Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Indonesian poliittiset suhteet ovat hyvät, mikä näkyy muun muassa vierailuvaihtona. Kahdenvälisessä yhteistyössä on pitkät perinteet etenkin metsä- ja energiasektoreilla. Kiinnostus yhteistyöhön esimerkiksi koulutuksen saralla on kasvussa.
Suomi on ollut läheisesti tukemassa Indonesian demokratisoitumista ja vakaata kehitystä. Vuonna 2005 käydyissä Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen neuvotteluissa presidentti Martti Ahtisaaren välittämänä saavutettiin rauhansopimus Acehin konfliktin ratkaisemiseksi. Rauhansopimus allekirjoitettiin 15. elokuuta 2005 Helsingissä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Indonesian BKT on noin 1000 mrd. USD. Sen odotetaan nousevan Aasian kolmanneksi suureksi nousevaksi talousmahdiksi seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa.  Talouskasvu on hidastunut reilun viiden prosentin tasolle, mutta rakenneuudistusten myötä sen odotetaan nousevan lähivuosina 6-7 prosentin vuotuiselle kasvu-uralle. 266 miljoonan asukkaan keskiluokkaistuva maa tulee samalla nousemaan ylemmän keskitulotason maaksi. Indonesia tarjoaa suomalaisyrityksille lupaavia liiketoimintamahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen vienti Indonesiaan on ollut viimeisen parin vuoden ajan vahvassa kasvussa. Vuonna 2017 vientimme kasvoi 63 prosenttia ja vuonna 2018 39 prosenttia. Kauppavaihtoa kertyi vuonna 2018 reilut 500 mrd. USD. Kauppatase on suomelle reilusti ylijäämäinen. Valtaosa viennistämme koostuu korkean jalostusaseteen koneista ja laitteista, joiden osuus viennistä on jo usean vuoden ajan ollut noin 80 prosenttia.
Indonesiassa on meneillään suuret infrastruktuurihankkeet. Hallituksen talouspoliittisena tavoitteena on teollisuuden kehittäminen ja sen jalostusasteen nostaminen sekä siirtyminen digitaaliseen talouteen.
Kiinnostavia sektoreita ovat muun muassa energia ja kiertotalous, kemian teollisuus, kaivosteollisuus, raaka-aineiden jalostus, logistiikka, terveyssektori, koulutus ja digitaalinen talous.

Kulttuurisuhteet

Suomella ei ole kulttuurikeskusta Indonesiassa, mutta suurlähetystö välittää tietoa suomalaisesta kulttuurista esimerkiksi koululaisvierailujen ja erilaisten tapahtumien yhteydessä sekä edistää kulttuurisuhteiden luomista. Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa.

Suomalaiset, suomen kieli

Edustuston tiedossa olevien Indonesiassa pitkäaikaisesti asuvien suomalaisten määrä on noin 200. Suurin osa näistä on suomalaisten yritysten työntekijöitä ja heidän perheitään.

Sopimukset

Vierailut

Suomen hallituksen jäsenistä Indonesiassa on viimeksi vieraillut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen lokakuussa 2018. Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhoyono vieraili Suomessa vuonna 2006.
  • Poliittiset/bilateraalikonsultaatiot, syyskuu 2019, Jakarta
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen, lokakuu 2018
  • Elinkeinoministeri Lintilä, kesäkuu 2017
  • Poliittiset/bilateraalikonsultaatiot, kesäkuu 2017, Helsinki
  • Ulkoministeri Soini, marraskuu 2015
  • Tasavallan presidentti Niinistö, marraskuu 2015
  • Poliittiset/bilateraalikonsultaatiot, lokakuu 2013, Jakarta
  • Opetusministeri Krista Kiuru, elokuu 2013
  • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, tammikuu 2012
  • Presidentti Ahtisaari, marraskuu 2010
  • Pääministeri Vanhanen, huhtikuu 2010
  • Poliittiset/bilateraalikonsultaatiot lokakuu 2009, Helsinki
  • Presidentti Ahtisaari, helmikuu 2009
  • Maa- ja metsätalousministeri Anttila, marraskuu 2008
  • Presidentti Ahtisaari, toukokuu 2008
  • Tasavallan presidentti Halonen, helmikuu 2008
  • Oikeusministeri Brax, tammikuu 2008
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen, joulukuu 2007
  • Ympäristöministeri Tiilikainen, joulukuu 2007
  • Poliittiset/bilateraalikonsultaatiot, marraskuu, 2007

