Meksikon uusiutuvan energian sektorin lakiuudistukset: potentiaalia ja haasteita
Meksikon talous on perinteisesti nojannut öljyvientiin ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön, mutta öljyn hinnan ja tuotannon laskettua maa on pakotettu uudistamaan energiakenttäänsä.
Energiantarpeen kasvaessa jatkuvasti, Meksikossa on pyritty lainsäädäntömuutoksin hyödyntämään huomattavasti enemmän maan merkittävää uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia. Uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen kannustavat myös maan kunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Meksikon energiaministeriö arvioi maan energiakysynnän nousevan viiden prosentin vuosivauhtia seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2014 lopussa maan asennettu energiantuotantokapasiteetti oli 64 279 MW, josta 16 070 MW (25 %) oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Maan sähköntuotannosta uusiutuvien energiamuotojen osuus oli 18 prosenttia vuonna 2013. Vesivoima kattaa tällä hetkellä yli 80 prosenttia maassa tuotettavasta uusiutuvasta energiasta.
Maan uusiutuvan energiantuotannon asennetun kapasiteetin arvioidaan nousevan seuraavien viiden vuoden aikana 28 000 megawattiin. Ennusteen mukaan eniten kasvavat tuulivoimasektori ja vesivoimasektori.
Vuosina 2010–2014 ulkomaalaistoimijat tekivät meksikolaistoimijoiden kanssa yli 40 sopimusta ulkomaisista investoinneista uusiutuvan energian alalla. Suurin osa sopimuksista kohdistui Oaxacan ja Baja Californian osavaltioihin. Kolme merkittävintä investoijaa olivat Espanja (19 projektia), Yhdysvallat (8) ja Saksa (5).
Uudistunut lainsäädäntö ja puhtaan energian sertifikaatit muutoksen avaimina
Istuvan hallituksen tekemistä lakiuudistuksista uusiutuvan energian kannalta merkittävimpiä ovat energiareformin tarkentava lainsäädäntö, kansallinen infrastruktuuriohjelma, kansallinen kehityssuunnitelma sekä yleinen ilmastonmuutoslaki.
Tärkeä konkreettinen kirjaus on vuonna 2012 solmitun yleisen ilmastonmuutoslain (esp. Ley general de cambio climático) pykälä, joka pyrkii nostamaan uusiutuvan energian osuuden maan energiantuotannosta 35 prosenttiin vuonna 2024, 40 prosenttiin vuonna 2035 ja 50 prosenttiin vuonna 2050. Yleisen ilmastonmuutoslain tavoitteena on myös leikata kasvihuonepäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 50 %:lla vuoteen 2050 mennessä.
Elokuussa 2014 hyväksytty energiareformin tarkentava lainsäädäntö avaa sähkömarkkinat kilpailulle. Energiateollisuuslaki Ley de industria eléctrica luo sähköenergian tukkumarkkinat ja sallii siten yksityisiä yrityksiä osallistumaan sähkön tuottamiseen ja kaupallistamiseen, mutta ei suoraan toimittamiseen tai jakeluun. Laki sisältää myös kirjauksen puhtaan energian sertifikaateista.
Sertifikaattien avulla kansalliset tavoitteet uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi saadaan realisoitua alempia tasoja koskeviksi velvoitteiksi. Sertifikaattien uskotaan lisäävän uusiutuvan energian alan investointeja, laskevan puhtaan energian tuotantokustannuksia ja monimuotoistavan maan energiakarttaa. Sertifikaatit otetaan käyttöön vuoden 2018 tammikuussa. Liittovaltion sähkökomissio CRE vastaa järjestelmän valvonnasta.
Sertifikaattien myötä valtio määrittää, että kaikkien kansallisessa sähköverkossa toimivien energiantuottajien tuottamasta sähköstä tietty osuus on oltava peräisin uusiutuvista lähteistä. Jos tämä ei toteudu, he voivat välttää asiasta koituvat sakot ostamalla puhtaan energian sertifikaatteja rajan ylittäneiltä toimijoilta. Kirjaus koskee myös sähkön tukkuostajia ja toimittajia. Puhtaan energian sertifikaattien ostaminen tulee sakkoja edullisemmaksi. Sakkorahat ohjataan rahaston kautta määräykset ylittäneille toimijoille.
