Kahdenväliset suhteet
Suomen ja Indonesian poliittiset suhteet ovat hyvät, mikä näkyy muun muassa vierailuvaihtona. Kahdenvälisessä yhteistyössä on pitkät perinteet etenkin metsä- ja energiasektoreilla. Kiinnostus yhteistyöhön esimerkiksi koulutuksen saralla on kasvussa.
Suomi on ollut läheisesti tukemassa Indonesian vakaata kehitystä. Vuonna 2005 käydyissä Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen neuvotteluissa presidentti Martti Ahtisaaren välittämänä saavutettiin rauhansopimus Acehin konfliktin ratkaisemiseksi. Rauhansopimus allekirjoitettiin 15. elokuuta 2005 Helsingissä.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Indonesian BKT on noin 1,19 biljoonaa USD. Sen odotetaan nousevan Aasian kolmanneksi suureksi nousevaksi talousmahdiksi seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa. Talouskasvu on noin reilun viiden prosentin tasolla. 279 miljoonan asukkaan keskiluokkaistuva maa nousi koronaviruspandemian jälkeen uudelleen ylemmän keskitulotason maaksi. Indonesia tarjoaa suomalaisyrityksille lupaavia liiketoimintamahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen tavaravienti Indonesiaan oli 282 milj. € vuonna 2022, edellisvuodesta nousua oli 22 %. Suomen Indonesian-viennin selkeästi tärkeimmät vientituotteet olivat koneet ja laitteet (64 %). Indonesian tavaratuonnin arvo oli 242 milj. €, jossa kasvua oli 27 % edellisvuoteen. Suurimpana ryhmänä olivat kemialliset aineet ja tuotteet sekä erinäiset valmiit tavarat (mm. kengät ja vaatteet).
Indonesiassa on meneillään suuret infrastruktuurihankkeet ja pääkaupungin siirtäminen Jaavalta Kalimantanin (Borneo) saarelle. Hallituksen talouspoliittisena tavoitteena on teollisuuden kehittäminen ja sen jalostusasteen nostaminen sekä siirtyminen digitaaliseen talouteen.
Suomen ja Indonesian kahdenvälisten suhteiden keskiössä on kaupallis-taloudellinen yhteistyö. Tärkeimmät yhteistyöalat ovat energia ja vihreä siirtymä, smart city, ICT ja digitalisaatio, metsä- sekä koulutussektori.
• Business Finlandin Indonesian toimiston yhteystiedot(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
• Suomen tullilaitoksen maatilastot(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Kulttuurisuhteet
Suomella ei ole kulttuurikeskusta Indonesiassa, mutta suurlähetystö välittää tietoa suomalaisesta kulttuurista erilaisten tapahtumien yhteydessä sekä edistää kulttuurisuhteiden luomista. Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa. Matkailu Suomeen, erityisesti Lappiin ja revontulia katsomaan on kasvavassa suosiossa.
Suomalaiset, suomen kieli
Edustuston tiedossa olevien Indonesiassa pitkäaikaisesti asuvien suomalaisten määrä on noin 150. Suurin osa näistä on suomalaisten yritysten työntekijöitä ja heidän perheitään.
Suomalaiset, suomen kieli
Edustuston tiedossa olevien Indonesiassa pitkäaikaisesti asuvien suomalaisten määrä on noin 150. Suurin osa näistä on suomalaisten yritysten työntekijöitä ja heidän perheitään.
Sopimukset
• 15.10.1987 Sopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknologisesta yhteistyöstä 55/1988
• 15.10.1987 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 3/1989
• 12.9.2006 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta 81-82/2008
Vierailut
Suomen hallituksen jäsenistä Indonesiassa on viimeksi vieraillut elinkeinoministeri Wille Rydman tammikuussa 2024. Presidentti Niinistön vieraili valtiovierailulla Indonesiassa vuonna 2015. Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhoyono vieraili Suomessa vuonna 2006. Vuosien 2016-2018 välillä Suomessa ovat vierailleet Indonesian ulko-, ympäristö- ja metsä-, energia- ja kaivos- sekä valtionyhtiöministerit.
Historia
Suomen ensimmäiseksi kunniakonsuliksi Indonesian Jakartaan eli silloiseen Alankomaiden Itä-Intian Bataviaan nimitettiin 3. syyskuuta 1923 Leopold Theodor Haasmann, joka oli aiemmin toiminut Ruotsin varakonsulina. Kunniakonsulinimityksellä haluttiin saada aikaan suorat ja välittömät liikesuhteet alueelle.
Pitkien etäisyyksien ja aikakaudelle tyypillisen hitaan tiedonkulun johdosta Haasmannin nimitys virallistui vasta 31. maaliskuuta 1927. Haasmann hoiti kunniakonsulin tehtäviä aina kuolemaansa asti vuoteen 1945. Tieto konsulin menehtymisestä tavoitti Suomen ulkoasiainministeriön vasta seuraavana vuonna. Haasmannin leski hoiti käytännön asioita epäviralliselta pohjalta aina huhtikuuhun 1949 asti, jolloin ulkoasiainministeriön marraskuussa 1948 nimittämä uusi kunniakonsuli Cecil David Ricardo otti tehtävänsä vastaan. Nimitystä oli hidastanut epävarmuus poliittisesta tilanteesta Indonesian itsenäistymisprosessin keskellä.
