Mitä kuuluu Kazakstanin taloudelle tammikuun levottomuuksien jälkeen?
Kazakstanissa nähtiin vuoden alussa laajalle levinneitä mielenosoituksia. Levottomuudet saivat alkunsa nestekaasun hintojen kaksinkertaistuttua vuoden vaihteen jälkeen, kun niitä koskeva sääntely poistettiin. Protestit eskaloituivat väkivaltaisiin yhteydenottoihin mielenosoittajien ja poliisin välillä, ja maan hallitus joutui lopulta eroamaan. Polttoaineen hintojen nousun lisäksi mielenosoitusten taustalla kyti yleinen tyytymättömyys korruptioon, maan tehottomaan hallintoon ja epätasa-arvoon. Levottomuudet olivat maan nykyhistoriassa poikkeuksellinen tapahtumaketju, jonka vaikutukset heijastuvat talouteen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.
Suorat vaikutukset talouteen
Kazakstanin pörssikurssit reagoivat välittömästi levottomuuksiin ja kazakstanilaisten yritysten osakkeiden arvo romahti lyhyellä aikavälillä. Vuoden alusta tarkasteltuna yritysten arvo laski keskimäärin lähes kolmanneksella. Osakekurssit ovat kuitenkin toipuneet, vaikka ne ovat edelleen joulukuun hintoja matalammalla. EIU (Economist Intelligence Unit) arvio(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), että markkinatilanne jatkuu jokseenkin epävakaana lyhyellä aikavälillä.
Bruttokansantuotteen kasvu taittui tammikuusta alkaen suorana seurauksena levottomuuksille. Joidenkin arvioiden mukaan talouden kokonaistappiot voivat nousta lähes 2 miljardiin euroon(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), vaikka valtiontuet todennäköisesti lieventävätkin iskua.
Virallisten tietojen mukaan yli 1900 yritystä (pääasiassa kaupat ja ravintolat) kärsi suoria vahinkoja mellakoiden johdosta. Kazakstanin hallitus on luvannut maksaa korvauksia pk-yrityksille kiinteän ja irtaimen omaisuuden menetyksistä. Eniten levottomuuksista kärsi Almaty, jossa mellakoiden aiheuttamiksi vaurioiksi on arvioitu 112,6 miljardia tengeä (230 milj. EUR). Maanlaajuisesti vaurioita aiheutui arviolta 136,8 miljardia tengeä (280 milj. EUR).
Maan öljy- ja kaasusektori ovat toipuneet levottomuuksista ja tuotanto on palannut entiselle tasolleen. Kaivossektorilla levottomuudet laukaisivat piikin uraanin hinnassa, joka nousi äkisti jopa kahdeksalla prosentilla. Arvellaan, että levottomuuksien välitön vaikutus jää hetkelliseksi. Kazakstan on maailman suurin uraanintuottaja ja sen osuus koko maailman uraanin tuotannosta vuonna 2020 oli liki 40 prosenttia.
Bitcoinin hinta romahti yli 15 prosentilla levottomuuksien suorana seurauksena, eikä Bitcoinin louhinta ole vielä palannut entiselle tasolleen. Kazakstan on maailman toisiksi suurin Bitcoinin louhija Yhdysvaltojen jälkeen, ja hallituksen suljettua internetyhteyden valuutan arvo laski nopeasti. Hallitus myös katkaisi louhijoiden pääsyn sähköön tammikuun viimeisellä viikolla sähköpulan ja jakeluongelmien takia. Maassa toimii useita kryptovaluutan louhijoita, joiden toiminta on riippuvainen vahvasta verkkoyhteydestä ja sähköstä. Osa yhtiöistä harkitsee toimintansa poissiirtoa Kazakstanista.
Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset talouteen
Vaikka tammikuun levottomuudet näkyvät Kazakstanin bruttokansantuotteen supistumisena, Euraasian kehityspankki (EDB) uskoo talouden palaavan kestävälle kasvu-uralle kevään aikana. Kehityspankki ennakoi bruttokansantuotteen kasvavan noin neljällä prosentilla vuoden 2022 loppuun mennessä. Kasvua tukevat kotimaan toiminnan elpyminen, valtion tukitoimet ja rokotekattavuuden nouseminen (täysin rokotettuja on edelleen vain noin 50 prosenttia koko väestöstä). EIB arvio(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)i kasvun olevan kuitenkin hidasta ensimmäisellä kvartaalilla. Ennen levottomuuksia Maailmanpankki ennusti(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) maan bruttokansantuotteen kasvavan 3,7 prosentilla kuluvan vuoden aikana.
Kazakstan pyrkii aktiivisesti rauhoittamaan ulkomaisia sijoittajia ja se uskoo investointien palautuvan ennalleen alkuvuodesta. Presidentti on luvannut ”ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin” kotimaisten ja kansainvälisten sijoittajien luottamuksen palauttamiseksi. Käyttöön ollaan ottamassa uusi investointikonsepti (Investment Policy Concept), jonka avulla investointeja on tarkoitus houkutella erityisesti uusien teknologioiden kehittämiseen, vihreään ja uusiutuvaan energiaan, lääketeollisuuteen ja teollisuustuotantoon.
Kansalaisten tyynnyttelemiseksi ja tilanteen rauhoittamiseksi hallitus on asettanut mm. dieselille, nestekaasulle ja peruselintarvikkeille kansallisen hintasäätelyn 180 päiväksi. Lisäksi yrityksiä koskevia koronarajoituksia aiotaan lieventää maan korkeista tartuntaluvuista huolimatta.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi talouteen, erityisesti työmarkkinoihin. Vaikka työttömyysaste (4,9%) on edelleen matala, viimeisen vuoden aikana se on kasvanut erityisesti matalapalkkaisilla palvelualoilla. Työttömyys on koskettanut myös maaseudulta kaupunkiin työn perässä muuttaneita (suurimmaksi osaksi nuoria miehiä), jotka menettivät ison osan tuloistaan pandemian aikaisten rajoitusten vuoksi. Myös ostovoima heikkeni inflaation noustessa vuonna 2021 8,9 prosenttiin vuoden 2020 7,5 prosentista. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet erityisen voimakkaasti; vuonna 2021 yhteensä 10,9 prosenttia. Palkkakehitys ei ole pysynyt hintojen nousun perässä ja vuonna 2021 reaaliansiot laskivat 4,1 prosenttia(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Presidentin lupaamat talousreformit
Parlamentissa 11.1. pitämässään puheessaan presidentti Tokajev lupasi useita talousuudistuksia, joiden avulla on tarkoitus tasata kansalaisten eriarvoisuutta ja varmistaa kestävä kasvu. Myös turvallisuussektori aiotaan uudistaa täysin. Tokajevin nimittämän uuden hallituksen tulee esittää helmikuun alussa toimintaohjelmansa uudistusten toimeenpanemiseksi.
Öljyn hinnan lasku vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla vaikutti valtion tuloihin ja kykyyn vastata pandemian aiheuttamaan ihmisten ahdinkoon. Kazakstan on riippuvainen vientituotteista – öljyn, kaasun, kaivos- sekä konepajateollisuuden vienti oli neljä miljardia dollaria vuonna 2020. Presidentti on määrännyt hallituksen miettimään keinoja sektorin kehittämiseksi ja lisäinvestointien houkuttelemiseksi.
Tokajevin mukaan Kazakstanin kehityspankki (Development Bank of Kazakhstan) on muotoutunut henkilökohtaiseksi pankiksi finanssi-, teollisuus-, ja rakentamisalan suuromistajille. He ovat hyötyneet merkittävistä pankin rahoittamista hankkeista jättäen pk-yritykset järjestelmän ulkopuolelle. Pankin toiminta tullaan uudistamaan.
