi jaettu minulle ja eräälle toiselle tutkijalle.   

Millaisen taustan omaavia työntekijöitä tiimissäsi on?

• Useimmilla tiimini jäsenillä on vahva tutkijatausta liittyen erityisesti maatalouden ympäristökysymysten taloustieteelliseen analyysiin kvantitatiivisilla menetelmillä, esimerkiksi mallintamisella.
• Yksikössämme on edustettuna viisi kansallisuutta: Kanada, Puola, Ranska, Saksa ja Suomi.    

Plussat/miinukset OECD:llä työskentelyssä?

• Mielenkiintoista työssäni on politiikkarelevantti tutkimus ja analyysi, ja mahdollisuus hyvään vaikuttavuuteen niiden kautta. Kiinnostavaa ja motivoivaa ovat myös mielenkiintoiset tutkimus- ja analyysiteemat sekä läheinen vuoropuhelu politiikantekijöiden kanssa. Positiivista on myös OECD:n aktiviinen harrastustoiminta, itse osallistun muun muassa yhteisiin maastojuoksuihin.
• Miinuksena voisi mainita vaativat tavoitteet ja aikataulupaineet, sekä joidenkin teemojen ”poliittinen herkkyys” ja politisoituminen.    

Millaiset ovat jatkosuunnitelmasi?

• Tällä tietoa uskon jatkavani työskentelyä OECD:llä vielä muutaman vuoden, eläkkeelle asti. 

Mitä antaisit neuvoksi OECD:lle töihin hakeville suomalaisille?

• Hakiessa kannattaa tutustua laajasti kyseisen teeman OECD-tutkimuksiin, niin teknisen kuin substanssiosaamisenkin kannalta. On hyödyllistä miettiä valmiiksi myös sosiaalisten taitojen esiintuomista (kuten luovuus, innovatiivisuus, joustavuus ja tiimityöskentely), sillä ne ovat tärkeässä roolissa jo työhaastatteluvaiheessa.