Suomi tunnusti Indonesian 10. helmikuuta 1950 ja maat solmivat diplomaattisuhteet 6. syyskuuta 1954. Diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen Suomen New Delhin-lähettiläs Hugo Valvanne sivuakkreditoitiin Jakartaan. Ricardon erottua kunniakonsuliksi vaihtui joulukuussa 1950 Jan Besijn, joka oli viimeinen ulkomaalainen Suomen kunniakonsuli Indonesiassa. Besijnin jätettyä tehtävänsä syksyllä 1953, hänen seuraajikseen nimitettiin tulevina vuosina suomalaisia Kaukomarkkinat Oy:n Jakartan edustustossa toimineita asiamiehiä. He saivat lisäksi kaupallisen avustajan diplomaattisen aseman. Kaupalliset vierailut käynnistyivät vuonna 1968, kun neuvotteleva virkamies Heikki Hannikaisen johtama suomalainen liikemiesvaltuuskunta vieraili Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkansa aikana.
Suomen edustautuminen Indonesiassa hoidettiin sivuakkreditointina New Delhistä parinkymmenen vuoden ajan, kunnes 1. toukokuuta 1974 Suomi avasi oman suurlähetystön Jakartassa. Suurlähetystön keskeinen perustamissyy oli Indonesian talousalueen suuruus ja siitä syntynyt tarve tehostaa vientiyhteyksiä.
Ensimmäiset kansliatilat sijaitsivat osoitteessa 15 A Jalan Kusumah Atmaja. Joulukuun alussa 1974 aloitti toimikautensa Matti Cawén, joka oli ensimmäinen paikan päälle Jakartaan nimitetty Suomen suurlähettiläs. Hänet sivuakkreditoitiin myös Thaimaahan, Burmaan ja Malesiaan. Viimeinen kunniavarakonsuli siirtyi edustustoon kaupalliseksi avustajaksi. Suurlähettilään ja kaupallisen avustajan lisäksi edustuston henkilökuntaan kuului kolme lähetettyä virkamiestä.
Suomen ja Indonesian väliset suhteet olivat hyvät ja ongelmattomat. Paikalliset viranomaiset olivat erittäin tyytyväisiä suurlähetystön avaamiseen Jakartassa ja Indonesia päätti perustaa vastavuoroisesti suurlähetystön Helsinkiin. Indonesian Helsingin-edustusto avattiin vuonna 1976.
Suomen Jakartan edustuston tärkeimmät tehtävät olivat yhteistyö kaupallisissa asioissa suomalaisten liikemiesten ja Indonesian viranomaisten kanssa sekä Suomea koskevan informaation levitys. Suomalainen siirtokunta oli muutaman kymmenen hengen kokoinen ja konsulitehtäviä oli hyvin vähän. Ulkomaankauppaministeri Esko Rekolan johtaman liikemiesvaltuuskunnan käynti Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkalla vuonna 1978 oli ensimmäinen ministeritason vierailu valtioiden välillä. Suomen liike-elämän kiinnostus Indonesiaa kohtaan lähti kasvuun 1970-luvun jälkipuoliskolla, jolloin edustajansa Jakartaan sijoittivat ensimmäisinä Nokia Oy, Kemira Oy ja Sako Oy.
Nykyään Suomella on kunniakonsuli sekä Balin Denpasarissa että Surabayalla.
Suomen kunniakonsulit Jakartassa
• Leopold T. Haasmann, kunniakonsuli 1923-1945
• Cecil D. Ricardo, kunniakonsuli 1948-1950
• Jan Besijn, kunniakonsuli 1950-1953
• Birger Ek, kunniakonsuli 1953-1956
• Heikki Lappi-Seppälä, kunniavarakonsuli 1957-1962
• Matti Tapola, kunniavarakonsuli 1962-1963
• Heikki Kuokkanen, kunniavarakonsuli 1963-1967, kunniakonsuli 1967-1968
• Knut Stjernvall, kunniakonsuli 1968-1973
• Kari Halonen, kunniavarakonsuli 1973-1974
Suomen suurlähettiläät Jakartassa
• Hugo Valvanne, lähettiläs (New Delhi) 1954-1956
• Aaro Pakaslahti, lähettiläs (New Delhi) 1958-1959
• Sigurd von Numers, lähettiläs (New Delhi) 1959-1961
• Veli Helenius, lähettiläs (New Delhi) 1961-1964
• Asko Ivalo, suurlähettiläs (New Delhi) 1964-1968
• Wilhelm Schreck , suurlähettiläs (New Delhi) 1968-1974
• Matti Cawén, suurlähettiläs 1974-1977
• Tuure Mentula, suurlähettiläs 1977-1982
• Pertti A.O. Kärkkäinen, suurlähettiläs 1982-1985
• Erik Heinrichs, suurlähettiläs 1985-1989
• Timo Koponen, suurlähettiläs 1989-1992
• Veli J. Ollikainen, suurlähettiläs 1992-1995
• Hannu Himanen, suurlähettiläs 1996-2000
• Matti Pullinen, suurlähettiläs 2000-2003
• Markku Niinioja, suurlähettiläs 2003-2007
• Antti Koistinen, suurlähettiläs 2007-2010
• Kai Sauer, suurlähettiläs 2010-2014
• Päivi Hiltunen-Toivio, suurlähettiläs 2014-2018
• Jari Sinkari, suurlähettiläs 2018-2022
• Pekka Kaihilahti, suurlähettiläs 2022-