Kahdenväliset suhteet

Suomi ja Kypros sijaitsevat maantieteellisesti EU:n eri kulmissa, mutta niitä yhdistävät muun muassa EU-alueen ulkorajamaihin liittyvät kysymykset. Kypros valmistautuu alkuvuoden 2026 EU-puheenjohtajuuskauteensa toimeenpannen EU-trio Puolan, Tanskan ja Kyproksen yhteistä ohjelmaa. Oman kautensa prioriteeteiksi se nostaa yhteisohjelman lisäksi eteläisen naapuruston ja suunnittelee EU-kokousta itäisen Välimeren ja Lähi-idän alueen maiden poliittisten johtajien kanssa.

Vierailuvaihdossa Suomen ja Kyproksen välillä tyypillisimpiä ovat virkamiestason vierailut. Kahdenväliset konsultaatiot ulkoministeriöiden välillä pyritään pitämään vuosittain. Presidentti Nikos Christodoulides vieraili Suomessa toukokuussa 2025 Eurooppa-ministeri Marilena Raounan ja merekulkuministeri Marina Hajdimanolisin kanssa. Vierailuun liittyi myös merenkulkuaiheinen yritysdelegaatio. Kyproksen turismiministeri vieraili Suomessa vuonna 2023 ja terveysministeri 2022, samoin Kyproksen ulkoministeriön valtiosihteeri. Suomesta viimeisimmän korkean tason vierailun Kyprokselle on tehnyt pääministeri Juha Sipilä vuonna 2018. Alivaltiosihteeri Kai Sauer vieraili Kyproksella 2020. Kyproksen EU-puheenjohtajuuskaudella saarelle odotetaan useampia korkean tason vieraita Suomesta.

Suomi on sitoutunut tukemaan Kyproksen kysymyksen ratkaisupyrkimyksiä. YK:n ensimmäisenä rauhanvälittäjänä Kyproksella toimi Sakari Tuomioja vuonna 1964. Suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut Kyproksen UNFICYP-rauhanturvaoperaatiossa yli 10 000 vuosina 1964-2005. Suomi palasi rauhanturvaoperaation pariin vuonna 2021 poliisivoimin. Vuonna 2024 useita suomalaisia rauhanturvaajien veteraaniryhmiä vieraili Kyproksella UNFICYP-rauhanturvaoperaation täyttäessä 60 vuotta.

Suomi tukee saarella toimivaa EU:n Cyprus Settlement Unit -yksikköä EU:n yhteisen budjetin kautta jäsenmaana. Lisäksi Suomi tukee suoraan kymmenettä vuotta Startups4Peace -rauhanvälityshanketta yhdessä EU:n kanssa. Hanke saattaa yhteen nuoria startup-yrittäjiä kyproksenkreikkalaisesta ja –turkkilaisesta yhteisöstä.

Kypros on ollut suomalaisturistien suosiossa 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2024 saarella kävi yli 45 000 suomalaista. Toivottavaa olisi saada turistivirtaa myös Kyprokselta Suomeen päin.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kyproksen välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä allekirjoitettiin vuonna 2012. Sopimusta on sovellettu vuodesta 2014 alkaen.

Suomen ja Kyproksen välinen kauppa painottuu vahvasti Suomen vientiin. Vuonna 2024 Suomen vienti Kyprokselle oli noin 95 miljoonaa euroa ja tuonti noin 128 miljoonaa euroa. Kauppa on Suomelle selkeästi ylijäämäistä.

Suomalaisista tuotteista tunnetuimpia ovat Koneen hissien ja Valion juustojen lisäksi puu-, paperi- ja sellutuotteet. Suomalaisyrityksistä läsnä ovat Kone, Wärtsilä, RedHill Games ja Dynava. Monet suomalaisyritykset toimivat paikallisten edustajien välityksellä. Kypros tunnetaan Suomessa erityisesti halloumijuustossa, joka kuuluu Kyproksen tärkeimpiin vientiartikkeleihin.

