Kahdenväliset suhteet
Suomi on ollut edustettuna Hongkongissa yli 80 vuotta. Suomi nosti edustautumisensa pääkonsulitasolle 1991.
Suomen ja Hongkongin välinen kanssakäyminen ja vierailuvaihto pysyivät tasaisen vilkkaina ennen koronaviruspandemiaa. Hongkong kuului usein Aasiaan suuntautuvien virallisten vierailujen ohjelmaan. Lisäksi erityisesti kaupan, matkailun, koulutuksen ja kulttuurin aloilla kanssakäyminen oli aktiivista.
Hongkongissa asuu nykyään noin 250 suomalaista, joista osa on kaupunkiin yritystoimintansa perustaneita, osa taas suomalaisten tai kansainvälisten yritysten palveluksessa. Osa työskentelee kaupungin eri yliopistojen tai muiden oppilaitosten palveluksessa.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomi vie Hongkongiin eniten erilaisia koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä sekä kemian- ja paperiteollisuuden tuotteita. Myös moni uusi suomalainen kuluttajabrändi on löytänyt tiensä alueen markkinoille.
Suomi tuo Hongkongista enimmäkseen erilaisia sähkökoneita ja -laitteita, kojeita ja mittareita sekä erinäisiä valmiita tavaroita, kuten vaatteita. Hongkongilla on myös edelleen rooli Suomen ja Kiinan välisen tavaraliikenteen kauttakulkureittinä.
Ajankohtaisia ja tarkkoja Suomen ja Hongkongin välisiä tuonti- ja vientitilastoja löytyy Tullin verkkosivustolta (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Palvelut muodostavat Hongkongin bruttokansantuotteesta yli 90 prosenttia, josta miltei neljäsosa koostuu rahoitusalan palveluista ja noin viidesosa kaupasta. Teollisuuden osuus alueen bruttokansantuotteesta on alle kymmenen prosenttia, mutta Hongkong pyrkii kasvattamaan sitä panostamalla innovaatioihin ja uuteen teknologiaan.
On odotettavissa, että palvelukaupan merkitys Suomen ja Hongkongin kahdenvälisessä kauppavaihdossa lisääntyy entisestään. Ennen koronaviruspandemiaa selvimpiä kasvusektoreita oli matkailu, jota vauhditti Finnairin siirtyminen operoimaan kahdella päivittäisellä suoralla lennoilla Hongkongin ja Helsingin välillä huhtikuusta 2019 alkaen. Hongkongilaisten matkailijoiden määrä Suomeen kymmenkertaistui 2010-luvun aikana. Vuonna 2019 matkailijoiden määrä kasvoi 11,2 %.
Perinteisesti monen kansainvälisen yrityksen alueellinen pääkonttori on sijainnut Hongkongissa, josta on ollut hyvät yhteydet muualle Aasiaan. Hongkongissa toimii myös lukuisia startup-yrityksiä ja alueen hallinto pyrkiikin aktiivisesti kasvattamaan ja kehittämään startup-kenttää.
Monet Hongkongissa toimivat suomalaisyritykset ovat jäsenenä vuonna 1986 perustetussa Hongkongin suomalaisessa kauppakamarissa (Finnish Chamber of Commerce, FinnCham). Tällä hetkellä FinnChamin jäsenyrityksiä on noin 50.
Kulttuurisuhteet
Suomen ja Hongkongin välisellä maakuvatyöllä tuetaan poliittisia ja taloudellisia tavoitteita suomalaisen elämänmuodon tunnetuksi tekemiseksi. Pääkonsulaatti on luonut pohjaa erityisesti musiikin, tanssin, muotoilun ja arkkitehtuurin sekä elokuva-alan yhteistyölle suomalaisten ja hongkongilaistahojen välillä. Nämä alat on todettu kaikkein lupaavimmiksi jatkoyhteistyön kehittämisen kannalta.
Suomessa yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Design Forum Finland, suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, Suomen elokuvasäätiö, Tanssin Tiedotuskeskus sekä yksittäiset suomalaiset kulttuurialan ammattilaiset. Erityisesti suomalaiset taide- ja kansanmuusikot sekä kuorot, tanssijat ja koreografit ovat tehneet aktiivisesti vierailuja Hongkongiin. Hongkongilaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Hong Kong Design Centre, Hongkongin hallinnon vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden osasto ja sen alaiset kulttuuri-instituutiot, West Kowloon Cultural District, Hong Kong Arts Festival ja muut paikalliset festivaalit, Hong Kong Philharmonic Orchestra sekä paikalliset galleriat ja tanssiryhmät. Vierailulle Suomeen on tullut muun muassa Hongkongin lasten sinfoniaorkesteri sekä yksittäisiä muusikoita ja tanssijoita.
Suomi tekee kulttuuriyhteistyötä myös yhdessä muiden Pohjoismaiden sekä EU:n kanssa. Hongkongissa on järjestetty muun muassa Pohjoismaiden yhteinen kuukauden mittainen The Nordics -kulttuurifestivaali, jossa oli mukana lukuisia suomalaisia taiteilijoita. EU järjestää Hongkongissa vuosittain mm. elokuvafestivaalit, joilla on myös mukana suomalaisia elokuvia.
