Hongkongin talouskatsaus
Hongkongin taloudessa BKT-kasvun ennustetaan olevan samassa haarukassa viime vuoden kasvun kanssa eli noin 2,5-3,5%. Ulkomaan vienti on kasvusuunnassa, mutta sisäisen kysynnän taso säilyy edelleen matalalla. Palveluvienti toimii talouden moottorina. Hongkong säilyttää asemansa kansainvälisenä finanssikeskuksena. Kaupungin liiketoimintaympäristön kehityksessä odotetaan seuraavina vuosina pientä nousua. Alueen vahvuutena nähdään matala verotus sekä kevyt yritysten säätely.
Hongkongin talous on toipumassa edelleen korona-ajan sulkujen jäljiltä. Tämän vuoden BKT-kasvun ennustetaan olevan samassa haarukassa viime vuoden kasvun kanssa eli noin 2,5-3,5%. Ulkomaan vienti on kasvusuunnassa, mutta sisäisen kysynnän taso säilyy edelleen matalalla. Palveluvienti toimii talouden moottorina. Talouden tilanteeseen vaikuttaa erityisesti muuttunut kulutusmalli, jossa rahavirrat suuntautuvat yhä enemmän Manner-Kiinaan ja ulkomaille.
Turismin odotetaan palautuvan hitaasti koronaa edeltävälle tasolle – arvion mukaan turismin taso palautuisi vuosina 2025-2026. Tänä vuonna matkustajamäärien odotetaan olevan 70% vuoden 2018 tasosta.
Hongkong on edelleen merkittävä logistiikkakeskus. Lentorahdin volyymi kasvoi viimeisen vuoden aikana 13% ja lentokentän laajennuksen ansiosta kapasiteetti nousee 50%. Satamaliikenteen volyymi on pudonnut noin 21,6% pandemiaa edeltävältä ajalta. Osittain syynä ovat Kiinan viennin ongelmat, mutta myös Manner-Kiinan satamien suoremmat yhteydet mantereelle. Hongkongin satama on kuitenkin edelleen maailman 11. vilkkain satama.
Hang Seng –indeksin arvo on pysynyt matalalla, vaikka ajoittain havaittavissa on pientä nousua. Kesäkuun keskimääräinen päivävaihto oli 111,2 miljardia HKD. Listautumisantien määrän odotetaan nousevan tänä vuonna. Hallinto tukee finanssialan kehitystä erilaisten aloitteiden kautta. RMB vaihdossa Hongkongilla on merkittävä asema, sillä se käsittelee noin 75% RMB offshore –vaihdosta. Finanssisektorilla vahvistetaan myös vihreän rahoituksen instrumentteja.
Suomen ja Hongkongin välinen kauppatase oli vuodelta 2023 ylijäämäinen, noin 33,9 miljoonaa euroa. Suomen vientituotteista suurin osa on erilaista koneistoa ja laitteita sekä kuljetusvälineiden osia. Hongkongista tuodaan Suomeen eniten sähkökoneistoa ja elektroniikkaa. EU on edelleen Hongkongille tärkeä kauppakumppani ja kolmanneksi suurin tavarakaupan kumppani Manner-Kiinan ja Yhdysvaltojen ohella. Myös alueellinen yhteistyö on merkittävää erityisesti ASEAN-maiden ja Taiwanin kanssa,
Kaupungin liiketoimintaympäristön kehityksessä odotetaan seuraavina vuosina pientä nousua. Kaupunki on edelleen yksi ulkomaalaisten investointien kärkikohde (4. sija, 2023 UNCTAD). Alueen vahvuutena nähdään matala verotus sekä kevyt yritysten säätely. Haasteita luo osaajien puute, johon vaikuttavat kaupungin kalliit asumiskustannukset. Kansainvälisiä osaajia pyritään houkuttelemaan erilaisten Talent –hankkeiden kautta.
Kansainvälisen yhteistyön edistämiseen on perustettu OASES-toimisto, jonka tehtävänä on houkutella strategista osaamista kaupunkiin. Myös Hongkongin kaupalliset toimistot ympäri maailman toimivat kaupan ja talouden edistämisen moottoreina. Tällä hetkellä toimistoja on 14 maassa ja uusia on suunnitteilla avattavan. Hongkongin hallinto laajentaa yhteistyötä erityisesti Kaakkois-Aasian ja Lähi-Idän alueilla.
Hongkongin asemaa lännen ja Manner-Kiinan yhdistäjänä on vaikea korvata, vaikka kilpailu Aasian muiden finanssikaupunkien kesken on kovaa. Etelä-Kiinan alueen GBA-integraation odotetaan parantavan liikkuvuutta entisestään ja tukevan talouden kasvua.
Kirjoittajat:
Timo Kantola, pääkonsuli
Lotta Kurki, EDUFI-harjoittelija