Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Kyproksen suhteet ovat hyvät. Virallista vierailuvaihtoa on tasaiseen tahtiin,viimeksi maassa kävi pääministeri Juha Sipilä joulukuussa 2018. Suomi on vuosikymmenien ajan ollut sitoutunut edistämään Kyproksen kysymyksen ratkaisua. YK:n ensimmäinen rauhansovittelija saarella oli Sakari Tuomioja vuonna 1964. Suomalaisia rauhanturvaajia on toiminut Kyproksen UNFICYP-rauhanturvaoperaatiossa n. 10 000 vuosina 1964-2004.
Rauhanturvaajien jälkeen keskeinen Suomen panos on ollut Startups4Peace-rauhanvälitysohjelma, joka tuo yhteen aloittavia yrittäjiä saaren molemmista yhteisöistä. Suomi rahoittaa sitä yhdessä EU:n komission ja pohjoisirlantilaisen rahaston kanssa (Nico).
Kypros on ollut suomalaisturistien suosiossa 1960-luvulta lähtien, ja ennen koronapandemiaa maassa on käynyt 20 000–30 000 suomalaislomailijaa vuosittain.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kyproksen välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä allekirjoitettiin 15. marraskuuta 2012. Sopimus tuli voimaan huhtikuussa 2013 ja sen soveltaminen alkoi vuoden 2014 alusta.
Suomen ja Kyproksen välinen kauppa painottuu vahvasti vientiimme. Vuonna 2017 Suomen vienti Kyprokselle oli jopa yli 355 miljoonan euroa, vuonna 2018 yli 144 miljoonaa ja vuonna 2019 yli 142 miljoonaa euroa. Kauppa on Suomelle selkeästi ylijäämäistä (Tulli(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)).
Suomalaisista tuotteista tunnetuimpia ovat Koneen hissit, Valion juustot, puu-, paperi- ja sellutuotteet. Kone ja Valio ovat läsnä saarella omilla organisaatioillaan. Monet suomalaisyritykset toimivat paikallisten edustajien välityksellä.
Team Finland -toiminnasta Kyproksella vastaa Suomen suurlähetystö, joka auttaa mielellään suomalaisyrityksiä vientiyhteyksien  löytämisessä ja maakuvan vahvistamisessa.
Kyproksella toimii pohjoismainen kauppayhdistys, jonka jäseninä ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska ja Norja. Pohjoismaisia ja kyproslaisia yritysjäseniä on yli 30. Kauppayhdistyksen tavoitteena on edistää, laajentaa ja tukea taloudellisia ja kaupallisia suhteita Suomen ja Kyproksen välillä.
Pohjoismaisen kauppayhdistyksen yhteystiedot:
Cyprus Nordic Business Association
38, Grivas Dhigenis Ave. & 3, Deligiorgis Str.
P.O. Box 21455, 1509 Nicosia
Puh: +357 22 889 718
Fax: +357 22 668 630
Sähköposti: [email protected]

Kulttuurisuhteet

Suomi nähdään yleisesti mallikelpoisena, hyvin toimivana ja vauraana hyvinvointivaltiona.
Erityisesti suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan ja siihen kohdistuu jatkuvaa mielenkiintoa. Suomalaiset opetusalan asiantuntijat ovat vierailleet luennoimassa Kyproksella suomalaisesta koulujärjestelmästä ja kyproslaiset opetusalan ammattilaiset ovat vierailleet tutustumassa Suomen koulujärjestelmään. Suurlähetystö osallistuu Kyproksella pidettäviin koulutusalan tapahtumiin esitellen suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja opintomahdollisuuksia.

Suomalaiset, suomen kieli

Kyproksella lomailee vuosittain 25 000–30 000 suomalaisturistia. Pysyvästi asuvia suomalaisia tasavallassa arvioidaan olevan noin 500, joista suurin osa on päätynyt nykyiseen asuinpaikkaansa avioliiton kautta. Lisäksi Kypros on houkutellut jonkin verran eläkeläisiä, jotka viettävät talvikaudet saarella.
Suomi-koulu toimii Limassolissa. Koulut ja kerhot toivottavat kaikki uudet lapset lämpimästi tervetulleiksi.
Koulujen yhteystiedot:
Kyproksen suurimmassa suomalaiskeskuksessa, Limassolissa, toimii talvikaudella suomalainen turistipappi.
Kirkon yhteystiedot:

Vierailut

Suomen ja Kyproksen välillä on jatkuvien EU-tason yhteyksien lisäksi kahdenvälisiä poliittisen ja virkamiestason vierailuja. Viimeksi maassa kävi pääministeri Juha Sipilä joulukuussa 2018 osana valmistautumista Suomen 2019 EU:n neuvoston puheenjohtajakauteen.

Historia

Yli 10 000 suomalaista rauhanturvaajaa palveli vuosina 1964−2005 YK:n rauhanturvaoperaatiossa, UNFICYP:issä (United Nations Peacekeeping Force In Cyprus). Saarella muistetaan hyvin myös ensimmäisen YK-sovittelijan, Sakari Tuomiojan, panos.
Kyproksen jäsenyys EU:ssa toi uuden kumppanuusulottuvuuden Suomen ja Kyproksen välisiin suhteisiin ja maat avasivat suurlähetystönsä molemmissa maissa.
Suomi edustautui Kyproksella pitkään sivuakkreditoinnein, aluksi Roomasta ja sitten Tel Avivista. Suomi avasi suurlähetystön Kyprokselle 1. heinäkuuta 2004, jolloin saarelle nimitettiin myös ensimmäinen pysyvä suurlähettiläs.
Suomen edustustopäälliköt Kyproksella:
  • Oskar Vahervuori, lähettiläs (Nikosia /Rooma) 1961-1964
  • Oskar Vahervuori, suurlähettiläs  (Nikosia / Rooma) 1964-1968
  • Leo Tuominen, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1968-1969
  • Jorma Vanamo, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1970-1975
  • Matti Kahiluoto, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1975-1981
  • Paaso Helminen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1981-1982
  • Erkki Mäentakanen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1982-1984
  • Taneli Kekkonen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1984-1985
  • Osmo Väinölä, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1985-1989
  • Pekka J. Korvenheimo, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1989-1993
  • Arto Tanner, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1993-1997
  • Pasi Patokallio, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1997-2003
  • Kari Veijalainen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 2003-2004
  • Risto Piipponen, suurlähettiläs (Nikosia) 2004-2008
  • Riitta Resch, suurlähettiläs (Nikosia) 2008-2012
  • Anu Saarela, suurlähettiläs (Nikosia) 2012-2016
  • Timo Heino, suurlähettiläs (Nikosia) 2016-2020
  • Harri Mäki-Reinikka, suurlähettiläs (Nikosia) 2020-