Team Finland -toiminnasta Kyproksella vastaa Suomen suurlähetystö, joka auttaa mielellään suomalaisyrityksiä vientiyhteyksien löytämisessä ja maakuvan vahvistamisessa yhdessä Kyproksen keskuskauppakamarin, Invest in Cyprusin ja kunniakonsulin kanssa. Lisätietoa aiheesta on luettavissa edustuston raporteista Markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille 2024 sekä Kyproksen talouskatsaus.

Suomen maakuva

Suomi nähdään Kyproksella yleisesti mallikelpoisena, hyvin toimivana, vauraana ja tasa-arvoisena hyvinvointivaltiona. Suomalaista koulutusjärjestelmää ihaillaan ja siihen kohdistuu jatkuvaa mielenkiintoa, samoin Suomen perhe-etuuksiin ja tasa-arvoasioihin.  Digitalisaation ja teknologian kehitystä pidetään edistyksellisenä. Suomi tunnetaan myös joulupukista ja puhtaasta luonnosta. Revotulistakin on kuullut moni. Suomen Nato-jäsenyys, maapuolustuksen korkea taso ja itärajan valvonta koko Schengen-alueen yhteisenä ulkorajana ovat nostaneet Suomen tunnettavuutta ja arvostusta.

Edustusto vahvistaa Suomen maakuvaa eri tilaisuuksissa ja sosiaalisen median kautta. Olemme muun muassa osallistuneet matkamessuille ja vuosittain EU-päivään. Koulutusalan tapahtumiin osallistumme laajalti esitellen opintomahdollisuuksia Suomessa.

Suomalaiset Kyproksella

Pysyvästi Kyproksella asuvia suomalaisia arvioidaan olevan noin 400, joista suurin osa on avioliiton kautta nykyiseen asuinpaikkaansa päätyneitä suomalaisia ja heidän jälkeläisiään. Lisäksi Kypros houkuttelee jonkin verran eläkeläisiä viettämään leutoja talvikausia saarella. Etätyömahdollisuuksien lisäännyttyä saarelle on muuttanut esimerkiksi IT-osaajia.

Limassolissa toimii Kyproksen ainut Suomi-koulu.

Suomalainen turistipappi vierailee saarella yleensä joulukuussa. Lisätietoa Merimieskirkon verkkosivuilla Seurakunnat maailmalla.

Historia

Suomen tunnettavuus perustuu historiassa paljolti saarella palvelleisiin rauhanturvaajiin, joista monilla kyproslaisilla on yhä henkilökohtaisia muistoja ja joihin monet pitävät yhä yllä yhteyksiä.

Suomi ja Kypros avasivat suurlähetystönsä molempiin maihin vuonna 2004 Kyproksen liityttyä Euroopan Unioniin. Ennen sitä Suomen suurlähettiläät Kyproksella toimivat sivuakkreditoinneilla Roomasta ja Tel Avivista käsin.

Suomen edustustopäälliköt Kyproksella:

  • Oskar Vahervuori, lähettiläs (Nikosia /Rooma) 1961-1964

  • Oskar Vahervuori, suurlähettiläs  (Nikosia / Rooma) 1964-1968

  • Leo Tuominen, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1968-1969

  • Jorma Vanamo, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1970-1975

  • Matti Kahiluoto, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1975-1981

  • Paaso Helminen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1981-1982

  • Erkki Mäentakanen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1982-1984

  • Taneli Kekkonen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1984-1985

  • Osmo Väinölä, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1985-1989

  • Pekka J. Korvenheimo, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1989-1993

  • Arto Tanner, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1993-1997

  • Pasi Patokallio, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1997-2003

  • Kari Veijalainen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 2003-2004

  • Risto Piipponen, suurlähettiläs (Nikosia) 2004-2008

  • Riitta Resch, suurlähettiläs (Nikosia) 2008-2012

  • Anu Saarela, suurlähettiläs (Nikosia) 2012-2016

  • Timo Heino, suurlähettiläs (Nikosia) 2016-2020

  • Harri Mäki-Reinikka, suurlähettiläs (Nikosia) 2020-2024

  • Päivi Peltokoski, suurlähettiläs (Nikosia) 2024-