Satu Koivu johtaa YK-poliiseja Kyproksella

Satu Koivu toimii ensimmäisenä suomalaisena rauhanturvaamisen poliisijohtotehtävässä YK:ssa. Kun Satu vertaa tehtäväänsä Kyproksen rauhanturvaoperaatiossa UNFICYP:ssä aiempaan uraansa, siinä korostuu herkkä poliittinen tilanne, joka on otettava kaikessa toiminnassa koko ajan huomioon. Satulle on omalla urallaan tärkeintä ollut rohkeus mennä kohti uusia asioita, erilaisia toimintaympäristöjä ja halu oppia jatkuvasti uutta. Hän kannustaakin muita kansainvälisestä urasta kiinnostuneita tavoittelemaan rohkeasti unelmiaan.


Satu Koivun pitkäaikaisena haaveena oli mahdollinen työ YK:ssa. Kun sopiva ajanjakso ja mahdollisuus kansainväliselle YK-tehtävälle avautui 34 palvelusvuoden jälkeen Suomen poliisissa, päätti Satu tarttua tilaisuuteen.

Satulla on takanaan monivaiheinen ura, sillä hän on työskennellyt muun muassa operatiivisessa kenttätyössä, paikallispoliisissa, Poliisiammattikorkeakoulussa, poliisin ylijohdossa Poliisihallituksessa sekä EU:n siviilikriisinhallintatehtävissä Palestiinassa vuosina 2010-2011.

Kyproksella Satu työskentelee UNFICYP -operaation poliisiasiantuntijaosaston päällikkönä. Työhön kuuluu henkilöstöhallinnollisia esimiestehtäviä, osaamisen kehittämistä, operatiivista johtamista sekä operaation strategisen tason suunnittelua ja päätöksentekoa. Merkittävimmäksi eroksi aikaisempiin tehtäviin verrattuna Satu mainitsee hyvin erilaisen toimintaympäristön sekä poliittisen sensitiivisyyden, joka tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa.

Jakautuneessa Kyproksessa vaaditaan kaikilla tasoilla vahvaa tahtoa, rohkeutta ja kompromisseja. Parhaat kokemukset syntyvät, kun tiimi pystyy yhdessä saavuttamaan tavoitteita, olivatpa ne sitten pieniä tai suuria.

- Työtä rikastuttaa eniten sen monikulttuurisuus, sillä minulla on työntekijöitä YK:n 18:sta jäsenvaltiosta ympäri maailmaa, Satu kertoo.

Toisaalta työhön liittyy myös paljon haasteita. UNFICYP:ssä työskentelee hyvin rajallinen määrä poliiseja tehtävien laajuuteen ja vaativuuteen nähden. Poliiseja on vain 69. Kyproksen etelä- ja pohjoisosan jakava 180 km pitkä Vihreä linja ei ole enää samanlainen kuin aselepolinja ennen ja siihen liittyvät haasteet ovat muuttuneet. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten suuri määrä sekä lisääntyneet poliisitehtävämäärät tuovat omat haasteensa työlle.

Satun kokemuksen perusteella suomalaisiin yleensä ja myös suomalasipoliiseihin suhtaudutaan Kyproksella myönteisesti. Suomalaisia sotilaita on palvellut Kyproksella vuosien 1964 – 2005 aikana yli 10 000.  Suomen lippu muistetaan ja tunnistetaan hyvin, suomalaisiin on totuttu ja heitä pidetään ahkerina, luotettavina kumppaneina sekä suorapuheisina ystävinä.

Satu nostaa esiin, että päivittäisten ratkaisujen löytämisessä kaikista tärkeintä ovat luottamukselliset suhteet sekä ystävyys. Kypros on myös yllättänyt Satun monella tavalla, sillä Kyproksella on paljon tarjottavaa valtavan kauniista luonnosta pitkään historiaan, arkeologiaan, taiteeseen ja kulttuuriin.

- Toisaalta myös Turkin ja Syyrian viimeaikaiset, Kyproksellakin tuntuneet, mutta onneksi vain pientä vahinkoa saarella aiheuttaneet maanjäristykset ovat painuneet mieleen. Luonnon voimien edessä tuntee itsensä hyvin pieneksi, Satu pohtii.

Mikäli ura kansainvälisessä organisaatiossa kiinnostaa, Satu kannustaa rohkeasti hakeutumaan kansainvälisten tehtävien pariin sekä tekemään töitä omien unelmien eteen. YK tarjoaa valtavasti erilaisia tehtäviä niin siviileille, poliiseille kuin sotilaille. Tärkeintä omalla urallaan Satulle on ollut rohkeus tarttua uusiin asioihin sekä halu oppia jatkuvasti uutta. Hänen mottonsa onkin “Be brave to try, have wisdom to learn and have willpower to do”.