Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus
Ulkoasiainministeriön tulevaisuuskatsaus valmistui 14. maaliskuuta. Valtion keskushallinnon uudistamisen ministerityöryhmä on kannustanut ministeriöitä laatimaan vastuualueiltaan tulevaisuuskatsauksia, joita voidaan hyödyntää kevään 2003 eduskuntavaalien jälkeen hallitusta ja hallitusohjelmaa muodostettaessa.
Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa tästä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Katsauksessa todetaan, että Suomi on hyötynyt globalisaatiokehityksen mukanaan tuomista mahdollisuuksista, jotka ovat suoraan vaikuttaneet maamme vaurastumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvuun. Toisaalta toimintaympäristön globaalistumisen myötä on siirrytty nopeiden muutosten ja uuden epävarmuuden aikaan. Globalisaation oloissa Suomen turvallisuus ja hyvinvointi ovat entistäkin riippuvaisempia maailmanlaajuisesta kehityksestä. Turvallisuutta on tarkasteltava yhä laajempana käsitteenä.
Ulkoministeriön ydintoimintaa on edelleen perinteisesti tärkeiden ulko- ja turvallisuuspoliittisten, kauppapoliittisten ja kehityspoliittisten kysymysten hoito. Samanaikaisesti ministeriö on muuttumassa globalisaation hallintaan liittyvien kysymysten ministeriöksi, jonka tehtäviin kuuluvat kansainvälinen turvallisuuspolitiikka, kauppapolitiikka, kehitysyhteistyöpolitiikka, kansainvälinen oikeus sekä ihmisoikeuksien, demokratian, hyvän hallinnon, tasa-arvon, köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen edistäminen.
Kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa suurimpia haasteita Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ovat joukkotuhoaseiden leviämisen, kansainvälisen terrorismin ja alueellisten konfliktien aiheuttaman uhkan torjuminen.
Lähivuosien haasteita on myös Venäjän yhä syvempi ja monipuolisempi sitouttaminen läntiseen yhteistyöhön. Suomen kannalta Pohjoisen ulottuvuuden edistäminen osana EU:n politiikkoja on keskeisiä välineitä lähialueiden myönteisen kehityksen tukemisessa. Lähialueyhteistyön kehittäminen EU:n laajetessa on nostanut kysymyksen nykyisen määrärahatason säilyttämisestä.
EU:n puheenjohtajuus 2006
Tulevalle hallituskaudelle ajoittuu Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi vuoden 2006 loppupuoliskolla. Haasteina ovat muun muassa unionin ulkosuhdetoiminnan vahvistaminen ja neuvottelut laajentuneen unionin rahoituskehyksestä.
Kansainvälisessä kauppapolitiikassa tärkeää on meneillään olevan kauppaneuvottelukierroksen saattaminen myönteiseen päätökseen, sillä se vahvistaisi monenkeskistä kauppajärjestelmää. Tämä on erityisesti pienen, ulkomaankaupasta riippuvaisen maan etu. Samoin olisi tärkeää, että neuvotteluissa kyettäisiin vapauttamaan Suomelle tärkeiden tuotteiden ja palveluiden vientimarkkinoita. Ongelmallisin alue on maatalouskauppa, jonka osalta EU on kovien vapauttamispaineiden alla.
Venäjä on maailmankaupassa ainoa merkittävä valtio, joka ei vielä ole WTO:n jäsen. Jäsenyysneuvottelut ovat kuitenkin viime aikoina edenneet suotuisasti ja on todennäköistä, että maasta tulee järjestön jäsen vaalikauden aikana. Suuren naapurivaltion jäsenyys kauppajärjestössä olisi luonnollisesti merkittävä asia Suomen kannalta.
Seuraava hallitus linjaa Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä maailmanlaajuisessa viitekehyksessä. Suuri haaste ulkoministeriön mielestä on, miten Suomi - kehitysavun lisäksi - pitää kiinni sitoumuksistaan vähentää globaalia köyhyyttä eri politiikkalohkot yhdistävällä johdonmukaisella toiminnalla. Kehitysyhteistyömäärärahojen pitäisi ministeriön mielestä yltää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä.
Suomi YK:n talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtajana 2004
Kansainvälisten sitoumusten onnistunut toimeenpano edellyttää toimintakykyistä, demokraattista ja johdonmukaisesti toimivaa monenkeskistä järjestelmää. Keskeisin maailmanlaajuinen instituutio on Yhdistyneet kansakunnat. Suomi on järjestelmällisesti tukenut monenkeskisen järjestelmän vahvistamista. Tärkeä mahdollisuus tähän tarjoutuu, kun Suomi toimii YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) puheenjohtajana vuonna 2004.
Kansainvälisten instituutioiden toimintakyvyn kannalta on keskeistä, että kaikki jäsenvaltiot voivat vaikuttaa päätöksiin. Lähivuosien haasteena on löytää keinoja lisätä päätöksenteon demokraattisuutta. Suomen käynnistämä Helsinki-prosessi tarjoaa yhden käytännön kanavan edistää tasa-arvoisempaa globalisaation hallintaa.
YK:n jäsenmaiden hallitukset ovat toistuvasti sitoutuneet siihen, että niiden yhteiset kansainväliset järjestöt toimivat samansuuntaisesti vuosituhatjulistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on vielä tehtävä paljon työtä.