Valtio tarkistaa vähimmäisosuuden uusiutuvan energian tuotannolle säännöllisesti. Vuonna 2018 vähimmäismäärä on viisi prosenttia. Osuus nousee viidestä prosentista ylöspäin vuonna 2019, ja nykylainsäädännön mukaan vuonna 2024 vähimmäisosuutena on 35 %.
Yksi puhtaan energian sertifikaatti on voimassa 20 vuotta. Yksi tuotettu megawattitunti puhdasta energiaa tuottaa yhden sertifikaatin, mikäli energia tuotetaan puhtaan energian voimalassa, joka on otettu käyttöön elokuun 2014 jälkeen tai joka on aiemman voimalan laajennusosa. Sertifikaatit toimivat siten paitsi välineenä saavuttaa kansalliset tavoitteet, myös tulonsiirtona puhtaan energian tuottajille.
Kansallinen infrastruktuuriohjelma – investointiodotuksia ja mutkia matkassa
Vuonna 2014 käynnistetyn ja vuoteen 2018 ulottuvan kansallisen infrastruktuuriohjelman yhtenä keskeisenä pilarina on energiasektori, jossa ohjelma painottuu öljyntuotanto- ja maakaasuprojektien lisäksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten rakentamiseen. Ohjelma käsittää yhteensä 46 uusiutuvan energian projektia, kuten 12 tuulivoimapuistoa, 18 aurinkovoimalaa ja yhdeksän maalämpövoimalaa.
Infrastruktuuriohjelmaan on investoitu yhteensä USD 46 miljardia, joista 7,72 % (USD 35 miljardia) kohdistuu sähköalalle ja USD 7 miljardia uusiutuvien energian projekteihin. Ohjelman mukaan eniten investointeja tuottavat tuulivoimalat Sureste II, III, IV ja V (yhteensä USD 1,5 miljardia) ja vesivoimala Nuevo Guerrero (USD 850 miljoonaa).
Infrastruktuuriohjelman toimeenpano on vaikeutunut Meksikon talousongelmien ja maanomistuskiistojen vuoksi. Sureste II ja III-voimaloiden rakennuksen tarjouskilpailun ehdot oli tarkoitus julkaista heinäkuussa 2015, josta sitä siirrettiin ensin syyskuulle ja myöhemmin ilmoitettiin julkaistavaksi "myöhemmin määriteltynä ajankohtana".
Nuevo Guerreron projekti on ollut pöydällä vuosikausia paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi. Tiedossa ei ole, miten projektin on tarkoitus edetä.
Ongelmista huolimatta osa projekteista on edennyt. Muun muassa pienet aurinkovoimalat ja Chicoasén II-vesivoimala ovat edenneet odotetussa tahdissa.
Uusiutuvan energian toimialat
Vesivoima
Vesivoiman asennettu kapasiteetti oli vuoden 2014 lopussa 12 429 MW ja tuotettu energiamäärä oli 38 821 GWh. Vesivoimalla on potentiaalia kasvaa 53 gigawatin tuotantoon saakka. Potentiaalisimmat osavaltiot vesivoiman tuottamiselle ovat Veracruz, Puebla ja Oaxaca.
Yksi uusimmista hydraulisen energian projekteista on kansalliseen infrastruktuuriohjelmaan kuuluvan Chicoasén II -voimalan rakentaminen Chiapasin osavaltioon. Voimalan asennettu kapasiteetti on 240MW ja energiantuotanto 591 GWh vuodessa. Rakennuttajana toimii Omega Construcciones, Sinohydro Costa Rica, Desarrollos y Construcciones Urbanas y CAABSA Infraestructura -yhtiöiden muodostama konsortio. Voimalan on tarkoitus olla käyttövalmis kesäkuussa 2018, ja sille odotetaan investointeja USD 406 miljoonan edestä.
Tuulivoima
Vuoden 2014 lopussa tuulivoiman asennettu kapasiteetti oli 2 551 MW, bruttoenergiantuotanto 6 426 GWh ja maassa oli 31 tuulivoimapuistoa. Proméxicon mukaan Meksikolla on potentiaalia kasvaa tuulivoiman tuotannossa 40 gigawattiin asti. Tuulivoiman asennetun kapasiteetin kasvuvauhti on ollut maailman kärkeä: Vuonna 2012 tuulivoiman asennettu kapasiteetti kasvoi 119 %:lla edellisvuoden 519 megawatista.