Myös öljyrahasto Samruk-Kazyna aiotaan uudistaa, erityisesti julkisten hankintaprosessien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi single source procurement –kilpailutuksien liiallista käyttöä on vähennettävä. Rahastolla on kuukausi aikaa tehdä uudistussuunnitelma. Tällä hetkellä 60 prosenttia Kazakstanin bruttokansantuotteesta muodostuu rahaston omistusten kautta. Näihin kuuluvat merkittävät osuudet suuryhtiöistä kuten valtion rautatieyhtiö, valtion öljy- ja kaasuyhtiö KazMunayGas, valtion uraaniyhtiö Kazatomprom, sähköverkkoyhtiö KEGOC sekä Air Astana. Pääministeri Smailovin mukaan noin 40 rahastolle kuuluvaa yhtiötä, ml. KazMunayGas, Air Astana ja KazakhGas, tullaan yksityistämään vuoteen 2023 mennessä.
Tokajev kritisoi myös vapaan kilpailun puutetta, kartellisopimuksia ja korruptiota. Tullin toiminta Kazakstanin ja Kiinan rajalla otetaan tarkasteltavaksi tehokkuuden parantamiseksi ja korruption kitkemiseksi. Lisäksi yksityisomisteisen kierrätysoperaattori ROP:n monopoliasema tullaan poistamaan ja valtio-omisteinen Zhasyl damu vastaa jatkossa kierrätysmaksujen keräämisestä.
Eriarvoisuuden kitkemiseksi Tokajev on perustanut hallituksesta riippumattoman Kazakstanin kansalaisille rahaston (Қазақстанның халқына) parantaakseen terveydenhuoltoa, koulutusta ja sosiaalisektoria. Maan rikkaiden ja suuryritysten tulisi antaa vuosittaiset kontribuutiot tähän rahastoon. Vaikka presidentin mukaan lahjoitukset perustuvat hyväntekeväisyyteen, yritykset pelkäävät, että järjestelmä luo niille uuden epäsuoran veron. Tähän mennessä suuryhtiöistä esimerkiksi Kazakhmys ja KAZ Minerals ovat jo lahjoittaneet yhteensä 50 miljoonaa euroa rahastoon.
Yritysmaailman ja politiikan pelikentän muutokset
Levottomuuksien johdosta Kazakstanin hallitus erosi 5.1. Uusi hallitus nimitettiin seuraavalla viikolla ja pääministeriksi nousi Alikhan Smailov, joka on aiemmin toiminut mm. ensimmäisenä varapääministerinä (2019-2021), talousministerinä (2018-2019) sekä presidentti Nazarbajevin avustajana (2015-2018). Uuden hallituksen kokoonpanossa on yllättävän vähän vaihdoksia ottaen huomioon, että sen tarkoituksena on saada aikaan merkittäviä uudistuksia. Kabinetista vain seitsemän ministeriä on uusia (n. 1/3) ja heistäkin neljä on toiminut aiemmin oman ministeriönsä varaministerinä.
Liike-elämän johtopaikoilla on nähty tammikuun puolen välin jälkeen useita muutoksia. Erityisesti presidentti Nazarbajevin perheenjäseniä on astunut syrjään johtotehtävistä, ml. öljyn kuljetusyhtiö KazTransOilin, kaasuyhtiö QazaqGazin ja Atamekenin (National Chamber of Entrepreuners) johdosta. Tähän mennessä muutokset johtopaikoilla ovat koskeneet erityisesti energia- ja kaivossektoreita.
Koulutussektori
Tammikuisessa puheessaan kansakunnalle Tokajev ilmaisi huolensa pätevien opettajien puutteesta ja tarpeesta uudistaa opettajien koulutusta. Kazakstanin teknologiaosaamista tulee myös kehittää. Tokajev ehdotti viiden kansainvälisen huippuyliopiston toimipisteen avaamista Kazakstaniin, joista ainakin kaksi sijaitsisi maan länsiosassa.
