YK:n rauhanturvaoperaatio toiminut Kyproksella 60 vuotta - suurlähetystön rauhanvälitysseminaari luotsasi myös tulevaisuuteen
YK:n rauhanturvaoperaation UNFICYP:n perustamisesta Kyprokselle tuli 4.3.2024 kuluneeksi 60 vuotta. Yli 150 tuhatta rauhanturvaajaa 42 maasta on palvellut saarella. Menneitä tapahtumia muistettiin Nikosiassa monin tavoin niin suurlähetystön järjestämässä seppeleenlaskutapahtumassa suomalaisten rauhanturvaveteraanien muistomerkillä ja UNFICYP:n mitaliparaatissa, valokuvanäyttelyssä kuin muistomerkin paljastustilaisuudessakin. Seuraavana päivänä 5.3. suurlähetystön järjestämässä rauhanvälitysseminaarissa puhuneet entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä entinen valtiosihteeri ja Kyproksen rauhanturvaveteraani Pertti Torstila yhdessä muiden puhujien kanssa houkuttelivat paikalle yli 140 ihmistä.
Kyproksen rauhanturvaoperaatio perustettiin 4.3.1964 turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 186. Yli tuhat suomalaista rauhanturvaajaa saapui ensimmäisten joukossa saarelle huhtikuussa samana vuonna. Vuoteen 1977 mennessä suomalaisia rauhanturvaajia oli Kyproksella toiminut yli kymmenen tuhatta.
Vuoden 1977 jälkeen aina vuoteen 2005 suomalaisia rauhanturvaajia oli varsin vähän, noin kymmenen kerralla palvellen lähinnä esikuntatehtävissä. Suomen lippu laskettiin lipputangosta UNFICYP(Linkki toiselle web-sivustolle.):ssä vuonna 2005 suomalaisten poistumisen merkiksi, mutta nostettiin jälleen salkoon vuonna 2021, jolloin viisi suomalaista YK-poliisia aloitti tehtävissään. UNFICYP:n poliisikomponenttia on johtanut siitä asti suomalainen Satu Koivu.
YK-joukkojen komentajina (Force Commander) Suomesta ovat toimineet kenraaliluutnantti Eino Martola vuosina 1966-69 ja prikaatinkenraali Ahti Vartiainen 1994-97. Kenraali Ensio Siilasvuo toimi Kyproksella suomalaispataljoonan komentajana vuosina 1964-65. Yli kymmenen suomalaista rauhanturvaajaa menehtyi saarella palvelusaikanaan.
Suomesta muistotapahtumiin Kyprokselle saapuneet entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja UM:n entinen valtiosihteeri ja Kyproksen rauhanturvaveteraani Pertti Torstila laskivat seppeleet suomalaisten rauhanturvaajien tapahtumaa varten kunnostetulla muistomerkillä yhdessä suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan, kunniapääkonsuli Demosthenis Severiksen, UNFICYP:n johtajan Colin Stewartin ja poliisikomponentin johtajan Satu Koivun kanssa Kyproksen ulkoministeriön edustajan Penelope Erotokritoun ohella. Paikalla oli suurlähetystön henkilökuntaa sekä YK:ssa ja EU:ssa toimivia suomalaisia.
Arvokkaassa seppeleenlaskutapahtumassa ei pidetty puheita, mutta kuultiin kahden kyproslaisen musiikinopiskelijan soittama Finlandia-hymni(Linkki toiselle web-sivustolle.).
UNFICYP:n juhlallisuuksia, mitaliparaatia ja puheita YK-alueen lentokonehallissa seurasi 400 kutsuvierasta. UNFICYP luovutti muistoesineen Kyproksella rauhanturvaoperaatioon osallistuneiden maiden edustajille.
Mitalinsaajille osoitetun puheen piti Suomen pataljoonan tiedustelujoukkueen päällikkönä vuosina 1966-67 toiminut Pertti Torstila. Hän kertoi mm. 60-vuoden takaisista haasteista materiaalipulan tuolloin vaivaamassa operaatiossa.
