HAASTATTELUSARJA OECD:LLÄ TYÖSKENTELEVISTÄ SUOMALAISISTA : Haastateltavana Hanna-Mari Kilpeläinen, OECD:n pääsihteerin apulaiskansliapäällikkö

” Pääsihteerin kanslia ajaa eteenpäin kokonaisvaltaisesti OECD:n strategisia prioriteetteja. Tämä sisältää tiivistä päivittäistä tiimi- ja yhteistyötä pääsihteerin, apulaispääsihteereiden ja OECD-jäsenmaiden delegaatioiden kesken. OECD-maiden yhteiseen arvopohjaan perustuvat uudet käytäntösuositukset ja -standardit voivat pitkällä aikavälillä muokata kansallista politiikantekoa sekä monenkeskistä toimintaa ja geopolitiikka laajemminkin. ”

Kuka olet ja mikä on taustasi?

• Olen kotoisin Espoosta ja ekonomisti koulutukseltani. Opiskelin Helsingin kauppakorkeakoulussa, mistä valmistuin kauppatieteiden maisteriksi, pääaineenani kansantaloustiede. Alun perin erikoistuin kehitystaloustieteeseen ja -politiikkaan, sittemmin eri politiikka-aloihin ja hallitusten välisiin prosesseihin laajemmin.
• Asun mieheni, kahden lapseni ja koiran kanssa Pariisissa, johon asetuimme vuonna 2011.

Missä tehtävässä toimit OECD:llä?

• Olen työskennellyt OECD:llä vuodesta 2011 lähtien, muun muassa Policy Analyst-analyytikkona, tiiminvetäjänä ja neuvonantajana Science, Technology and Innovation-direktoraatissa.
• Tämän vuoden helmikuusta lähtien olen toiminut Deputy Chief of Staff –roolissa eli OECD:n pääsihteerin apulaiskansliapäällikkönä.

Miten keksit hakea töihin OECD:lle?

• Työskentelin vuosina 2008-2011 Suomen ulkoministeriössä, missä vastuualueisiini kuuluivat kehityspolitiikan ohjanta ja siinä yhteydessä myös erinäiset OECD-prosessit. Tutustuin OECD:n toimintaan myös osallistuessani Suomen edustajana OECD-kokouksiin Pariisissa.
• Minulla oli hyvää onnea, kun OECD-sihteeristöstä vuonna 2011 otettiin yhteyttä ja tarjottiin äitiyslomasijaisuutta OECD:n kehityspääosastolla. Sain ulkoministeriöstä virkavapaata ja siirryin OECD:lle Pariisiin alun perin neljän kuukauden pestille.

Millainen hakuprosessi oli?

• Tulin taloon tosiaan alun perin neljän kuukauden pituiselle sijaisuuspestille eikä se edellyttänyt varsinaista hakuprosessia.
• Sittemmin olen toki ollut mukana OECD-hakuprosesseissa – niin työnhakijana kuin paneelin jäsenenäkin. Standardiprosessi OECD-virkamieheksi on monivaiheinen, sisältäen videohaastattelun, paneelihaastattelun, kirjallisen kokeen sekä johtotehtävissä psykologisen arvioinnin.

Mitä työtehtäviisi ja työnkuvaasi kuuluu?

• Pääsihteerin kanslia ajaa eteenpäin kokonaisvaltaisesti organisaation strategisia prioriteetteja. Tämä sisältää tiivistä päivittäistä tiimi- ja yhteistyötä pääsihteerin, apulaispääsihteereiden ja OECD-jäsenmaiden delegaatioiden kesken, sekä aihe-alueesta riippuen OECD-pääosastojen ja sisäisten palveluiden kanssa (Executive directorate and services).
• Pääsihteerin puheenjohtama OECD-neuvosto on keskeinen päätöksentekoelin, ja sen agendan ja keskusteluiden valmistelu yhteistyössä neuvoston sihteeristön kanssa on keskeinen osa pääsihteerin kanslian päivittäistä työtä.
• Myös OECD:n viestintä ja ulkosuhteet ovat tärkeä osa pääsihteerin ja hänen kansliansa työnkuvaa.

Millainen on yksikön ja tiimisi rakenne?

• Pääsihteerin kanslia koostuu erilaisista neuvonantajatiimeistä, sihteeristö- ja hallintotoimista, protokollayksiköstä ja Strategic foresight-, Data protection- ja Ethics-tiimeistä.
• Kanslian päivittäinen työ tapahtuu kuitenkin käsi kädessä OECD:n pääosastojen kanssa, jotka komiteatyön kautta tuottavat OECD:n päivittäisiä politiikkasuosituksia. Pääsihteerin kanslian toimintarakenne muistuttaa siinä mielessä enemmän matriisia, jossa aiheesta riippumatta pöydän ympärillä on aina useampi osasto organisaatiosta.

Millaisen taustan omaavia työntekijöitä tiimissäsi on?

• Tiimit OECD:llä ja myös pääsihteerin kansliassa ovat monitaustaisia. Kollegani edustavat kaikkien 38 jäsenmaan kansalaisuuksia ja heillä on hyvinkin erilaisia koulutustaustoja.

Plussat/miinukset OECD:llä työskentelyssä?

• OECD tarjoaa upean näköalapaikan kansainväliseen yhteistyöhön ja hallitusten välisiin prosesseihin. Sekä jäsenmaiden edustajat että sihteeristön työntekijät tuovat erilaisia taustoja ja näkökulmia - erityisesti politiikka-alojen syvää osaamista ja kansainvälisten suhteiden kokemusta - päivittäiseen työhön. Mielenkiintoista on myös luoda OECD-maiden yhteiseen arvopohjaan perustuvia uusia käytäntösuosituksia ja -standardeja, jotka voivat pitkällä aikavälillä muokata kansallista politiikantekoa sekä monenkeskistä toimintaa ja geopolitiikka laajemminkin.
• OECD-työ vaatii haastavasti päivittäisellä tasolla pitkäjänteisyyttä, kompromissien aktiivista hakemista ja valmiutta mukautua nopeasti muuttuviin konteksteihin. Jäsenmaiden vaatimukset ovat usein korkealla ja työpäivät ovat usein pitkiä. Ja laajemmalla tasolla monenkeskiset hallitusten väliset prosessit ovat toisinaan mutkikkaita, geopolitiikka elää tänä päivänä vahvasti ja jäsenmaiden budjetit ovat koetuksella.

Jatkosuunnitelmasi?

• Tällä hetkellä olen tyytyväinen nykytehtävässäni, ajat ovat mitä mielenkiintoisimmat kansainväliselle politiikalle ja yhteistyölle. Katsotaan mitä uusia mahdollisuuksia ja oppimiskokemuksia tulevaisuus tuo tullessaan.

Mitä antaisit neuvoksi OECD:lle töihin hakeville suomalaisille?

• Valmistaudu huolella käsittelemään kyseisen sektorin OECD-työtä sekä viimeisimpiä trendejä. Mieti myös mitä rekrytoiva tiimi saattaisi tarvita, ennemmin kuin vain kertoa mitä itse osaat tai olet tehnyt. Hakijoita tulee useimmiten 38 maasta, joten rekrytoijan täytyisi nähdä sinun tarjoamassa profiilissa itselleen paras ja houkuttelevin ratkaisu.