Suomen tavoitteet YK:n rasismin vastaisessa maailmankonferenssissa Durbanissa
Kolmas rasismin vastainen maailmankonferenssi järjestetään Durbanissa Etelä-Afrikassa 31. elokuuta - 7. syyskuuta. Suomen valtuuskuntaa johtaa työministeri Tarja Filatov. Valtuuskunnassa ovat edustettuina eri viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta laajasti.
Maailmankonferenssin valmistelut ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat. Tähän ovat vaikuttaneet erimielisyydet ns. historiallisista kysymyksistä sekä Lähi-idän tilanteen käsittelemisestä. Konferenssi tarjoaa eräiden näkemysten mukaan tilaisuuden selvittää siirtomaa- ja apartheidkauden ilmioistä, kuten orjuudesta ja orjakaupasta, kärsineiden kansojen kokemat moraaliset vääryydet sekä sopia vääryyksien korjaamisesta ja korvaamisesta. Toiset katsovat siirtomaajärjestelmän olleen oman aikansa tuotos, jota voi pahoitella ja sen joitakin käytäntöjä tuomita, mutta jota ei voi taannehtivasti julistaa rikolliseksi eikä sillä perusteella vaatia valtioiden välisiä korvauksia. Myös Lähi-idän tilanteen katsotaan liittyvän siirtomaakauden perintöön ja rasismi-tematiikkaan. Nämä vaikeat kysymykset jäävät ratkaistaviksi Durbanissa.
Eurooppalaisen rasisminvastaisen keskustelun tutut teemat, kuten rikosoikeus, hyvien etnisten suhteiden edistäminen, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen asema, median ja poliittisten puolueiden rooli, ovat neuvoteltavien kysymysten joukossa. Vaikuttamalla aktiivisesti EU:n kantojen muodostukseen Suomi on pyrkinyt vahvistamaan ja laajentamaan suosituksia seuraavasti.
Suomi katsoo, että etninen syrjintä on yleismaailmallinen ilmiö, joka ilmenee erityisesti vähemmistöoikeuksien loukkauksina ja joka ansaitsee keskeisen paikkansa rasismin nykymuotojen käsittelyssä. Vähemmistöjä - mukaanlukien romanit - koskevat kappaleet on pääosin jo hyväksytty Suomea tyydyttävällä tavalla konferenssin loppuasiakirjoihin.
Neuvottelut alkuperäiskansoihin liittyvistä kysymyksistä ovat myös edenneet Suomea tyydyttävällä tavalla, ja myönteisenä uutena piirteenä alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet tunnustava ilmaisu on otettu mukaan loppuasiakirjoihin. Suomen panos on ollut tärkeä ko. kysymysten nostamisessa neuvottelujen asialistalle.
Yksi nykyajan etnisen syrjinnän kipeimmistä kysymyksistä on monenperustaisen syrjinnän ongelma. Naisten ja tyttöjen asema etnisen vähemmistön jäseninä voi altistaa heidät syrjinnälle oman etnisen ryhmän ulkopuolelta kertaantuvin perustein sekä oman ryhmän sisältä sukupuolen perusteella. Suomi pyrkii toimintasuositusten vahvistamiseen loppuasiakirjoissa tämän vakavan ongelman kitkemiseksi.
Henkilöt, jotka kuuluvat syrjäytyneisiin vähemmistöihin, monessa tapauksessa nimenomaan naiset ja lapset, joutuvat myös muita helpommin nykyajan orjuuden muodon, ihmiskaupan uhreiksi. Suomi pyrkii loppuasiakirjoissa selkeisiin ilmaisuihin ihmiskaupan tuomitsemiseksi.
Suomi pyrkii myös siihen, että sukupuolinäkökulma tulee huomioiduksi konferenssin toimintasuosituksissa läpileikkaavasti.
Suomi on tukenut pääasiassa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kautta YK:n rasismin vastaisen maailmankonferenssin valmisteluja 1,350 miljoonalla markalla vuosien 1998-2001 aikana. Lisäksi ulkoministeriö on tukenut kansalaisjärjestöjen valmisteluja niin Suomessa kuin Etelä-Afrikassa, aihepiiriin liittyviä selvityksiä sekä tietoisuuden lisäämis- ja tiedotustoimia.
Lisätietoja: valtuuskunnan varapuheenjohtaja Ilari Rantakari, puh: 09 - 1341 5781