Kuulijoita mietitytti ja huvitti se, että suomalaiset rauhanturvaajat polkivat riittävän kuljetuskaluston puuttuessa 50 kilometrin helteisen matkan Dhekeliasta Nikosiaan. Ensimmäisen vuoden aikana suomalaiset rakensivat yli 20 saunaa. Niissä soviteltiin rentoutumisen ohella myös erimielisyyksiä saaren turkinkielisen ja kreikankielisen osapuolen kanssa.
Päivä jatkui Nikosian vanhalla ja vuoden 1974 sodan jälkeen suljetulla lentokentällä, jonka kautta Erkki Tuomioja muisteli saapuneensa ja lähteneensä saarelta vuonna 1968. Tämän jälkeen siirryttiin UNFICYP:n päämajaan aikoinaan hotellina toimineeseen vanhaan Ledran palatsiin, jossa paljastettiin kaikkien rauhanturvaajien muistoksi pystytetty muistomerkki ja jonne laskettiin myös seppeleet. Päivän päätti YK:n pääsihteerin erityisedustajan ja UNFICYP:n johtajan Colin Stewartin vastaanotto.
Ikävänä elementtinä ilmapiiriin vaikutti se, etteivät Kyproksen kummankaan osapuolen päämiehet eivätkä muut korkeat virkailijat osallistuneet vastaanotolle. Paikalla oli kuitenkin Kyproksen edustajainhuoneen puheenjohtaja Annita Demetriou ja mm. kummankin osapuolen kauppakamarien edustajat.
Rauhanvälitysseminaarissa runsas osanotto ja rakentavaa keskustelua
Suomen Nikosian suurlähetystö järjesti 5.3. aamulla rauhanvälitysseminaariin, johon osallistui yli 140 ihmistä. Suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka toi avauspuheessaan esille suomalaisten rauhanturvaajien panoksen, mutta myös sen, että YK:n pääsihteerin U Thantin nimittämä ensimmäinen erityisedustaja ja rauhanvälittäjä oli Sakari Tuomioja.
Mäki-Reinikka totesi, että Sakari Tuomiojan tehtävää voidaan pitää ponnahduslautana suomalaisen rauhanvälityksen historiassa. Sen jälkeen YK:n pääsihteerin erityisedustajina eri puolilla maailman konfliktialueilla ovat toimineet mm. Martti Ahtisaari, Harri Holkeri ja Elisabeth Rehn. Rauhanvälitys oli myös Suomen presidentin vaaleissa keskeinen teema kummankin kahden pääehdokkaan korostaessa sen tärkeyttä ulkopolitiikassamme. Presidentiksi valittu Alexander Stubb on lisäksi toiminut rauhanvälityskeskus CMI:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2018 aina valintaansa saakka.
Suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan avauspuhe (pdf).
Sakari Tuomiojan lehdistötilaisuus vuodelta 1964(Linkki toiselle web-sivustolle.) (youtube).
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoi puheessaan isänsä Sakari Tuomiojan taustasta, tehtävästä Kyproksella ja 60-vuotta vallinneesta tilanteesta saarella. Tuomioja toi esille myös Pohjoismaiden pitkään jatkuneen roolin rauhanvälitystehtävissä. Hän totesi Norjaan viitaten, että jopa NATO-jäsenmaina Pohjoismaat voivat tarjota palveluitaan rauhanvälityksessä. Tuomioja korosti myös naisten avainroolia pyrittäessä kestävään rauhaan eri puolilla maailmaa.
Pertti Torstila kertoi seminaaripuheessaan mm. 58-vuoden takaisista henkilökohtaisista kokemuksistaan saavuttuaan 20 asteen pakkasesta lempeään Välimeren ilmastoon. Hän toi esille, että valmiita malleja rauhanturvaamisessa vielä kehiteltiin, mutta kokemusten karttuessa samalla opittiin paljon. UNFICYP:n ensimmäisen vuosikymmenen rauhanturvatoiminta oli kuitenkin hyvin erilaista kuin nykyisin.