Bloomberg New Energy Financen mukaan tuulivoimasektorille julkistetut investoinnit nostavat alan asennetun kapasiteetin 26 gigawattiin vuoteen 2040 mennessä. Yhtiö laskee, että maan tuulivoimasektori houkuttelee USD 2 miljardia investointeja vuosittain seuraavien 25 vuoden aikana, mikä nostaisi tuulivoiman maan eniten investointeja houkuttelevaksi teollisuudenalaksi. Lisäksi Bloomberg ennustaa, että tuulivoima ohittaa vesivoiman suurimpana uusiutuvan energian sektorina vuoteen 2033 mennessä.
Meksikon tuulivoimayhdistyksen (Asosiación Mexicana de Energía Eólica) tavoitteena on tuulivoiman asennetun kapasiteetin nostaminen 12 gigawattiin vuoteen 2020 mennessä.
Tuulivoiman tuotantokustannusten odotetaan halpenevan tulevaisuudessa. Vuonna 2040 Bloomberg arvioi megawattitunnin tuotantokustannuksien olevan 46 dollaria (USD 75 v. 2015).
Oaxacan osavaltiossa sijaitseva Tehuantepecin salmi on yksi maailman merkittävimpiä tuulivoiman tuotantokeskuksia. Alueella on yksin potentiaalia 5-10 gigawatin energiantuotantoon vuositasolla. Tällä hetkellä alue tuottaa 90 prosenttia maan tuulivoimasta.
Maanomistuskiistat ovat kuitenkin vaikeuttaneet joidenkin projektien toteuttamista Tehuantepecin salmella. Alueella asuu paljon alkuperäiskansojen edustajia, joilla on lain mukaan oikeus vaikuttaa asuinalueensa päätöksentekoon. Alueelle investoitaessa onkin erittäin tärkeää viedä huolellisesti läpi kyseiset konsultaatiot alkuperäiskansojen edustajien kanssa.
Esimerkkinä onnistuneesta projektista on Bii Stinún tuulivoimapuisto Tehuantepecin salmella. 164 MW:n asennetulla kapasiteetilla varustettu puisto aloitti toiminnan syyskuussa 2013. Puiston omistavat puoliksi EDF EN Mexico ja MITRE Mexico. Projektin hinnaksi tuli USD 400 miljoonaa.
Muita merkittäviä toimijoita Meksikon tuulivoimasektorilla ovat muun muassa Iberdrola, Gamesa, Acciona, Renovalia, Eyra, GSEER, Enel, Next Energy de México ja Geomex.
Aurinkovoima
Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Meksiko on yksi maailman kärkimaista vuosittaisella aurinkosäteilyllä mitattuna (keskimäärin 5,8 kilowattia/tunti/m2). Aurinkoisimmat osavaltiot sijaitsevat pohjois- ja luoteis- Meksikossa (Sonora, Chihuahua, Durango, Coahuila).
Aurinkoenergian asennettu kapasiteetti oli vuonna 2014 66 MW ja sähköntuotanto 84 GWh/vuosi. Runsaan säteilymäärän ansiosta maalla on potentiaalia tuottaa aurinkoenergiaa 6 500 000 GWh vuodessa, mikä vastaa 27-kertaisesti koko maan energiankulutusta vuonna 2012.
Kapasiteetista huolimatta aurinkovoimaa on hyödynnetty Meksikossa vielä melko vähän. Ala on kuitenkin kovassa kasvussa: Vuonna 2014 aurinkoenergian tuotanto kasvoi peräti 1022 % edellisvuoteen verrattuna. Kapasiteetti nousi kuitenkin vain 24 % samalla ajanjaksolla.
Kesäkuussa 2015 julkistettiin Meksikon toistaiseksi suurin aurinkovoimaprojekti. Ranskalaisen Neoen-yhtiö solmi USD 60 miljoonan investointisopimuksen aurinkosähkön tuotantolaitoksen perustamiseksi Galeanan kylään Nuevo Leónin osavaltioon. Projektin arvioidaan tuottavan 30 MW energiaa 100 000 aurinkopaneelilla.
Muita merkittäviä toimijoita Meksikon aurinkosähkömarkkinoilla ovat meksikolaiset Baja Sun Energy Srl, ERDM Solar SA de CV, IUSASOL SA de CV sekä japanilaiset Kyocera Corp ja Sanyo.
Aurinkoenergian tuotannon lisäämistä haastaa aurinkopaneelien maahantuontiin kohdistuva 15 prosentin tullimaksu, joka otettiin käyttöön vuonna 2015. Käytäntöä pidetään epäoikeudenmukaisena, sillä muihin uusiutuviin energiamuotoihin ei kohdistu vastaavia maksuja. Maan aurinkoenergiayhdistys pyrkii kumoamaan tullimaksun.
