Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa

Myanmar (entinen Burma) tavoittelee yli 50 vuotta kestäneen sotilasvallan jälkeen demokratiaa, poliittista vakautta ja parempia elinoloja. Suomi tukee Myanmarin rauhanprosessia, oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä, naisten ja tyttöjen oikeuksia, metsävarojen hyvää hallintaa sekä opetuksen laadun parantamista.

Myanmarin maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation with Myanmar 2016-2019

Myanmar infograafi
 

Myanmarissa asuu 51,5 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet on alle 27-vuotiaita. Etnisiä ryhmiä on virallisen luokituksen mukaan 135. Maa kuuluu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon ja on hauraassa kehitysvaiheessa. Rauhanprosessi etenee hitaasti ja ihmisoikeustilannetta seurataan tarkasti. Reilu kolmannes maan väestöstä luokitellaan köyhiksi, ja yli 70 prosenttia köyhistä asuu maaseudulla.

Suomi on suunnitellut tukevansa Myanmaria vuosina 2016–2019 yhteensä 34 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tukea ohjataan myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen kautta.

Kaupallinen yhteistyö

Myanmar on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Luonnonvaroilla,  maan sijainnilla Kiinan ja Intian välissä sekä työvoiman hyvällä saatavuudella on tärkeä merkitys maan talouskehityksessä.  Maan hallitus pyrkii kehittämään liiketoimintaympäristöä, ja avautuminen ulkomaisille sijoituksille ja yrityksille jatkuu.  

Suomen ja Myanmarin välinen kaupallinen yhteistyö on vielä pientä, mutta mahdollisuudet taloudellisten suhteiden kehittymiselle ovat lupaavat.

Team Finland -yhteistyö Myanmarissa toimii tehokkaasti. Business Finlandin Myanmarin maatoimisto on keskeisessä asemassa kaupan edistämisessä maiden välillä. Myanmarissa pyritään hyödyntämään Suomen tarjoamia yksityisen sektorin rahoitusinstrumentteja.

Esimerkiksi informaatioteknologia, metsät, vesihuolto, kaivostoiminta, energia sekä koulutussektori ovat aloja, joilla suomalaisyritysten osaamisesta on hyötyä. Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa luo uusia kumppanuuksia ja mahdollisuuksia myös kaupalliselle toiminnalle.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Myanmar on suomalaisille kansalaisjärjestöille vielä uudehko kumppanimaa. Maassa toimii noin kymmenen suomalaisjärjestöä, joiden kautta kanavoidaan noin 1,5-2 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaisjärjestöt tukevat muun muassa demokratiakehitystä, vammaisten aseman parantamisesta, naisten yrittäjyyttä ja opetuksen kehittämistä. Kansalaisjärjestöjen työ tukee myös maaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Tuloksia:

Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Myanmarin kanssa vuodesta 2012 lähtien. Alun perin lähtökohtana oli Suomen tuki Myanmarin rauhanprosessille, mikä nähdään perustana kaikelle kehitykselle.

  • Naisten ja tyttöjen pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveys- sekä sukupuolittuneen väkivallan uhreille tarkoitettuihin palveluihin on parantunut konfliktialueilla, kuten Rakhinessa. Suomen tukeman ohjelman kautta noin 110 000 naista ja tyttöä on päässyt hyödyntämään näitä palveluja.

  • Suomi on tukenut eri etnisten ryhmien ja kansalaisyhteiskunnan sekä naisten osallistumismahdollisuuksia rauhanprosessiin ja kansalliseen dialogiin.

  • Suomi on ollut mukana tukemassa Myanmarissa vuonna 2014 tehtyä väestönlaskentaa. Ikä- ja sukupuolijakauman lisäksi tietoa saatiin muun muassa väestön koulutuksesta, terveydentilasta, asuinoloista, syntyvyydestä sekä muuttoliikkeestä. Kaikki tällainen tieto on tärkeää maan kehityssuunnitelmien valmistelun ja resurssien suuntaamisen kannalta.

  • Suomi on tukenut Myanmarin mineraalivaroja koskevien karttojen siirtämistä digitaaliseen muotoon ja viranomaisten osaamisen vahvistamista. Tämä auttaa maan kaivossektorin kehittymistä ja uusien investointien saamista alalle.

  • Suomen tuella on kartoitettu ympäristöhallinnon kehittämistarpeita ja näin luotu pohjaa ympäristönsuojelun vahvistamiselle.

  • Suomen tuella on autettu viljelijöitä siirtymään oopiumunikon viljelystä kahvin viljelyyn ja kylämetsien perustamiseen. Siten viljelijät voivat ansaita elantonsa laillisesti ja vahvistaa alueen ympäristön kestävää kehitystä. Hankkeessa viljeltyä kahvia myydään Euroopan markkinoilla keväästä 2019 alkaen.

  • Yhteensä noin 25 000 lasta (12 000 tyttöä ja 13 000 poikaa) 60 eri kyläyhteisössä etnisillä vähemmistöalueilla on päässyt osallistumaan esiopetukseen Suomen tuella.

