Suomen ja Romanian johtama telelääkintähanke tähtää kansainvälisen hätäavun helpottamiseen

Suomen ja Romanian johtama telelääkintähanke tähtää kansainvälisen hätäavun helpottamiseen

Kuva: Nato
Lasse Ilkka telelääkintähankkeen loppukonferenssissa 170224
Erikoislääkäri Lasse Ilkka puhumassa loppukonferenssin yhteydessä järjestetyssä telelääkintää käsittelevän kirjan julkaisutilaisuudessa.

Monikansallisen telelääkintähankkeen loppukonferenssi järjestettiin Brysselissä 23–24.2.2017. Telelääkintähanke oli Naton tiedeohjelma SPS:n (Science for Peace and Security) rahoittama ja Romania ja Suomi jakoivat hankkeen johtovastuun. Suomesta loppukonferenssiin osallistuivat ylilääkäri Tom Silfvast HUS:sta ja erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä erikoislääkäri Lasse Ilkka. Konferenssin yhteydessä heillä oli aikaa kertoa lisää telelääkintähankkeesta ja vaihtaa näkemyksiä Suomen osallistumisesta siihen.

Telelääkinnällä tarkoitetaan tietotekniikan välityksellä tapahtuvaa terveydenhuoltoa, jossa asiantunteva osapuoli neuvoo paikan päällä olevaa osapuolta hoidon antamisessa tai sen tarpeen arvioinnissa. Esimerkiksi luonnonkatastrofin kohtaamalta alueelta voidaan satelliitin välityksellä lähettää videokuvaa ja dataa potilaasta Suomeen, josta käsin suomalainen lääkäri voi ohjeistaa paikalla olevaa ensihoitajaa potilaan hoitamisessa. Silfvastin mukaan monivuotisen telelääkintähankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli edistää telelääkinnän hyödyntämistä nimenomaan luonnonkatastrofeissa ja kriisitilanteissa. "Tältä osin telelääkinnän potentiaali on suuri", Silfvast sanoo. Teknologian avulla lääketieteellistä asiantuntijuutta olisi saatavissa ympäri maailmaa katastrofin kriittisinä ensimmäisinä tunteina. Silfvast kuitenkin toteaa samaan hengenvetoon kansainvälisen telelääkinnän kohtaavan monia haasteita. Sopivien globaaleiden kumppaneiden löytämisen lisäksi Silfvast nostaa esiin kysymyksen potilaan ja hoidonantajan oikeusturvasta mahdollisen hoitovirheen sattuessa. Näihin haasteisiin on hankkeen puitteissa pyritty vastaamaan, mutta työtä riittää vielä tulevaisuudessa.

Suomi on ollut mukana hankkeessa jakamassa omia kokemuksiaan ja toisaalta oppimassa, kuinka telelääkintää on mahdollista toteuttaa isommassa kansainvälisessä mittakaavassa. Harvaan asuttuna maana Suomessa on oltu telelääkinnässä edelläkävijöitä: "konseptia on joidenkin osa-alueiden osalta Suomessa hiottu aika lailla tappiin asti", Silfvast toteaa. Esimerkiksi akuuttien aivoinfarktien hoidossa on telelääkinnän avulla saavutettu Suomessa äärimmäisen hyviä kansallisia tuloksia. Tätä osaamista Suomi on pyrkinyt jakamaan muille hankkeeseen osallistuneille maille.

Kysyttäessä hankkeen keskeisistä saavutuksista Silfvast ja Ilkka nostavat esiin hankkeen puitteissa perustetun kansainvälisesti verkotetun tiedonvälittämisjärjestelmän, johon voi kytkeä useiden eri laitevalmistajien kehittämiä telelääkintäteknologioita. Useiden eri laitteiden tukeminen yhdenmukaistaa huomattavasti nyt käytössä olevia järjestelmiä ja parantaa kansainvälisen telelääkinnän toimintaedellytyksiä.

Hankkeen tulevaisuuden osalta lääkärit ovat vielä varovaisia. Mikäli teknologiaa kuitenkin sisällytettäisiin entistä enemmän kansainvälisiin harjoituksiin, voisi siitä pitkällä aikavälillä kehkeytyä suorituskyky ja kyvykkyys, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi Euroopan pelastuspalvelumekanismin yhteydessä, pohtii Ilkka. Joka tapauksessa on selvää, että työ telelääkinnän parissa jatkuu tulevaisuudessa ja Suomi tulee osallistumaan tähän yhteistyöhön aktiivisesti.

Teksti: Frans Peltonen