Kahdenväliset suhteet

Suomen ja Kyproksen suhteet ovat hyvät. Virallista vierailuvaihtoa on puolin ja toisin poliittisella ja virkamiestasolla vuosittain. Suomen pääministeri Juha Sipilä vieraili Kyproksella joulukuussa 2018, alivaltiosihteeri Kai Sauer vuonna 2020. Korona-aikana ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen olivat kyproslaisiin kollegoihinsa yhteydessä virtuaalisesti, samoin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka merenkulkualan yhteistyön merkeissä. Kyproksen terveysministeri vieraili Suomessa 2022, samoin Kyproksen ulkoministeriön valtiosihteeri. Kyproksen turismista vastaava ministeri kävi Suomessa vuonna 2023.

Suomi on vuosikymmenien ajan ollut sitoutunut edistämään Kyproksen kysymyksen ratkaisua. YK:n ensimmäisenä rauhanvälittäjänä saarella toimi Sakari Severi Tuomioja vuonna 1964. Suomalaisia rauhanturvaajia on toiminut Kyproksen UNFICYP-rauhanturvaoperaatiossa yli 10 000 vuosina 1964-2005. Suomi palasi rauhanturvaoperaation pariin vuonna 2021, jolloin UNFICYP:n poliisikomponentin johtajana aloitti suomalainen Satu Koivu. Suomalaisia YK-poliiseja toimii saarella useampi.

Suomi on tukenut Startups4Peace(Linkki toiselle web-sivustolle.)-rauhanvälitysohjelmaa vuodesta 2016. Ohjelma saattaa yhteen nuoria ja startup-yrittäjiä kyproksenkreikkalaisesta ja –turkkilaisesta yhteisöstä. Suomi rahoittaa hanketta yhdessä mm. EU:n komission kanssa.

Kypros on ollut suomalaisturistien suosiossa 1960-luvulta lähtien. Ennen koronapandemiaa maassa vieraili 20 000–30 000 suomalaislomailijaa vuosittain. Pandemian jälkeen suomalaismatkailijoiden määrä on kasvussa ja lähestyy 40 000 turistin vuositasoa.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kyproksen välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä allekirjoitettiin 15. marraskuuta 2012. Sopimus tuli voimaan huhtikuussa 2013 ja sen soveltaminen alkoi vuoden 2014 alusta.

Suomen ja Kyproksen välinen kauppa painottuu vahvasti vientiimme. Vuonna 2017 Suomen vienti Kyprokselle oli jopa yli 355 miljoonaa euroa, vuonna 2018 yli 144 miljoonaa ja vuonna 2019 yli 142 miljoonaa euroa. Kauppa on Suomelle selkeästi ylijäämäistä (Tulli(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

Suomalaisista tuotteista tunnetuimpia ovat Koneen hissit, Valion juustot, puu-, paperi- ja sellutuotteet. Kone ja Valio ovat läsnä saarella omilla organisaatioillaan. Monet suomalaisyritykset toimivat paikallisten edustajien välityksellä.

Team Finland -toiminnasta Kyproksella vastaa Suomen suurlähetystö, joka auttaa mielellään suomalaisyrityksiä vientiyhteyksien löytämisessä ja maakuvan vahvistamisessa yhdessä kunniapääkonsulin kanssa. Lisätietoa edustuston raporteista: Markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille 2023 ja 2022.

Suomen maakuva

Suomi nähdään yleisesti mallikelpoisena, hyvin toimivana ja vauraana hyvinvointivaltiona.

Erityisesti suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan ja siihen kohdistuu jatkuvaa mielenkiintoa. Suomalaiset opetusalan asiantuntijat ovat vierailleet luennoimassa Kyproksella suomalaisesta koulujärjestelmästä ja kyproslaiset opetusalan ammattilaiset ovat vierailleet tutustumassa Suomen koulujärjestelmään. Suurlähetystö osallistuu Kyproksella pidettäviin koulutusalan tapahtumiin esitellen suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja opintomahdollisuuksia Suomessa.

Suomalaiset Kyproksella

Pysyvästi Kyproksella asuvia suomalaisia arvioidaan olevan noin 400, joista suurin osa on avioliiton kautta nykyiseen asuinpaikkaansa päätyneitä suomalaisia ja heidän jälkeläisiään. Lisäksi Kypros on houkutellut jonkin verran eläkeläisiä, jotka viettävät talvikaudet saarella. Etätyömahdollisuuksien lisäännyttyä saarella toimii kasvavassa määrin nuoria suomalaisia erilaisissa työtehtävissä.

Lasten suomenkielentaitoa pitää yllä Limassolissa toimiva Suomi-koulu(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Talvikaudella saarella palvelee suomalainen turistipappi.

Suomen kirkon verkkosivut(Linkki toiselle web-sivustolle.)
[email protected]
[email protected]

Historia

Yli 10 000 suomalaista rauhanturvaajaa palveli vuosina 1964−2005 YK:n rauhanturvaoperaatiossa, UNFICYP:issä (United Nations Peacekeeping Force In Cyprus). Saarella muistetaan hyvin myös ensimmäisen YK-sovittelijan, Sakari Tuomiojan, panos.

Kyproksen jäsenyys EU:ssa toi uuden kumppanuusulottuvuuden Suomen ja Kyproksen välisiin suhteisiin ja maat avasivat suurlähetystönsä molemmissa maissa vuonna 2004. Suomen suurlähettiläät Kyproksella toimivat sitä ennen pitkään sivuakkreditoinnein Roomasta ja Tel Avivista.

Suomen edustustopäälliköt Kyproksella:

  • Oskar Vahervuori, lähettiläs (Nikosia /Rooma) 1961-1964

  • Oskar Vahervuori, suurlähettiläs  (Nikosia / Rooma) 1964-1968

  • Leo Tuominen, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1968-1969

  • Jorma Vanamo, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1970-1975

  • Matti Kahiluoto, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1975-1981

  • Paaso Helminen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1981-1982

  • Erkki Mäentakanen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1982-1984

  • Taneli Kekkonen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1984-1985

  • Osmo Väinölä, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1985-1989

  • Pekka J. Korvenheimo, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1989-1993

  • Arto Tanner, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1993-1997

  • Pasi Patokallio, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1997-2003

  • Kari Veijalainen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 2003-2004

  • Risto Piipponen, suurlähettiläs (Nikosia) 2004-2008

  • Riitta Resch, suurlähettiläs (Nikosia) 2008-2012

  • Anu Saarela, suurlähettiläs (Nikosia) 2012-2016

  • Timo Heino, suurlähettiläs (Nikosia) 2016-2020

  • Harri Mäki-Reinikka, suurlähettiläs (Nikosia) 2020-2024

  • Päivi Peltokoski, suurlähettiläs (Nikosia) 2024-