Naton kumppanuusrahastoilla kehitetään alueellista turvallisuutta

Naton kumppanuusrahastoilla kehitetään alueellista turvallisuutta

Naton vapaaehtoiset kumppanuusrahastot ovat tärkeä työkalu Euroopan ja lähialueiden vakauden edistämisessä. Suomi on osallistunut kumppanirahastojen tukemiseen niiden perustamisesta lähtien. Vuonna 2017 Suomen tuki kohdennettiin haavoittuneiden sotilaiden lääkinnälliseen kuntoutukseen Ukrainassa sekä naissotilaiden aseman parantamiseen Jordanian asevoimissa.

Naton kumppanuusrahastoilla tuetaan esimerkiksi demilitarisaatio-projekteja. Kuva: Nato
Naton kumppanuusrahastoilla tuetaan esimerkiksi demilitarisaatio-projekteja. Kuva: Nato

Vuodesta 2000 alkaen Nato on tarjonnut kumppanimaille osana syvenevää yhteistyötä mahdollisuutta saada tukea kansallisiin puolustussektorin kehitysprojekteihin kumppanuusrahastojen kautta. Rahasto-ohjelma luotiin alun perin Naton itäisten kumppanimaiden tueksi niiden ryhtyessä purkamaan kylmän sodan perintönä alueille jääneitä aseiden ylijäämävarastoja. Tukemalla itäisiä kumppanimaita Naton tavoitteena oli estää ylijäämäaseiden päätyminen vääriin käsiin, mikä muodostaisi uhkan Euroopan ja lähialueiden vakaudelle.

Kumppanuusrahastojen myötä Nato lukeutuu maailman suurimpien demilitarisaatio-organisaatioiden joukkoon. Rahastojen varoista rahoitetut projektit ovat vuosien saatossa tukeneet mm. 162 miljoonan pienaseen ammuksen, 6,7 miljoonan maamiinan, 626 000 pienaseen, 83 000 raketin ja ohjuksen sekä 1 470 kannettavan ilmatorjuntajärjestelmän hävittämistä.

Viime vuosina rahastojen toiminta on laajentunut kattamaan myös erilaisia puolustussektorin uudistuksiin liittyviä kehittämistoimia Naton itäisissä ja eteläisissä kumppanimaissa. Tukemalla kehittyvien kumppaneiden puolustussektorin reformihankkeita laaja-alaisesti vapaaehtoisrahastoihin osallistuvat Naton jäsen- ja kumppanimaat edistävät alueellista turvallisuuskehitystä.

Tällä hetkellä Natolla on yhteensä 21 rahastohanketta, jotka ovat yhteisarvoltaan 78 miljoonaa euroa. Useimmat näistä kohdistuvat yksittäisiin Naton itäisen ja eteläisen naapuruston kumppanimaihin, mutta joukossa on myös temaattisia rahastoja, kuten puolustus- ja turvallisuussektorin hyvän hallinnon tukemiseen keskittyvä Building Intergrity -rahasto.

Rahastohankkeiden tärkein kohdemaa tällä hetkellä on Ukraina. Nykyisistä hankkeista kuusi perustettiin vuoden 2014 jälkeen tukemaan Ukrainan puolustussektorin uudistuksia. Myös aiemmin käynnistyneitä Ukrainan puolustushallinnon ammatillisen osaamisen kehittämisohjelmaa sekä ylijäämämaamiinojen tuhoamista tukevaa hanketta jatketaan yhä.

Vuonna 2017 kumppanuusrahastot mahdollistivat ukrainalaisjoukkueen osallistumisen haavoittuneille ja loukkaantuneille sotilaille tarkoitettuun Invictus Games -paraurheilutapahtumaan Kanadassa. Kuva: Nato
Vuonna 2017 kumppanuusrahastot mahdollistivat ukrainalaisjoukkueen osallistumisen haavoittuneille ja loukkaantuneille sotilaille tarkoitettuun Invictus Games -paraurheilutapahtumaan Kanadassa. Kuva: Nato

Suomelle Naton kumppanuusrahastot tarjoavat välineen tukea vakautta Euroopassa ja lähialueilla. Suomi onkin yksi rahasto-ohjelman pitkäaikaisimmista tukijoista. Parhaillaan olemme mukana kuudessa käynnissä olevassa rahastohankkeessa. Hankekohtaisen osallistumisen lisäksi tärkeä osa Suomen rahastotoiminnan tuesta on alkuajoista asti ollut Naton kansainväliseen sihteeristöön sijoitettu suomalaisvirkamies, joka avustaa sihteeristöä toiminnan koordinaatiossa.

Vuonna 2017 Suomi jatkoi tukeaan haavoittuneiden ukrainalaisten sotilaiden lääkinnälliselle kuntoutukselle sekä antoi lisärahoitusta YK:n naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman tavoitteiden toimeenpanon edistämiseen Jordanian asevoimissa. Ukrainan haavoittuneiden sotilaiden kuntoutusrahastosta on tähän mennessä tuettu 270 haavoittuneen kuntoutusta ja järjestetty koulutuksia yli 1 850 lääkintähenkilölle. Hankkeessa paitsi jatketaan haavoittuneiden kuntoutusta, myös tuetaan Ukrainassa tehtävää uraauurtavaa työtä vasta vuonna 2016 perustetun fysioterapeuttien ammattikunnan osaamisen kehittämiseksi. Jordaniassa rahaston tuella laadittu toimintasuunnitelma naisten aseman kehittämisestä asevoimissa hyväksyttiin huhtikuussa 2017, ja sen seurauksena ensimmäiset gender-elementit ovat jo sisällytetty sotilaskoulutukseen. Seuraavaksi hankkeessa keskitytään naissotilaiden koulutuskeskuksen infrastruktuurin parantamiseen.

Näissä, kuten muissakin rahastoprojekteissa, kumppanimaiden valmiuksien parantamisessa hyödynnetään paikallisia työntekijöitä ja toimijoita.

Vaikuttavuuden lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi kumppanuusrahastojen kautta toteutetut hankkeet koordinoidaan usein muiden kansainvälisten toimijoiden kuten Etyjin, YK:n tai EU:n kanssa.

Ulkoasiainsihteeri Sven Kilemet
Suomen erityisedustusto Natossa