Haastateltavana Katju Holkeri, pitkän linjan hallintopolitiikan kehittäjä valtiovarainministeriöstä

Tällä kertaa Suomen OECD-edustuston haastateltavana on Katju Holkeri, finanssineuvos ja hallintopolitiikkayksikön päällikkö valtiovarainministeriöstä, jonka tapasin aurinkoisena kevätaamuna Pariisissa OECD-konferenssikeskuksessa Katjun kokousmatkalla.

Kuka olet ?

- Olen Katju Holkeri, pitkän linjan hallintopolitiikan kehittäjä. Olen aikanaan tullut Valtiovarainministeriöön (VM) tekemään kansainvälistä vertailuprojektia, jossa hyödynnettiin nimenomaan OECD:n tuottamaa tietoa ja analyysia. 

Mikä on nykyinen virkasi ja mistä lähtien olet toiminut siinä?

- Olen nykyään finanssineuvos ja hallintopolitiikkayksikön päällikkö. Vastuut, rakenteet ja yksikön nimikin ovat muuttuneet välillä, mutta olen ollut jo lähes 20 vuotta vastaavanlaisissa tehtävissä. 

Mitä kuuluu toimenkuvaasi?

- Hallintopolitiikkayksikkö vastaa julkisen johtamisen ja valtionhallinnon johtamisen kehittämisestä, valtionhallinnon ylimmän johdon tuesta, julkisten hankintojen kehittämisestä, valtionhallinnon etiikkatyön, luottamuksen, innovaation ja ohjausjärjestelmien kehittämisestä sekä avoimesta hallinnosta. Lisäksi työhöni kuuluvat vahvasti tutkimus- ja kansainvälinen yhteistyö.

Onko OECD sinulle entuudestaan tuttu ja mistä yhteyksistä?

- OECD on minulle erittäin tuttu! Olen ollut OECD:n kanssa tekemisissä koko yli 30-vuotisen urani ajan, sillä hallintopolitiikan alueella OECD on merkittävin kansainvälisen tiedon tuottaja. Olemme usein halunneet olla myös OECD:n kanssa etujoukoissa kehittämässä uusia analyysitapoja ja -tuotteita OECD:lle.

- Olen ollut aiempina vuosina myös OECD:n julkishallintokomitean puheenjohtaja muutaman vuoden ajan sekä mukana puheenjohtajistossa nyt jo yli kymmenen vuotta. Viimeiset viisi vuotta vedin OECD:n avoimen hallinnon työryhmää. Olen ollut myös vertaisarvioijana useita kertoja. Seuraavaksi olen mukana arvioimassa tänä vuonna Espanjan hallintoa.

Osallistuit tällä viikolla OECD:n Public Governance Committee (PGC) -julkishallintokomitean kokoukseen, mikä oli sen aiheena tällä kertaa?

- Tällä kertaa yhtenä keskeisenä aiheena on Government Unstuck- työ. Siinä tavoitteena on parantaa hallinnon tehokkuus - ja vaikuttavuustietopohjaa. Tätä työtä tarvitaan, koska kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin heikkenee, julkisen talouden paineet kasvavat ja hallinnon monimutkaisuus ja sääntöjen noudattamiseen keskittyvä toimintakulttuuri osaltaan vaikeuttavat oikea-aikaisia ja tehokkaita toimia.

- Muita aiheita ovat muun muassa demokratiatyön jatko, mandaatin uusiminen ja työohjelma tuleville vuosille.

Mitä keskeistä OECD:n julkishallintokomitea tekee Suomen kannalta?

- Hyödynnämme OECD:n työtä todella laajasti. Esimerkiksi saamme taas tuoretta tietoa yhdestä meille hyvin keskeisestä ja tärkeästä alueesta eli luottamuksen mittaamisesta, kun OECD julkaisee keskikesällä kolmannen kansainvälisen vertailuarvion kansalaisten luottamuksesta hallintoon. Luottamus on keskeinen tavoite kaikessa uudistustyössä. Muutoksia ei pystytä viemään läpi ilman luottamusta, siksi tämä OECD:n raportti ja analyysit ovat meille erityisen arvokkaita.

Mitä julkishallintokomitea on saavuttanut?

- Julkishallintokomitea on pystynyt nostamaan merkittäviä asioita kehittämisen kohteiksi vuosien kuluessa tuottamalla niistä pätevää tietopohjaa. Painopiste on saatu muutettua sisäänpäin katsovasta yksittäisten organisaatioiden, rakenteiden tai prosessien kehittämistyöstä kokonaisuuksiin, systeemiseen muutoksen ja siihen, minkä lisäarvon hallinto tuottaa yhteiskunnalle.

- Viime vuosina komitea on saanut nostettua myös demokratian vahvistamisen vahvasti agendalle. Tämä vahvistaminen on tärkeä kysymys, sillä OECD:n arvion mukaan demokraattisen kulttuurin pelastamiseen on aikaa enää 5-10 vuotta.

Kiitämme Katjua haastattelusta ja toivotamme kaunista kevättä !