Hän myös mainitsi, että jatkossa Bolashak-säätiön tulisi keskittyä vaihto-ohjelmissaan venäläisiin yliopistoihin, erityisesti niihin, jotka painottavat teknillisiä tutkintoja. Vuonna 1993 perustettu säätiö myöntää stipendejä lahjakkaille kazakstanilaisopiskelijoille ulkomaisiin yliopistoihin. Sen kautta maailmalle on lähtenyt yli 100 000 opiskelijaa. Aiemmin stipendejä on myönnetty vain 70 parhaaseen yliopistoon eikä hyväksyttyjen kumppani-instituutioiden listalle ole päässyt ammattikorkeakouluja (AMK) nykyisen ranking-systeemin takia. Tämä on ollut harmillista, sillä suomalaiset AMK:t ovat tehneet pitkään menestyksellisesti koulutusyhteistyötä Kazakstanissa. Myös iso osa Suomeen suuntaavista kazakstanilaisopiskelijoista hakeutuu nimenomaan AMK-tutkintoihin. Näin ollen Bolashakin keskittyminen jatkossa teknillisiin tutkintoihin voi olla positiivinen muutos, jos yhteistyöstä pääsevät hyötymään myös muut kuin venäläisyliopistot.
Uudistusten toimeenpanon haasteet
Lista presidentin lupaamista uudistuksista on toisaalta mittava ja toisaalta melko tutun kuuloinen. Huolena on, että uudistuksia ei pystytä toimeenpanemaan kunnolla käytännössä. Kazakstanin uudistuspolitiikan heikkona lenkkinä on aiemminkin ollut valtionhallinnon tehottomuus, jäykät rakenteet ja korruptio.
On myös monia uudistuksia, jotka hyödyttäisivät Kazakstanin taloutta, mutta kiristyneen ilmapiirin ja kansalaisten odotusten takia hallituksen on todennäköisesti vaikea viedä niitä eteenpäin. Alkuvuoden kriisin sytykkeenä toiminut nestekaasun hintakaton poistaminen on hyvä esimerkki. Muun muassa IMF on suosittanut energiahintojen tukien poistamista(Linkki toiselle web-sivustolle.) asteittain osana energiamarkkinoiden uudistuksia. Joka tapauksessa tällä hetkellä minkäänlaisten tukien heikentäminen tuskin tulee kyseeseen.
Vaikka presidentti Tokajev on kertonut investointien houkuttelun olevan edelleen maan prioriteetti, Kazakstanin maine vakaana sijoituskohteena on kärsinyt kolauksen. FT:n haastattelemat analyytikot(Linkki toiselle web-sivustolle.) arvioivat, että länsimaalaiset sijoittajat saattavat suhtautua markkinaan varauksellisemmin, koska ne kokevat Venäjän vaikutusvallan kasvaneen maassa. Sijoittajat saattavat myös arvioida, että huolimatta Tokajevin investointimyönteisestä puheesta, hallituksen huomio tulee olemaan kiinni muissa asioissa seuraavien kuukausien ajan.
Vaikka Tokajev kritisoi eliitin hyötyneen kohtuuttomasti maan energiavauraudesta, Kazakstania seuraavat asiantuntija ovat arvioineet, että talouden rakenteita pystytään tuskin uudistamaan merkittävästi ainakaan lyhyellä aikavälillä. Tokajev pyrkii uudistuksilla saamaan tavallisten kansalaisten tuen, mutta myös Kazakstanin taloudellisesti vaikutusvaltaisen eliitin hyväksyntä on tarpeen. Kulisseissa käydäänkin varmaan vielä pitkään neuvotteluja talouden johtopaikoista ja yrityskentän pelinappuloiden asetelmista. Totaalista myllerrystä on tuskin kuitenkaan luvassa, mikä on myös sijoittajien mieleen.
Kazakstanin hallitus on painottanut, että se haluaa jatkossakin pitää yllä hyviä suhteita Eurooppaan. Tämä onkin suoraan Kazakstanin intresseissä, sillä EU on Kazakstanin suurin kauppakumppani ja suurin ulkomaisten investointien lähde.