Geoterminen energia
Meksikon geotermisen eli maansisäisen energian asennettu kapasiteetti on maailman viidenneksi suurin. Vuoden 2014 lopulla maan asennettu kapasiteetti oli 950 MW ja bruttoenergiantuotanto 6 000 GWh. Meksikolla on potentiaalia kasvaa geotermisen energian tuotannossa lähteestä riippuen 10–40 gigawattiin.
Vuonna 2014 solmittu geotermisen energian laki sallii yksityisten yritysten osallistumisen maan geo-termisten resurssien kartoittamiseen ja etsimiseen sekä energiantuotantoon tietyin ehdoin. Lisäksi laki säätää ympäristöhaittojen valvonnasta.Suurin potentiaali maalämmön tuottamiseen on Baja Californian, Michoacánin ja Nayaritin osavaltioissa. El Panel Intergubernamental de Cambio Climáticon mukaan geotermiseen energiaan panostaminen vähentäisi merkittävästi kasvihuonepäästöjä.
Geotermisen energian avauduttua kilpailulle, kansallinen sähkökomissio CFE on myöntänyt luvan Mexxus Drilling International -yhtiölle geotermisen energian tuottamiseen Nayaritin osavaltioon Ceborucon tulivuoren lähettyville. Voimalan pitäisi olla valmis vuonna 2017. Sopimus koski 30 megawatin tuottamista, ja energiantuotanto on mahdollista kasvattaa sataan megawattiin saakka. Yhtiö on investoinut projektiin ensimmäisen sadan megawatin osalta 349 miljoonaa dollaria.
Biomassa
Meksikolla on merkittävä potentiaali biomassan tuotannolle sen runsaista raaka-ainevarannoista johtuen. Biomassan tuotantopotentiaaliksi on laskettu 83–119 GW vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2013 maassa oli asennettua kapasiteettia 661 MW, josta 608 MW perustuu sokeriruokojätteen hyödyntämiseen. Vuoteen 2026 mennessä kapasiteetin uskotaan nousevan 767 megawatilla.
Biomassavoimaloita on lähes koko maassa, määrällisesti eniten Veracruzin osavaltiossa. Esimerkiksi sokeriruokoa viljellään 15 osavaltiossa. Sokeriruo'on lisäksi biomassaa johdetaan esimerkiksi nopal-kaktuksista.
Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa Grupo Azucarero del Trópicon Ingenio La Gloria- biomassaprojekti, jossa energiaa tuotetaan sokeriruokojätteestä. 21 megawatin voimalan energiantuotannoksi on ilmoitettu 37,78 GW. Voimala on kerännyt investointeja 50 miljoonan dollarin edestä, ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa joulukuussa 2015.
Muita toimijoita biomassa-alalla on muun muassa Beta San Miguel, FEESA ja GAM.
Huomio
Meksikon parlamentin alahuone hyväksyi joulukuussa 2014 niin kutsutun energiatransitiolain (esp. Ley de transición energética), joka nähdään energiareformin vihreiden lakien puuttuvana palasena. Laki tiukentaisi tavoitteita puhtaan energian tuotanto-osuuden kasvattamiselle ja asettaisi sanktiot niiden toteuttamatta jättämiselle.
Lain mukaan vuonna 2036 45 % maan energiasta tulisi tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla ja vuonna 2050 60 %. Laki toisi varmuutta uusiutuvan energian markkinoille, sillä pidemmän aikavälien sopimusten solmiminen olisi riskittömämpää.
Lisäksi laki määrittelisi tarkasti päästörajan puhtaille energiamuodoille (100kg CO2/MWh) ja tekisi pakollisiksi nykylainsäädännön mukaiset tavoitteet leikata fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Senaatti ei ole kuitenkaan kirjoitushetkeen mennessä hyväksynyt lakimuutosta. Vastustajien mukaan (mm. rauta- ja teräsyhtiö CANACERO) laki aiheuttaisi kustannusten nousua ja antaisi kilpailuetua Yhdysvalloille ja Kiinalle, joissa lait ovat lievempiä. Lakia vastustavat erityisesti runsaasti energiaa kuluttavat tahot. On odotettavissa, että laki tulee senaatin käsittelyyn vielä vuoden 2015 aikana.