Riskien hallinta

Myanmar on hauraassa kehitysvaiheessa. Aseelliset konfliktit jatkuvat ajoittain maan rajaseuduilla,  ja ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu edelleen.  Maan yhteiskunnallinen kehitys ja kestävän rauhan saavuttaminen edellyttävät hallinnon vahvistamista sekä ihmisten ja eri ryhmien keskinäisen luottamuksen lujittamista.  Korruptio on edelleen merkittävä ongelma Myanmarissa.

Myanmar on haavoittuvainen luonnonkatastrofeille, ja humanitaarinen tilanne voi äkisti heikentyä näiden kuten myös aseellisten yhteenottojen seurauksena.

Suomi kiinnittää huomiota riskienhallintaan ja koordinoi yhteistyötään tiiviisti muiden avunantajamaiden kanssa. Merkittävä osa Suomen tuesta Myanmarin kehitykseen kanavoidaan YK:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen kautta, joilla on käytössään laaja keinovalikoima välineitä riskien seuraamiseen ja hallintaan. Hankkeita ja ohjelmia seurataan jatkuvasti, myös säännöllisten kenttäkäyntien sekä ulkopuolisten arviointien ja tarkastusten avulla.

Meneillään olevat ohjelmat

Suomen tuki

Metsien hyvä hallinta

  • Oopiumunikon viljelyn korvaaminen kahvinviljelyllä ja yhteisömetsätaloudella. Hankkeen toteuttaja on YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto UNODC. Suomen tuki hankkeelle vuosina 2019–2022 on 4 miljoonaa euroa.

  • Myanmarin metsävarojen kartoitus ja tietojärjestelmien kehittäminen. Toteuttajana YK:n elintarvike- ja maatalous järjestö FAO. Suomen tuki vuosina 2017–2021 on 8 miljoonaa euroa.

  • Suomen luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Myanmarin luonnonvaraministeriön sekä Yezinin metsäyliopiston  yhteistyöhanke koskien metsävarojen kartoitusta: vuosina 2017-2020, 1 miljoonaa euroa.

Demokratian, oikeusvaltion ja rauhan edistäminen

Suomi tukee Myanmarin haurasta rauhanprosessia neljällä toisiaan tukevalla hankkella:

  • Tuki Myanmarin rauhanprosessille. Vuonna 2012 alkanut tuki kanavoidaan Suomen Lähetysseuran ja kansalaisjärjestö EBO:n (Euro-Burma Office) kautta. Neljännessä vaiheessa, vuosina 2019–2021, on Suomen tuki 4 miljoonaa euroa.

  • Myanmarin rauhanprosessia vahvistava hanke. Tammikuussa 2019 käynnistyi Crisis Management Initiativen hanke, joka tukee Myanmarin tulitaukojen seurantamekanismin toimivuutta ja edistää luottamusta ja viestintää konfliktin osapuolten kesken. Suomen tuki vuosina 2019-2021 on 1,75 miljoonaa euroa.

  • Avunantajien yhteinen rauhanrahasto (Joint Peace Fund), jonka kautta tuetaan Myanmarin rauhanprosessia. Suomien tuki vuosina 2019–2021 on 5,2 miljoonaa euroa.

  • Tuki Myanmarin demokratiakehitykselle ja perustuslakiprosessille International IDEA:n kautta. Vuosina 2019-2021 tuki on 1,2 miljoonaa euroa.
     

  • Naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden ja väkivallan uhrien tukipalveluiden saatavuuden parantaminen konfliktialueilla kuten Rakhinessa. Tuki kanavoidaan YK:n väestörahaston UNFPA:n kautta: vuosina 2016–2019 Suomen tuki on 3,65 miljoonaa euroa.

Laadukas opetus

  • Opettajankoulutuksen kehittäminen. Hankkeen toteuttaja on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO: 2017-2019, 3,25 miljoonaa euroa.

  • Haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten koulunkäynnin tukeminen, opetusolosuhteiden parantaminen ja opettajien ammattitaidon kehittäminen. Tuki kanavoidaan Maailmanpankin rahaston kautta: 2017–2020, 7,12 miljoonaa euroa.

Muu yhteistyö

  • Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta Myanmariin kanavoidaan vuosittain noin 1,5-2 miljoonaa euroa. Järjestöt toimivat yhdessä paikallisten kumppanien kanssa toteuttaen sekä kehitysyhteistyöhankkeita että humanitaarisen avun hankkeita.

  • Myanmariin kanavoituu tukea myös HEI ICI -ohjelman (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) kautta suomalaisten ja myanmarilaisten korkeakoulujen välisiin yhteistyöhankkeisiin.

  • Tukea kanavoituu myös EU:n ja Suomen tukemien kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten kuten Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin kautta.

  • Suomi on myöntänyt Myanmarille tai Myanmarista lähteneille pakolaisille Bangladeshissa humanitaarista apua lähes vuosittain.

  • Suomi on myöntänyt Myanmarille velkahelpostusta 2,5 miljoonaa euroa.