Torstila muistutti, että UNFICYP:n oletettiin olevan varsin tilapäinen rauhanturvaoperaatio. Kyproksen konfliktin ja rauhanturvaoperaation aikana on toiminut nyt jo seitsemän YK:n pääsihteeriä ja 28 erityisedustajaa. Kyproksen kysymys on osa itäisen Välimeren tilannetta.
Torstila toi esille Suomen EU-puheenjohtajuudet vuosina 1999 ja 2006, jolloin hän toimi keskeisesti myös Kyproksen kysymyksen parissa. Suunnitelmia ja ehdotuksia luonnosteltiin mm. Varoshan asettamiseksi YK:n valvontaan ja Turkin satamien ja ilmatilan avaamiseksi Kyproksen aluksille ja lentokoneille. Valitettavissa asiat ovat edelleen ratkaisematta.
Torstila totesi suomalaisille rauhanturvaajille jääneen monia unohtumattomia muistoja Kyproksesta. Rauhanturvaveteraanien lapset ja lastenlapset, monet tuhannet suomalaiset ovat vierailleet saarella turisteina veteraanien muistoa kunnioittaen sekä suomalaisten ja kyproslaisten ystävällisiä suhteita ylläpitäen.
Torstila rohkaisi saaren eri osapuolia ja keskeisiä toimijoita jatkamaan ponnisteluita kestävän ja kattavan ratkaisun löytämiseksi saaren poliittiseen umpikujaan ja jakautuneisuuteen.
Seminaarissa kuultiin myös entisten pääneuvottelijoiden Özdil Namin ja Andreas Mavroyiannisin sekä Kyproksen ulkoministeriön Penelope Erotokritoun (jonka puheen lausui hallituksen edustaja Maria Savvides Erotokritoun sijaisena) rakentavat, osapuolten omia näkökantoja puoltavat puheenvuorot. Niissä ilmaistiin lämmin kiitos Suomelle sen rauhanturvapanostuksista Kyproksella Sakari Tuomiojasta ja yli kymmenestä tuhannesta rauhanturvaajasta alkaen nykyiseen toimintaan asti.
Nami korosti tasapuolisten kannustimien merkitystä molemmille osapuolille rauhanneuvotteluprosesseissa. Namin mukaan tämän hetken suurin haaste onkin tasapuolisten kannustimien puute, minkä vuoksi vahvaa molemminpuolista pyrkimystä rauhanneuvottelujen edistämiseen ei ole pitkään aikaan ollut. Mavroyiannis nosti esille tärkeän näkökulman: Crans Montanan rauhanneuvotteluissa päästiin lähimmäs ratkaisua, kuin koskaan ennen. Polku nykytilan muuttamiseen olisi olemassa, mutta valinta tämän polun kulkemisesta kuuluu Kyprokselle. Erotokritoun (Savvides) mukaan on ratkaisevaa luoda hedelmälliset olosuhteet neuvotteluille, joihin molemmat osapuolet osallistuisivat vilpittömästi. Erotokritou korosti, että Kyproksella olisi mahdollisuus toimia opettavana esimerkkinä rauhankeskusteluista koko alueelle.
Seminaarissa tuotiin esille näyttävästi suurlähetystön vuodesta 2016 jatkunut nuoria yrittäjiä tukeva bikommunaalinen Startups4peace(Linkki toiselle web-sivustolle.)-hanke sekä Transformative scenarios (Linkki toiselle web-sivustolle.)-konsepti.
Keskustelussa tuotiin esille Tuomiojan mainitsema naisten merkitys rauhanvälityksessä, mutta myös toivomus saada nuoria enemmän mukaan saaren kahden yhteisön yhdistymisponnisteluihin mm. urheilun ja kulttuurin saralla.