Merkille pantavaa on korkeakoulujen välinen vilkas opiskelijavaihto, jonka kautta myös luodaan sellaisia verkostoja, jotka ovat myöhemmin hyödynnettävissä tieteellisessä, taloudellisessa ja muussa yhteistyössä. Ennen koronapandemiaa noin 100 opiskelijaa niin Suomesta kuin Hongkongista osallistui vuodessa vaihtoihin. Pandemian myötä määrät ovat laskivat, mutta ovat taas kasvussa.
Suomalaiset, suomen kieli
Hongkongissa asuu pysyvästi arviolta 250 suomalaista. Valtaosa on nuoria ja keski-ikäisiä liikealalla toimivia henkilöitä. Vaihtuvuus on melko suurta, sillä keskimäärin Hongkongissa asutaan 2–4 vuotta.
Vuonna 2021 perustettiin Hongkongin suomalaiskulttuurin yhdistys (Finnish Culture Association of Hong Kong, FCAHK), joka pyrkii edistämään suomalaista kulttuurivaihtoa.
Hongkongissa toimii myös Suomi-koulu, joka järjestää opetusta joka toinen viikonloppu.
Pääkonsulaatti tiedottaa ajankohtaisista asioista kotisivuillaan sekä Facebookissa. Matkustusilmoituksen alueelle tehneille suomalaisille voidaan kriisitilanteessa lähettää tiedotteita.
Hong Kong University (HKU) tarjoaa suomen kielen verkkokurssia, jolla voi opiskella kielen alkeita.
Sopimukset
- 10/2000 Lentoliikennettä koskeva sopimus (14.1.2000)
- 5/2012 Sopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (4.10.2007; Hongkong keskeyttänyt toimeenpanon 4.11.2020)
- 19/2014 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (2.7.2009)
- 79/2018 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi (24.5.2018)
- 68/2013 Sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta (20.5.2005; Suomi keskeyttänyt toimeenpanon 22.10.2020)
Vierailut
Suomesta on tehty säännöllisesti korkean tason vierailuja Hongkongiin ja Hongkongista vastavuoroisesti Suomeen.
Vierailut Hongkongista Suomeen 2005 lukien
2005
John Tsang
Hongkongin kauppa-, teollisuus- ja teknologiaministeri
2005
Rita Fan
Hongkongin lainsäädäntöneuvoston puheenjohtaja
(Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen vieraana)
2006
Hongkongin ympäristövaliokunnan vierailu
(pj So-yuk Choy)
2007
Joseph Wong
Hongkongin kauppa-, teollisuus- ja teknologiaministeri
2007
Wong Yan Lung
Hongkongin oikeusministeri
2008
Michael Suen
Hongkongin opetusministeri
2009
Rita Lau
Kauppa- ja talouskehitysministeri
2011
Carrie Lam
Kaupunkirakentamisen ministeri (Development)
2014
Eddie Ng
Opetusministeri
2016
Prof. KC Chan
Rahoituspalveluministeri
2018
Joshua Law
Henkilöstöhallintoministeri (Secretary for the Civil Service)
2019
Lainsäädäntöneuvoston koulutusvaliokunta
(pj Kin-yuen Ip)
Vierailut Suomesta Hongkongiin 2005 lukien
2005
Johannes Koskinen
oikeusministeri
2005
WTO 6. ministerikokous, Suomen delegaatio 10.–19.12.
Mari Kiviniemi
ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä
Juha Korkeaoja
maa- ja metsätalousministeri
2006
Valtiontilintarkastajat
(pj Virpa Puisto)
2006
Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta
(pj Jari Vilén)
2006
Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaosto
(pj Kyösti Karjula)
2007
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
(pj Marja Tiura)
2008
Paula Lehtomäki
Ympäristöministeri
2010
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppaministeri
2016
Kimmo Tiilikainen
Maatalous- ja ympäristöministeri
2017
Sanni Grahn-Laasonen
Opetusministeri
2018
Antti Häkkänen
Oikeusministeri
Paula Lehtomäki
Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri
Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri
2021
Ville Skinnari
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
Historia
Suomella on ollut Hongkongissa kunniakonsuleita vuodesta 1929 alkaen. Konsulinvirasto avattiin vuonna 1976, ensimmäinen kaupallinen sihteeri aloitti vuonna 1984. Konsulinvirasto nostettiin pääkonsulaatiksi 1.10.1991.
Suomen pääkonsulit
- Hannu Uusi-Videnoja 1.10.1991–31.8.1995
- Asko Numminen 1.9.1995–31.12.1997
- Ilkka Heiskanen 1.1.1998–31.8.2002
- Pauli Mäkelä 1.9.2002–15.6.2006
- Timo Rajakangas 1.9.2006–31.8.2010
- Annikki Arponen 1.9.2010–31.8.2014
- Jari Sinkari 1.9.2014–31.8.2018
- Johanna Karanko 1.9.2018–31.8.2022
- Timo Kantola 1.9.2022–