Historia

Suomen ensimmäiseksi kunniakonsuliksi Indonesian Jakartaan eli silloiseen Alankomaiden Itä-Intian Bataviaan nimitettiin 3. syyskuuta 1923 Leopold Theodor Haasmann, joka oli aiemmin toiminut Ruotsin varakonsulina. Kunniakonsulinimityksellä haluttiin saada aikaan suorat ja välittömät liikesuhteet alueelle.
Pitkien etäisyyksien ja aikakaudelle tyypillisen hitaan tiedonkulun johdosta Haasmannin nimitys virallistui vasta 31. maaliskuuta 1927. Haasmann hoiti kunniakonsulin tehtäviä aina kuolemaansa asti vuoteen 1945. Tieto konsulin menehtymisestä tavoitti Suomen ulkoasiainministeriön vasta seuraavana vuonna. Haasmannin leski hoiti käytännön asioita epäviralliselta pohjalta aina huhtikuuhun 1949 asti, jolloin ulkoasiainministeriön marraskuussa 1948 nimittämä uusi kunniakonsuli Cecil David Ricardo otti tehtävänsä vastaan. Nimitystä oli hidastanut epävarmuus poliittisesta tilanteesta Indonesian itsenäistymisprosessin keskellä.
Suomi tunnusti Indonesian 10. helmikuuta 1950 ja maat solmivat diplomaattisuhteet 6. syyskuuta 1954. Diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen Suomen New Delhin-lähettiläs Hugo Valvanne sivuakkreditoitiin Jakartaan. Ricardon erottua kunniakonsuliksi vaihtui joulukuussa 1950 Jan Besijn, joka oli viimeinen ulkomaalainen Suomen kunniakonsuli Indonesiassa. Besijnin jätettyä tehtävänsä syksyllä 1953, hänen seuraajikseen nimitettiin tulevina vuosina suomalaisia Kaukomarkkinat Oy:n Jakartan edustustossa toimineita asiamiehiä. He saivat lisäksi kaupallisen avustajan diplomaattisen aseman. Kaupalliset vierailut käynnistyivät vuonna 1968, kun neuvotteleva virkamies Heikki Hannikaisen johtama suomalainen liikemiesvaltuuskunta vieraili Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkansa aikana.
Suomen edustautuminen Indonesiassa hoidettiin sivuakkreditointina New Delhistä parinkymmenen vuoden ajan, kunnes 1. toukokuuta 1974 Suomi avasi oman suurlähetystön Jakartassa. Suurlähetystön keskeinen perustamissyy oli Indonesian talousalueen suuruus ja siitä syntynyt tarve tehostaa vientiyhteyksiä.
Ensimmäiset kansliatilat sijaitsivat osoitteessa 15 A Jalan Kusumah Atmaja. Joulukuun alussa 1974 aloitti toimikautensa Matti Cawén, joka oli ensimmäinen paikan päälle Jakartaan nimitetty Suomen suurlähettiläs. Hänet sivuakkreditoitiin myös Thaimaahan, Burmaan ja Malesiaan. Viimeinen kunniavarakonsuli siirtyi edustustoon kaupalliseksi avustajaksi. Suurlähettilään ja kaupallisen avustajan lisäksi edustuston henkilökuntaan kuului kolme lähetettyä virkamiestä.
Suomen ja Indonesian väliset suhteet olivat hyvät ja ongelmattomat. Paikalliset viranomaiset olivat erittäin tyytyväisiä suurlähetystön avaamiseen Jakartassa ja Indonesia päätti perustaa vastavuoroisesti suurlähetystön Helsinkiin. Indonesian Helsingin-edustusto avattiin vuonna 1976.
Suomen Jakartan edustuston tärkeimmät tehtävät olivat yhteistyö kaupallisissa asioissa suomalaisten liikemiesten ja Indonesian viranomaisten kanssa sekä Suomea koskevan informaation levitys. Suomalainen siirtokunta oli muutaman kymmenen hengen kokoinen ja konsulitehtäviä oli hyvin vähän. Ulkomaankauppaministeri Esko Rekolan johtaman liikemiesvaltuuskunnan käynti Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkalla vuonna 1978 oli ensimmäinen ministeritason vierailu valtioiden välillä. Suomen liike-elämän kiinnostus Indonesiaa kohtaan lähti kasvuun 1970-luvun jälkipuoliskolla, jolloin edustajansa Jakartaan sijoittivat ensimmäisinä Nokia Oy, Kemira Oy ja Sako Oy.
Nykyään Suomella ja Ruotsilla on yhteinen kunniakonsuli Denpasarissa.

Suomen kunniakonsulit Jakartassa

  • Leopold T. Haasmann, kunniakonsuli 1923-1945
  • Cecil D. Ricardo, kunniakonsuli 1948-1950
  • Jan Besijn, kunniakonsuli 1950-1953
  • Birger Ek, kunniakonsuli 1953-1956
  • Heikki Lappi-Seppälä, kunniavarakonsuli 1957-1962
  • Matti Tapola, kunniavarakonsuli 1962-1963
  • Heikki Kuokkanen, kunniavarakonsuli 1963-1967, kunniakonsuli 1967-1968
  • Knut Stjernvall, kunniakonsuli 1968-1973
  • Kari Halonen, kunniavarakonsuli 1973-1974

Suomen suurlähettiläät Jakartassa

  • Hugo Valvanne, lähettiläs (New Delhi) 1954-1956
  • Aaro Pakaslahti, lähettiläs (New Delhi) 1958-1959
  • Sigurd von Numers,  lähettiläs (New Delhi) 1959-1961
  • Veli Helenius, lähettiläs (New Delhi) 1961-1964
  • Asko Ivalo, suurlähettiläs (New Delhi) 1964-1968
  • Wilhelm Schreck   suurlähettiläs (New Delhi) 1968-1974
  • Matti Cawén, suurlähettiläs 1974-1977
  • Tuure Mentula,  suurlähettiläs 1977-1982
  • Pertti A.O. Kärkkäinen, suurlähettiläs 1982-1985
  • Erik Heinrichs, suurlähettiläs 1985-1989
  • Timo Koponen, suurlähettiläs 1989-1992
  • Veli J. Ollikainen, suurlähettiläs 1992-1995
  • Hannu Himanen, suurlähettiläs 1996-2000
  • Matti Pullinen, suurlähettiläs 2000-2003
  • Markku Niinioja, suurlähettiläs 2003-2007
  • Antti Koistinen, suurlähettiläs 2007-2010
  • Kai Sauer, suurlähettiläs 2010-2014
  • Päivi Hiltunen-Toivio, suurlähettiläs 2014-2018
  • Jari Sinkari, suurlähettiläs 2018-