Suomen Kyproksella tukeman Startups4Peace -hankkeen menestyjän ajatuksia rauhasta, Slushista ja saaren tulevaisuudesta

Suomi tuki vuonna 2025 viimeisen kerran kyproksenkreikkalaisia ja -turkkilaisia yhdistävää Startups4Peace -hanketta. Esittelemme hankkeen kautta menestyneen Pit-to-tablen, joka valmistaa viljelmiltä ylijäävistä oliivinkivistä sisustuslevyjä. Kahden yhteisön yhteistyö ja rauhan aate ovat yrityksen keskiössä. Oliivinkivet kerätään suoraan viljelijöiltä vihreän linjan molemmilta puolilta. Tavarantoimittajien lisäksi myös kirjanpitäjät, valokuvaajat ja muu henkilökunta edustavat molempia yhteisöjä. ”Tärkeintä meille on, että mukana on pääasiassa kyproslaisia, kummasta tahansa yhteisöstä. Se on aina etusijalla, jos mietitään yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamista”, yrityksen edustajat kertovat. Haastattelimme Mustafa Afsaroglua ja Buğra Ebeleriä.

Oliiviöljy on kyproslaisen keittiön kulmakiviä ja tärkeä vientituote. Sen tuotannossa syntyy kuitenkin vuosittain hukkamateriaalina tuhansia tonneja oliivinkiviä, jotka päätyvät yleensä jätteeksi. Ongelmaan on tarttunut start-up nimeltään Pit-to-table. Yritys valmistaa viljelmiltä ylijäävistä oliivinkivistä kestäviä sisustuslevyjä kalusteisiin.

Yrityksen on perustanut kyproksenturkkilainen tiimi: Mustafa Afsaroglu, Buğra Ebeler ja Yagmur Fellahoglu.

Kahden yhteisön välisyys keskeisenä teemana

Yrityksen myönteiset ympäristövaikutukset ovat selviä, mutta entä laajempi yhteiskunnallinen merkitys? Mustafa ja Buğra hiljenevät hetkeksi pohtimaan kysymystä. ”Aluksi emme miettineet asiaa kovin syvällisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteena oli tietenkin aina tehdä yhteistyötä sekä kyproksenturkkilaisten että -kreikkalaisten kanssa. Alusta alkaen yhteistyö tuli luonnostaan”, Mustafa kertoo. Yksi tavoitteista on ollut nostaa kyproksenturkkilaisen yhteisön näkyvyyttä maailmalla rauhanrakentamisen ja yhteisöjen välisen toiminnan näkökulmasta. Yritys tekee yhteistyötä molempien kanssa pyrkien varmistamaan tasa-arvoisen osallistumisen.

Yhteisöjen välisyys on läpileikkaava teema yritykselle. Pit-to-table on rekisteröity yritykseksi sekä Kyproksen tasavallassa että saaren pohjoisosassa. Oliivinkivet kerätään viljelijöiltä vihreän linjan molemmilta puolilta. Tavarantoimittajien lisäksi myös kirjanpitäjät, valokuvaajat ja muu henkilökunta edustavat molempia yhteisöjä. ”Tärkeintä meille on, että mukana on pääasiassa kyproslaisia, kummasta tahansa yhteisöstä. Se on aina etusijalla, jos mietitään yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamista”, Mustafa lisää.

Mustafa on puhunut Pit-boardista rauhan symbolina. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? ”Hankkeemme voi nähdä rauhan symbolina monesta näkökulmasta. Oliivipuu itsessään on rauhanomainen symboli. Oliivipuut ja oliiviöljy ovat kaikkien kyproslaisten yhteistä perintöä. Tämä perintö ulottuu muinaisiin aikoihin saakka koko saarella”, Mustafa selittää. Mustafa toteaa, että yrityksen juuret ja toimitusketju perustuvat kauttaaltaan yhteisöjen välisyyteen. Pit-boardin nimittäminen ”rauhan symboliksi” vahvistaa ajatusta. Pit-to-table tuo modernin näkökulman ikivanhaan oliivipuuhun.

Buğra ja Mustafa Nikosian-toimistossaan Pit-boardista valmistettujen kalusteiden kanssa.
Buğra ja Mustafa Nikosian-toimistossaan Pit-boardista valmistettujen kalusteiden kanssa.

Startups4Peace-hanke ja kasvuyritystapahtuma Slush

Pit-to-table osallistui yhteisöjen väliseen Startups4Peace-kiihdytysohjelmaan (Su4P) vuonna 2025. Su4P on Kyproksen startup-yrityksille suunnattu rauhanvälityshanke, jolla tuodaan kyproksenkreikkalaista ja -turkkilaista yhteisöä lähemmäs toisiaan ja samalla annetaan aloitteleville yrittäjille mahdollisuus rakentaa liiketoimintaansa. Suomen Nikosian-suurlähetystö rahoitti hanketta kymmenen vuotta, joista viimeiset yhdessä   Euroopan unionin kanssa. Euroopan unioni jatkaa hankkeen tukemista nyt yksin.

Mustafa ja Buğra kuvailevat hanketta hyödyllisenä ja mieleenpainuvana kokemuksena. ”Hyödyllisintä meille oli saada tilaisuus käydä läpi myyntipuhettamme ja strategiaamme oikean kohdemarkkinan tavoittamiseksi. Hanke järjestettiin bootcampien muodossa. Meidän piti niissä irrottautua muusta arjesta ja keskittyä ainoastaan tähän. Se oli juuri sitä, mitä tarvitsimme”, Buğra sanoo. Hankkeen aikana tiimi solmi yhteyksiä osallistujiin molemmista yhteisöistä. Buğra kertoo pitävänsä yhteyksiä yhä yllä.

Buğran mukaan Startups4Peace on edistänyt merkittävästi kahden yhteisön välisiä suhteita. Suuri osa Buğran hankkeessa tapaamista kyproksenkreikkalaisista ei ollut juuri koskaan ollut tekemisissä kyproksenturkkilaisten kanssa. He eivät olleet välttämättä koskaan edes ylittäneet YK:n vartioimaa vihreää linjaa. ”Heillä oli omat ennakkoluulonsa etukäteen. Kuitenkin kun tapasimme ennakkoluuloisetkin huomasivat olevansa samanlaisia ihmisiä. Meillä on samanlainen kulttuuri ja elämäntapa”, Buğra selittää. Hän näkee hankkeen erityisen tärkeänä niille, jotka loivat ensimmäistä kertaa yhteyden vihreän linjan yli.  ”Hankkeen merkitys rauhan – tai tulevan rauhan – kannalta on mielestämme merkittävä”, hän lisää.

Pit-to-table pääsi yhtenä kolmasta Startups4peace-hankkeen ”Pitching Battle” voittajasta Slushiin Helsingissä marraskuussa 2025. ”Se oli hieno kokemus! Pääsimme todella testaamaan itseämme ja esittelemään tuotettamme sijoittajille. Saimme hyödyllistä palautetta kotiin vietäväksi”, Buğra iloitsee. Lukuun ottamatta kiihdytysohjelmia, tiimi ei aikaisemmin ollut juurikaan tekemisissä muiden kasvuyritysten tai myyntipuheiden kanssa. Buğra pitää Slushia rohkaisevana kokemuksena: tiimi pääsi todella ”pitchaamaan” tuotettaan ja vertaamaan omaa myyntipuhettaan muihin. ”Kun kuulimme muiden myyntipuheet, ajattelimme: ’Vau, emme olekaan niin kaukana heidän tasostaan’. Jos kysyt, menisinkö Slushiin uudestaan, vastaus on: ’Kyllä, ehdottomasti!’”, Buğra hymyilee.

Pit-to-table -tiimi tapasi yllättäen Slushissa myös kyproslaisen sijoittajan. Buğra ja Mustafa kuvailevat, kuinka innoissaan ja ylpeä sijoittaja oli nähdessään yrityksen tuotteen. ”Hän oli voimaantunut, mutta samalla liikuttunut meidän työstämme. Hän näki meidät kyproslaisina, ei mitään väliä olimmeko kyproksenturkkilaisia vai -kreikkalaisia. Hän oli vain niin onnellinen, että saaren asukkaat onnistuivat luomaan jotakin tällaista”, Mustafa tiivistää tapaamisen annin.

Mustafa ja Buğra Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Pääsy Suomen markkinoille

Mustafa ja Buğra kuvailevat matkaansa Helsinkiin hienona kokemuksena, mutta myös uuvuttavana. Slushin lisäksi he tapasivat suunnittelijoita ja arkkitehteja tapahtuman ulkopuolella. Tiimi tutustui suomalaiseen ekologisten rakennusmateriaalien myyjään ja maahantuojaan. Tästä yrityksestä on nyt tullut Pit-boardin yksinoikeudellinen jakelija Suomessa ja Baltiassa.

Miten tähän päädyttiin? ”Siihen ei liity oikeastaan mitään romanttista tarinaa”, Mustafa ja Buğra nauravat. Heidät esitteli toisilleen ystävä, jonka Mustafa tunsi Lontoon muotoilualalta. Noin kolmen kuukauden kulissien takana tehdyn työn jälkeen Pit-board pääsi markkinoille. ”Tämä on Helsingin-matkamme suurin menestystarina. Ei pelkästään se, että kävimme Suomessa ja Slushissa, vaan myös konkreettinen tulos”, Mustafa sanoo.

Haastattelun päätteeksi on sopivaa kysyä, mitä mieltä tiimi oli Helsingistä kaupunkikohteena. ”Todella kylmä, mutta mahtava kaupunki! Todella puhdas, hyvää ruokaa, hyviä kylpylöitä ja tietysti hyviä saunoja”, Mustafa tiivistää nauraen.